Väitös: Sydämen eteisten ja kammioiden palautumisvaiheen EKG-poikkeavuudet ovat yhteydessä korkeampaan kuolleisuuteen ja sydänsairauksien riskiin
13.4.2023 14:22:20 EEST | Tampereen yliopisto | Tiedote

Eteisvärinä on yleisin pitkäkestoinen sydämen rytmihäiriö. Siihen liittyvät korkeampi kuolleisuus sekä kohonnut riski sairastua dementiaan ja aivoinfarktiin. Aivoinfarktiin liittyy maailmanlaajuisesti merkittävä toimintakyvyn heikkeneminen ja kansantaloudellisesti korkeat kustannukset.
Sydämen eteisten muutokset on yhdistetty lisääntyneeseen riskiin sairastua eteisvärinään ja aivoinfarktiin. EKG:ssa tavattavat eteisten välinen katkos ja P-terminaalinen voima ovat merkkejä muutoksista eteisten toiminnassa.
Tiia Istolahden väitöskirjatutkimuksen mukaan noin joka kymmenennellä yli 30-vuotiaalla suomalaisella on osittainen eteisten välinen katkos ja 1 prosentilla esiintyy vaikea-asteista muotoa. Molemmat näistä liittyivät lisääntyneeseen riskiin sairastua eteisvärinään, ja vaikea-asteinen muoto myös riskiin sairastua aivoinfarktiin.
— Tutkimustulokset herättävät ajatuksen, voisiko näiden henkilöiden eteisvärinä- ja aivoinfarktiriskiä pienentää esimerkiksi puuttumalla ajoissa perinteisiin sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöihin, kuten verenpainetaudin hoitoon, Istolahti pohtii.
Istolahti huomioi väitöskirjassaan kuitenkin tarpeen tehdä lisätutkimusta suuremmissa väestöissä. Vastaavasti tarvetta on satunnaistetuille tutkimuksille, ennen kuin pitemmälle meneviä johtopäätöksiä voidaan tehdä.
Väitöskirjatutkimus perustui kahteen isoon suomalaiseen väestötutkimukseen: Terveys 2000 ja Terveys 2011. Näissä tutkimuksissa tehtiin kattava terveystarkastus ja EKG-rekisteröinti yli 6000 henkilölle, yli 30-vuotiaassa suomalaisessa väestössä. Erityisen tutkimusasetelmasta tekee, että samoilta henkilöiltä on otettu EKG 11 vuoden välein, mikä mahdollisti myös EKG-muutosten riskitekijöiden tutkimisen.
EKG:n laajan käytön vuoksi on tärkeä tunnistaa, mitkä muutokset viittaavat sairauksiin
Väitöskirjan toinen tutkimuskohde oli se, miten kammioiden sähköiseen palautumisvaiheeseen liittyvien EKG-muutosten sijainti vaikuttaa kuolleisuuteen ja riskiin sairastua sepelvaltimotautiin.
— ST-lasku ja negatiivinen T-aalto ovat eteisten muutoksiin verrattuna enemmän tutkittuja EKG-poikkeavuuksia. Tutkimuksia niiden sijainnin merkityksestä ennusteeseen on kuitenkin vain vähän, siitäkin huolimatta, että eri sairauksien tiedetään aiheuttavan muutoksia tiettyihin EKG-kytkentöihin.
Tutkimuksessa poikkeava negatiivinen T-aalto löytyi jopa viidennekseltä tutkituista. Sydämen sivuseinää kuvaavien EKG-kytkentöjen madaltuva ST-taso ja negatiivinen T-aalto liittyivät tutkimuksessa korkeampaan kuolleisuuteen, ja negatiivinen T-aalto myös lisääntyneeseen riskiin sairastua sepelvaltimotautiin. Negatiiviseen T-aaltoon etuseinäkytkennöissä yhdistyi yli kaksinkertainen riski sairastua sepelvaltimotautiin. Toisaalta alaseinäkytkentöjen muutosten ei todettu liittyvän huonompaan ennusteeseen.
— Sydämen kammioiden palautumisvaiheen EKG-muutosten merkitys näyttää vaihtelevan paljon sijainnin perusteella. Jatkotutkimuksia tarvitaan kuitenkin vielä ennen kuin tiedetään tarkemmin, miten minkäkin EKG-poikkeavuuden kohdalla tulisi yksilötasolla toimia, Istolahti huomauttaa.
— EKG on hyvin yleinen ja laajasti käytetty tutkimusmenetelmä. Tästä syystä poikkeavuuksiakin löytyy paljon. On tärkeää ymmärtää ja tutkia, mitkä muutokset voivat olla merkki sydänsairaudesta, ja mitkä kenties hyvänlaatuisia muutoksia, Istolahti lisää.
Tiia Istolahti on kardiologiaan erikoistuva lääkäri ja työskentelee tällä hetkellä Vaasan keskussairaalassa Pohjanmaan hyvinvointialueella.
Väitöstilaisuus perjantaina 14. huhtikuuta
Lääketieteen lisensiaatti Tiia Istolahden kardiologian alaan kuuluva väitöskirja Electrocardiographic Interatrial Block, P-Terminal Force, ST Level, and T-wave Inversion in General Population – Prevalence, Characteristics, and Prognostic Value tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 14.4.2023 klo 12 alkaen Kaupin kampuksella Arvo-rakennuksen luentosalissa F114, Arvo Ylpön katu 34. Vastaväittäjänä toimii professori Juha Hartikainen Itä-Suomen yliopistosta. Kustoksena toimii professori Jussi Hernesniemi Tampereen yliopistosta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tiia Istolahti
tiia.istolahti@tuni.fi
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Muistisairaiden ihmisten psykososiaaliset tarpeet tulisi huomioida paremmin18.6.2026 10:27:47 EEST | Tiedote
Muistisairauksiin, esimerkiksi Alzheimerin tautiin, sairastuneiden ihmisten hoidon ja tuen järjestämisessä huomio kohdistuu usein fyysisiin ja lääketieteellisiin tarpeisiin. Kuitenkin hyvinvoinnin kannalta keskeistä on huomioida psykososiaaliset tarpeet, kuten merkityksellisyyden, yhteenkuuluvuuden ja arvostuksen kokemukset, joihin etenevä sairaus voi vaikuttaa.
Uudelleen käytettäväksi suunniteltu betonirakennus voi olla taloudellisesti ja ympäristön kannalta kannattavampi17.6.2026 10:10:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston laskennallisen tapaustutkimuksen mukaan betonirakenteiden uudelleenkäyttö on järkevää ja pitkällä tähtäimellä kustannustehokasta, jos rakentamisessa on käytetty samaan mittaan standardoituja komponentteja. Purettavaksi ja uudelleen käytettäväksi suunnitellun betonirunkoisen kerrostalon elinkaaren aikainen hiilijalanjälki on pienempi kuin nykyrakentamisen mukaisen puukerrostalon, kertovat tutkijat.
Laaja geneettinen tutkimus paljastaa uusia syitä raskaudenaikaisen maksasairauden taustalla16.6.2026 14:10:00 EEST | Tiedote
Raskaushepatoosi eli raskaudenaikainen intrahepaattinen kolestaasi (ICP) on tavallisin raskauden aikana esiintyvä maksan toiminnan häiriö. ICP:ssä sappihappojen normaali kulku häiriytyy. Kansainvälisessä tutkimuksessa osoitettiin, että sairauden perinnöllinen alttius liittyy vahvasti sappihappojen säätelyyn sekä rasva- ja kolesteroliaineenvaihduntaan. Löydökset avaavat uusia mahdollisuuksia äitien terveyden ja raskauteen liittyvien maksasairauksien tutkimukseen.
Politiikkasuositus: Suomen energiajärjestelmä tarvitsee lisää joustoa16.6.2026 09:00:00 EEST | Tiedote
Tutkijat ehdottavat lisää joustoa Suomen energiamarkkinoille. Tuoreen politiikkasuosituksen mukaan Suomi voi luoda fossiilivapaan ja edullisen energiajärjestelmän ensimmäisenä maailmassa, mutta se edellyttää kulutuksen ohjausta, energiavarastoja, älykkäitä rakennuksia ja ratkaisuja.
SecureSoC vahvistaa Suomen kyberturvallisuutta, huoltovarmuutta ja puolijohdeosaamista15.6.2026 10:45:51 EEST | Tiedote
Tampereen yliopistossa on käynnistynyt SecureSoC-hanke, jonka tavoitteena on kehittää Suomeen turvallista järjestelmäpiiriteknologiaa tulevaisuuden kriittisiin järjestelmiin. Business Finlandin rahoittamassa yhteiskehityshankkeessa ovat mukana Insta, Nokia, VLSI Solution, Wapice, Xiphera sekä TTTech Flexibilis Oy. Kolmivuotisen SecureSoC-hankkeen kokonaisbudjetti on noin 6,7 miljoonaa euroa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
