Väitös: Teknologia mahdollistaa yksilöllisen sydänkuntoutuksen
Arjessa käytämme useita sovelluksia ja palveluita, joilla voimme tarkkailla omaa hyvinvointiamme. Samoin kuntoutuksessa on käytössä yhä enemmän teknologiaa. TtM Marjo-Riitta Anttila tutki tuoreessa väitöskirjassaan digitaalista sydänkuntoutusprosessia. Sydänkuntoutuksessa teknologiset ratkaisut ovat luoneet uudenlaisia toimintamahdollisuuksia kasvavaan palvelutarpeeseen.
Tutkimuksessa vuoden kestänyt sydänkuntoutus toteutettiin kasvokkaisen ja verkkokuntoutuksen yhdistelmänä.Sydänkuntoutuskurssi sisälsi kolme viiden vuorokauden jaksoa kuntoutuslaitoksessa noin vuoden aikana. Kuntoutusjaksojen välillä verkossa oli fysioterapeutin teettämä liikunnallinen ohjaus ja vertaiskeskustelua. Kuntoutujat seurasivat aktiivisuusrannekkeella omaa fyysistä aktiivisuuttaan.
Tutkimuksessa tunnistettiin neljä digikäyttäjäprofiilia: pelokas tarkkailija, innoton osallistuja, harkitseva toteuttaja ja aktiivinen käyttäjä. Pelokkaat tarkkailijat ja innottomat osallistujat osoittivat kasvotusten tapahtuvan ohjauksen tarpeen, kun taas harkitseville toteuttajille ja aktiivisille käyttäjille ohjauksen tarve oli vähäisempää. Aktiivisuusrannekkeen käyttö herätti kipinän elämänmuutokseen erityisesti innottomille osallistujille, kun taas aktiiviset käyttäjät toivoivat enemmän yksilöllisempää palautetta teknologian avulla.
– Tutkimus osoitti, että kuntoutujilla on erilaiset valmiudet ja osaaminen teknologian käyttöönotossa, Anttila tiivistää.
Estää vai edistää?
Kuntoutujien asenteet teknologiaa kohtaan olivat linjassa teknologian käytettävyyden kanssa: Helppokäyttöinen ja vuorovaikutteellinen teknologia sekä koettu hyödyllisyys edistävät teknologian hyväksymistä ja käyttöönottoa sekä tukee kuntoutujien luottamusta ja osallisuutta elämänmuutokseen. Toimimaton teknologia taas estää sitoutumista digikuntoutukseen.
– Kuntoutujat toivoivat erityisesti helppokäyttöistä, toimivaa teknologiaa sekä yksilöllisyyttä ja hyödyllisyyttä oman kuntoutuksen kannalta. Kuntoutujille merkityksellistä oli vertaisryhmän välinen elämänmuutokseen liittyvä keskustelu ja kokemuksien jakaminen, kertoo Anttila.
Kuntoutukselta vaaditaan rohkeutta uudistua
Monimenetelmällinen tutkimus nostaa kuuluviin kuntoutujien kokemukset ja äänen. Luottamuksen rakentuminen oli merkityksellistä kuntoutuksessa ja osana elämänmuutosprosessia. Luottamuksen rakentuminen itseen, toisiin ja omaan elämään edellyttää omien tunteiden ymmärtämistä ja sairauden tuomien ajatusten tunnistamista sekä uuden elämäntilanteen hyväksymistä.
– Sydänkuntoutukseen todellakin kannattaa tulevaisuudessakin panostaa. Toisaalta kuntoutukselta vaaditaan rohkeutta uudistua. Kuntoutujilla on valmiutta uudenlaiseen toimintatapaan, jossa huomioidaan räätälöidyt digitaaliset ratkaisut. Kuntoutujille on mahdollistettava vahva toimijuus ja mahdollisuus toteuttaa omaa kuntoutuspolkua, jossa huomioidaan yksilölliset tavoitteet ja toisaalta teknologiaan liittyvä osaaminen, motivaatio ja teknologin käytön halukkuus, kiteyttää Anttila.
Väitöskirjatutkimus on osa laajempaa Kelan rahoittamaa Etäteknologia sydänkuntoutuksessa (EtSy) -tutkimusta, joka toteutettiin vuosina 2015–2018. Kolmekymmentäyhdeksän sepelvaltimotautia sairastavaa potilasta käytti teknologiaa kuntoutuksen väliaikoina. Heidän keski-ikänsä oli 54 vuotta ja tutkittavista oli 74 % miehiä.
TtM Marjo-Riitta Anttilan fysioterapian väitöskirja “Trust-building and personalized life changes among digital cardiac rehabilitation process” tarkastetaan perjantaina 31.3.2023 klo 12 alkaen Jyväskylän yliopiston Vanhassa juhlasalissa S212. Vastaväittäjänä toimii dosentti Riitta Seppänen-Järvelä (Kela) ja kustoksena apulaisprofessori Arto Hautala (Jyväskylän yliopisto). Tilaisuutta voi seurata myös etäyhteydellä : https://r.jyu.fi/dissertation-anttila-310323
Väitöskirja on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations 609, Jyväskylä 2023, ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-9301-6 (PDF) ja se on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9301-6.
Marjo-Riitta Anttila on kirjoittanut ylioppilaaksi Jyväskylän lukiosta. Sairaanhoitajan opinnot hän on suorittanut Jyväskylän ammattikorkeakoulussa ja terveystieteiden maisteriopinnot Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa. Anttilalla on yli kolmenkymmenen vuoden kuntoutusalan kokemus julkiselta ja yksityiseltä sektorilta. Anttila on työskennellyt vuodesta 2016 alkaen liikuntatieteellisessä tiedekunnassa fysioterapian opintosuunnassa, tällä hetkellä yliopistonopettajana.
Lisätietoa
Marjo-Riitta Anttila
TtM
Liikuntatieteellinen tiedekunta
marjo-riitta.m-r.anttila@jyu.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Laura-Maija Suur-Askolaviestinnän asiantuntija
Puh:+358505628202laura-maija.m.a.suur-askola@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitös: Julkisen sektorin IT-hankkeet kaatuvat usein rakenteellisiin ongelmiin - ratkaisuna modulaariset järjestelmät ja läpinäkyvyyden lisääminen17.12.2025 12:00:00 EET | Tiedote
Reetta-Kaisa Kukkonen selvitti väitöstutkimuksessaan, etteivät julkisen sektorin IT-hankkeiden ongelmat johdu teknisen osaamisen puutteesta, vaan hallinnon rakenteellisista ongelmista. Siiloutuminen, tiedonkulun katkokset ja jäykät hankintakäytännöt johtavat hankintoihin, joissa järjestelmistä tulee helposti jäykkiä, vaikeasti muokattavia ja kalliita ylläpitää. Ratkaisuksi Kukkonen esittää modulaarisempiä järjestelmiä ja hankintatiedon suurempaa läpinäkyvyyttä.
Jyväskylän yliopisto sai lähes 300 000 euroa kahteen kognitiivista turvallisuutta ja kriisinkestävyyttä tukevaan hankkeeseen17.12.2025 08:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunta sai lähes 300 000 euroa rahoitusta kahteen yhteiskunnallista kriisinkestävyyttä ja kognitiivista turvallisuutta tukevaan hankkeeseen. Hankkeissa kehitetään nuorille tarkoitettu digitaalinen peli sekä rakennetaan suomen kokonaisturvallisuutta tukeva kognitiivisen turvallisuuden barometri. Hankkeita rahoittavat NordForsk ja Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta (MATINE).
Uusi koneoppimismalli ennustaa proteiinien sitoutumisen kultananoklustereihin – mahdollistaa uuden sukupolven biolääketieteellisten nanomateriaalien kehittämisen17.12.2025 07:05:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston Nanotiedekeskuksen tutkijat ovat kehittäneet edistyksellisen laskennallisen mallin, joka voi nopeuttaa nanomateriaalien käyttöä biolääketieteellisissä sovelluksissa. Tutkimuksessa esiteltiin ensimmäinen yleistettävissä oleva koneoppimisen malli, joka pystyy ennustamaan proteiinien vuorovaikutuksen kultananoklusterien kanssa. Näitä materiaaleja käytetään laajasti biolääketieteen kuvantamisessa, biosensoreissa ja kohdennetussa lääkeannostelussa.
Pitkäaikainen liikunta suojaa metaboliselta oireyhtymältä, mutta aloittaminen kannattaa myös myöhemmin17.12.2025 06:30:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston pitkittäistutkimuksen mukaan läpi aikuisuuden liikunnallisesti aktiiviset henkilöt kärsivät selvästi harvemmin metabolisesta oireyhtymästä kuin ne, jotka liikkuvat vähän. Liikunta, erityisesti lihaskuntoharjoittelu, myöhäisaikuisuuden alussa voi kuitenkin lieventää aikaisemmasta liikkumattomuudesta aiheutuneita riskejä. Tutkijat korostavat, ettei koskaan ole liian myöhäistä aloittaa liikkumista.
Kävelyvaikeudet eivät estä liikkumista - myös hidas kävely voi rasittaa iäkästä henkilöä16.12.2025 13:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tuore tutkimus osoittaa, että hidas kävely voi tuntua raskaalta iäkkäille henkilöille, vaikka se ei näy aktiivisuusmittareissa. Kävelyvaikeudet vaikuttavat ennen kaikkea kävelynopeuteen, mutta eivät välttämättä lyhennä kävelyn kestoa. Tutkija kannustaa jatkamaan kävelyä omaan tahtiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme