Väitös: Tietyt verenpainelääkkeet saattavat parantaa syöpäpotilaiden ennustetta

Angiotensiinikonvertaasin (ACE) estäjät ja angiotensiinireseptorin (ATR) salpaajat ovat olennainen osa verenpainetaudin sekä esimerkiksi sepelvaltimotaudin ja sydämen vajaatoiminnan hoitoa. Molemmat vaikuttavat reniini-angiotensiini-aldosteroni (RAA) -järjestelmään, mutta eri mekanismilla. Aiemmissa tutkimuksissa on raportoitu esimerkiksi eturauhassyöpäkuoleman riskin olevan pienempi eturauhassyöpäpotilailla, jotka ovat käyttäneet diagnoosin jälkeen näihin ryhmiin kuuluvia lääkkeitä.
— Tulokset ovat lupaavia. On kuitenkin tärkeää perehtyä siihen, miten tutkimukset on tehty. Epidemiologisissa tutkimuksissa on tärkeää vakioida sekoittavat tekijät kuten liitännäissairaudet, syövän levinneisyys sekä ensivaiheen hoito ja esimerkiksi muiden lääkeryhmien samanaikainen käyttö, Santala sanoo.
Ellei sekoittavia tekijöitä saada vakioitua, ne voivat vaikuttaa ratkaisevasti tutkimustuloksiin. Santalan mukaan on mielenkiintoista, että RAA-järjestelmään vaikuttavat verenpainelääkkeet näyttävät poikkeavan selvästi muista lääkeryhmistä, eikä suotuisaa vaikutusta syöpäkuoleman riskiin ole havaittu muilla lääkkeillä ainakaan yhtä selvästi.
— Yksittäisissä tutkimuksissa on raportoitu syöpäkuoleman riskin alenemaa myös beetasalpaajia käyttäneillä, mutta tutkimukset ovat varsin epäyhtenäisiä. Havaittu yhteys RAA-järjestelmään vaikuttavilla lääkkeillä on selvempi, kertoo Santala.
Väitöskirjatutkimuksen tulokset tukevat aiempia havaintoja. ATR-salpaajien käyttö oli yhteydessä pienempään syöpäkuoleman riskiin eturauhas-, virtsarakko- ja rintasyöpäpotilailla verrattuna ei-käyttäjiin.
Rintasyöpäpotilailla lisäksi beetasalpaajien ja kalsiumkanavan salpaajien käyttö oli yhteydessä alentuneeseen rintasyöpäkuoleman riskiin. Munasarjasyövässä vain ACE-estäjien käyttö oli yhteydessä alentuneeseen munasarjasyöpäkuoleman riskiin ja sekin vain pitkässä yli 10 vuoden seurannassa.
— On mielenkiintoista, että ATR-salpaajat poikkesivat selvästi muista lääkeryhmistä ja myös ACE-estäjistä, vaikka molemmat vaikuttavat estäen RAA-järjestelmän toimintaa. Lisätutkimusta aiheen parissa tarvitaan, toteaa Santala.
Eerik Santala valmistui lääketieteen lisensiaatiksi Tampereen yliopistosta keväällä 2021 ja työskentelee tällä hetkellä terveyskeskuslääkärinä Janakkalassa sekä sivutoimisena yksityislääkärinä.
Väitöstilaisuus perjantaina 3. helmikuuta
Lääketieteen lisensiaatti Eerik Santalan lääketieteen alaan kuuluva väitöskirja The association between antihypertensive drug use and risk of cancer death in Finland tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 3.2.2023 klo 12.00 alkaen. Paikkana on Arvo-rakennuksen auditorio F114, Arvo Ylpön katu 34. Vastaväittäjänä toimii professori Peeter Karihtala Helsingin yliopistosta. Kustoksena toimii professori Teemu Murtola lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta.
Seuraa väitöstilaisuutta etäyhteydellä
Tutustu väitöskirjaan
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Eerik Santala
eerik.santala@tuni.fi
Kuvat

Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Medialle avoin asiantuntijoiden paneelikeskustelu: Mitä opimme koronaviruspandemiasta?23.3.2023 14:20:12 EET | Tiedote
Koronaviruspandemian vuoksi virustautien ja rokotteiden tutkimus on lisääntynyt ennennäkemättömällä tavalla. Koronarokotteen nopea kehitys oli tieteellisen tutkimuksen voimannäyttö. Samoin viruksen osoittamiseen tarkoitettujen pikatestien laaja käyttöönotto, koronapotilaiden hoidon nopea kehittyminen uusine viruslääkkeineen ja epidemian kulun luotettava seuranta osoittavat systemaattisen tutkimustyön merkityksen.
Väitös: Toimiva vuorovaikutus on edellytys diabeetikon omahoidon onnistumiselle23.3.2023 10:09:43 EET | Tiedote
Jokaisella terveydenhuollossa asioivalla potilaalla on oikeus hyvään kohteluun, mikä rakentuu vuorovaikutuksessa terveydenhuollon ammattilaisen kanssa. Toimiva vuorovaikutus on erityisen keskeistä pitkäaikaissairautta sairastavien kannalta, jotka asioivat terveydenhuollossa useasti, ja joiden hoidontarve saattaa olla elinikäinen. FM Maija Peltola tutki viestinnän väitöskirjassaan tyypin 2 diabeetikoiden vuorovaikutuskokemuksia lääkärien ja hoitajien kanssa käydyistä keskusteluista, joilla oli ollut omahoitoa edistävä tai estävä merkitys.
Väitös: Aikuiset luku- ja kirjoitustaitoon tukea tarvitsevat maahanmuuttajat oppivat kieltä kehollisesti erilaisissa vuorovaikutustilanteissa21.3.2023 14:34:05 EET | Tiedote
Monet maahanmuuttaja-aikuisistamme eivät osaa lukea ja kirjoittaa omalla äidinkielellään. Selviytyäkseen arjessaan Suomessa heidän tulisi kuitenkin oppia sekä suomen kieli että luku- ja kirjoitustaito. FM Laura Eilolan väitöstutkimus tuo esiin, miten tällaiset oppijat hyödyntävät kielenkäytössään ja -oppimisessaan erityisen paljon esimerkiksi erilaisia eleitä, esineitä tai vuorovaikutustilanteen materiaalista ympäristöä. Lisäksi Eilolan tutkimus osoittaa, että aikuiset luku- ja kirjoitustaitoon tukea tarvitsevat maahanmuuttajat oppivat suomea luokkahuoneen lisäksi erilaisissa asiointitilanteissa.
Väitös: Valoon perustuva etäisyystutka ja tekoäly auttavat tulevaisuuden työkoneita ja toimistorobotteja liikkumaan itsenäisesti21.3.2023 11:36:15 EET | Tiedote
FM Jukka Peltomäen väitöskirja tutkii ympäristöstä otetun etäisyyskartan avulla tehtävää paikannusta. Etäisyyskartta mitataan valoon perustuvalla etäisyystutkalla (eng. LiDAR), joka on usein luotettavampi kuin digitaalisen kameran kuva ja toimii eri sää- ja valaistusolosuhteissa. Otettua etäisyyskuvaa verrataan etäisyysgallerian kuviin tekoälymenetelmällä, jolloin saadaan liikkuvan laitteen tarkka paikka selville. Hyödyntämällä väitöskirjan teknologiaa itseajavat autot ja robotit voivat liikkua autonomisesti sisä- ja ulkotiloissa.
HALKO-hankkeessa tutkitaan hyvinvointialueuudistuksen synnyttämää uudenlaista julkisen hallinnon kokonaisuutta14.3.2023 14:25:44 EET | Tiedote
Tampereen yliopistossa on käynnistynyt laaja tutkimushanke, jossa tarkastellaan hyvinvointialueiden ja kuntien välistä suhdetta, johtamista ja valtionohjausta. HALKO-hanke on osa valtioneuvoston kanslian koordinoimaa tutkimus- ja selvitystoimintaa (VN TEAS), jolla tuotetaan tietoa julkisen hallinnon päätöksenteon, tiedolla johtamisen ja toimintakäytäntöjen tueksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme