Väitös: Teknologia mahdollistaa yksilöllisen sydänkuntoutuksen
Arjessa käytämme useita sovelluksia ja palveluita, joilla voimme tarkkailla omaa hyvinvointiamme. Samoin kuntoutuksessa on käytössä yhä enemmän teknologiaa. TtM Marjo-Riitta Anttila tutki tuoreessa väitöskirjassaan digitaalista sydänkuntoutusprosessia. Sydänkuntoutuksessa teknologiset ratkaisut ovat luoneet uudenlaisia toimintamahdollisuuksia kasvavaan palvelutarpeeseen.
Tutkimuksessa vuoden kestänyt sydänkuntoutus toteutettiin kasvokkaisen ja verkkokuntoutuksen yhdistelmänä.Sydänkuntoutuskurssi sisälsi kolme viiden vuorokauden jaksoa kuntoutuslaitoksessa noin vuoden aikana. Kuntoutusjaksojen välillä verkossa oli fysioterapeutin teettämä liikunnallinen ohjaus ja vertaiskeskustelua. Kuntoutujat seurasivat aktiivisuusrannekkeella omaa fyysistä aktiivisuuttaan.
Tutkimuksessa tunnistettiin neljä digikäyttäjäprofiilia: pelokas tarkkailija, innoton osallistuja, harkitseva toteuttaja ja aktiivinen käyttäjä. Pelokkaat tarkkailijat ja innottomat osallistujat osoittivat kasvotusten tapahtuvan ohjauksen tarpeen, kun taas harkitseville toteuttajille ja aktiivisille käyttäjille ohjauksen tarve oli vähäisempää. Aktiivisuusrannekkeen käyttö herätti kipinän elämänmuutokseen erityisesti innottomille osallistujille, kun taas aktiiviset käyttäjät toivoivat enemmän yksilöllisempää palautetta teknologian avulla.
– Tutkimus osoitti, että kuntoutujilla on erilaiset valmiudet ja osaaminen teknologian käyttöönotossa, Anttila tiivistää.
Estää vai edistää?
Kuntoutujien asenteet teknologiaa kohtaan olivat linjassa teknologian käytettävyyden kanssa: Helppokäyttöinen ja vuorovaikutteellinen teknologia sekä koettu hyödyllisyys edistävät teknologian hyväksymistä ja käyttöönottoa sekä tukee kuntoutujien luottamusta ja osallisuutta elämänmuutokseen. Toimimaton teknologia taas estää sitoutumista digikuntoutukseen.
– Kuntoutujat toivoivat erityisesti helppokäyttöistä, toimivaa teknologiaa sekä yksilöllisyyttä ja hyödyllisyyttä oman kuntoutuksen kannalta. Kuntoutujille merkityksellistä oli vertaisryhmän välinen elämänmuutokseen liittyvä keskustelu ja kokemuksien jakaminen, kertoo Anttila.
Kuntoutukselta vaaditaan rohkeutta uudistua
Monimenetelmällinen tutkimus nostaa kuuluviin kuntoutujien kokemukset ja äänen. Luottamuksen rakentuminen oli merkityksellistä kuntoutuksessa ja osana elämänmuutosprosessia. Luottamuksen rakentuminen itseen, toisiin ja omaan elämään edellyttää omien tunteiden ymmärtämistä ja sairauden tuomien ajatusten tunnistamista sekä uuden elämäntilanteen hyväksymistä.
– Sydänkuntoutukseen todellakin kannattaa tulevaisuudessakin panostaa. Toisaalta kuntoutukselta vaaditaan rohkeutta uudistua. Kuntoutujilla on valmiutta uudenlaiseen toimintatapaan, jossa huomioidaan räätälöidyt digitaaliset ratkaisut. Kuntoutujille on mahdollistettava vahva toimijuus ja mahdollisuus toteuttaa omaa kuntoutuspolkua, jossa huomioidaan yksilölliset tavoitteet ja toisaalta teknologiaan liittyvä osaaminen, motivaatio ja teknologin käytön halukkuus, kiteyttää Anttila.
Väitöskirjatutkimus on osa laajempaa Kelan rahoittamaa Etäteknologia sydänkuntoutuksessa (EtSy) -tutkimusta, joka toteutettiin vuosina 2015–2018. Kolmekymmentäyhdeksän sepelvaltimotautia sairastavaa potilasta käytti teknologiaa kuntoutuksen väliaikoina. Heidän keski-ikänsä oli 54 vuotta ja tutkittavista oli 74 % miehiä.
TtM Marjo-Riitta Anttilan fysioterapian väitöskirja “Trust-building and personalized life changes among digital cardiac rehabilitation process” tarkastetaan perjantaina 31.3.2023 klo 12 alkaen Jyväskylän yliopiston Vanhassa juhlasalissa S212. Vastaväittäjänä toimii dosentti Riitta Seppänen-Järvelä (Kela) ja kustoksena apulaisprofessori Arto Hautala (Jyväskylän yliopisto). Tilaisuutta voi seurata myös etäyhteydellä : https://r.jyu.fi/dissertation-anttila-310323
Väitöskirja on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations 609, Jyväskylä 2023, ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-9301-6 (PDF) ja se on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9301-6.
Marjo-Riitta Anttila on kirjoittanut ylioppilaaksi Jyväskylän lukiosta. Sairaanhoitajan opinnot hän on suorittanut Jyväskylän ammattikorkeakoulussa ja terveystieteiden maisteriopinnot Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa. Anttilalla on yli kolmenkymmenen vuoden kuntoutusalan kokemus julkiselta ja yksityiseltä sektorilta. Anttila on työskennellyt vuodesta 2016 alkaen liikuntatieteellisessä tiedekunnassa fysioterapian opintosuunnassa, tällä hetkellä yliopistonopettajana.
Lisätietoa
Marjo-Riitta Anttila
TtM
Liikuntatieteellinen tiedekunta
marjo-riitta.m-r.anttila@jyu.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Laura-Maija Suur-Askolaviestinnän asiantuntija
Puh:+358505628202laura-maija.m.a.suur-askola@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
“Kun hän syntyi, päätin antaa hänelle mahdollisuuden puhua venäjää” – näkökulma kielipolitiikkaan25.4.2024 09:34:59 EEST | Tiedote
FM Polina Vorobeva tutkii väitöksessään, miten venäjänkieliset yksinhuoltajaperheet sovittavat Suomessa kielipolitiikkaansa monimutkaisten yhteiskuntapoliittisten ja koulutuksellisten realiteettien taustaa vasten.
Vertailututkimus sai jatkoa: Onko suomalaisnuorten kuva yhteiskunnasta muuttunut?24.4.2024 13:39:02 EEST | Tiedote
Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitokselle noin 1,2 miljoonan euron rahoituksen kansainväliseen vertailevaan ICCS 2027 -tutkimukseen, jossa arvioidaan 8.-luokkalaisten nuorten yhteiskunnallisia tietoja, asennoitumista kansalaistaitoihin ja kansalaisuuteen sekä sitoutumista ja halukkuutta sitoutua aktiiviseen kansalaisuuteen.
Simojoen raakkukanta on pelastettavissa tehokkailla toimilla24.4.2024 06:45:00 EEST | Tiedote
LIFE Revives -projektissa arviotiin raakkupopulaation tila Simojoessa. Etenkin nuorten raakkuyksilöiden puuttuminen huolestuttaa tutkijoita. Kanta on kuitenkin vielä pelastettavissa.
Onko koulu kriisissä – miten koulutuksen tulosten ja hyvinvoinnin suunta saadaan muuttumaan?23.4.2024 07:07:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopistolla on torstaina 25.4.2024 koulutuksen superpäivä, joka alkaa EDUCA – koulutuksen tulevaisuus -lippulaivahankkeen esittelyllä. Lippulaiva pyrkii löytämään ratkaisuja muun muassa oppimistulosten heikentymiseen. Päivä jatkuu PISA-tutkimuksen ruotimisella: mitä PISAssa oikeastaan mitataan, ja mitä se meille kertoo?
Väitös 26.4.2024: Mikromuovin seuraavat askeleet – mihin muoveista peräisin oleva hiili päätyy?23.4.2024 06:35:00 EEST | Tiedote
Tuore Jyväskylän yliopiston väitöstutkimus keskittyi järviin päätyvän orgaanisen aineksen ja mikromuovien hajotukseen. Tutkimuksessa havaittiin, että hajotusnopeudeltaan poikkeavien materiaalien hiilen biokemiallinen kohtalo on samankaltainen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme