Väitös: Tietyt verenpainelääkkeet saattavat parantaa syöpäpotilaiden ennustetta

Angiotensiinikonvertaasin (ACE) estäjät ja angiotensiinireseptorin (ATR) salpaajat ovat olennainen osa verenpainetaudin sekä esimerkiksi sepelvaltimotaudin ja sydämen vajaatoiminnan hoitoa. Molemmat vaikuttavat reniini-angiotensiini-aldosteroni (RAA) -järjestelmään, mutta eri mekanismilla. Aiemmissa tutkimuksissa on raportoitu esimerkiksi eturauhassyöpäkuoleman riskin olevan pienempi eturauhassyöpäpotilailla, jotka ovat käyttäneet diagnoosin jälkeen näihin ryhmiin kuuluvia lääkkeitä.
— Tulokset ovat lupaavia. On kuitenkin tärkeää perehtyä siihen, miten tutkimukset on tehty. Epidemiologisissa tutkimuksissa on tärkeää vakioida sekoittavat tekijät kuten liitännäissairaudet, syövän levinneisyys sekä ensivaiheen hoito ja esimerkiksi muiden lääkeryhmien samanaikainen käyttö, Santala sanoo.
Ellei sekoittavia tekijöitä saada vakioitua, ne voivat vaikuttaa ratkaisevasti tutkimustuloksiin. Santalan mukaan on mielenkiintoista, että RAA-järjestelmään vaikuttavat verenpainelääkkeet näyttävät poikkeavan selvästi muista lääkeryhmistä, eikä suotuisaa vaikutusta syöpäkuoleman riskiin ole havaittu muilla lääkkeillä ainakaan yhtä selvästi.
— Yksittäisissä tutkimuksissa on raportoitu syöpäkuoleman riskin alenemaa myös beetasalpaajia käyttäneillä, mutta tutkimukset ovat varsin epäyhtenäisiä. Havaittu yhteys RAA-järjestelmään vaikuttavilla lääkkeillä on selvempi, kertoo Santala.
Väitöskirjatutkimuksen tulokset tukevat aiempia havaintoja. ATR-salpaajien käyttö oli yhteydessä pienempään syöpäkuoleman riskiin eturauhas-, virtsarakko- ja rintasyöpäpotilailla verrattuna ei-käyttäjiin.
Rintasyöpäpotilailla lisäksi beetasalpaajien ja kalsiumkanavan salpaajien käyttö oli yhteydessä alentuneeseen rintasyöpäkuoleman riskiin. Munasarjasyövässä vain ACE-estäjien käyttö oli yhteydessä alentuneeseen munasarjasyöpäkuoleman riskiin ja sekin vain pitkässä yli 10 vuoden seurannassa.
— On mielenkiintoista, että ATR-salpaajat poikkesivat selvästi muista lääkeryhmistä ja myös ACE-estäjistä, vaikka molemmat vaikuttavat estäen RAA-järjestelmän toimintaa. Lisätutkimusta aiheen parissa tarvitaan, toteaa Santala.
Eerik Santala valmistui lääketieteen lisensiaatiksi Tampereen yliopistosta keväällä 2021 ja työskentelee tällä hetkellä terveyskeskuslääkärinä Janakkalassa sekä sivutoimisena yksityislääkärinä.
Väitöstilaisuus perjantaina 3. helmikuuta
Lääketieteen lisensiaatti Eerik Santalan lääketieteen alaan kuuluva väitöskirja The association between antihypertensive drug use and risk of cancer death in Finland tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 3.2.2023 klo 12.00 alkaen. Paikkana on Arvo-rakennuksen auditorio F114, Arvo Ylpön katu 34. Vastaväittäjänä toimii professori Peeter Karihtala Helsingin yliopistosta. Kustoksena toimii professori Teemu Murtola lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta.
Seuraa väitöstilaisuutta etäyhteydellä
Tutustu väitöskirjaan
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Eerik Santala
eerik.santala@tuni.fi
Kuvat

Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Sepelvaltimoiden ohitusleikkaus voi parantaa elämänlaatua vielä yli vuosikymmenen päästä26.11.2025 10:50:00 EET | Tiedote
Sepelvaltimotauti on yksi merkittävimmistä kansanterveysongelmista Suomessa ja kansainvälisesti. Lääketieteen lisensiaatti Matti Hokkanen selvitti väitöstutkimuksessaan sepelvaltimoiden ohitusleikkauksen pitkäaikaisvaikutuksia potilaiden elämänlaatuun.
Väitös: Sosiaalisessa mediassa jaetut luontokuvat eivät kerro todellisuudesta, vaan toiveistamme26.11.2025 08:20:00 EET | Tiedote
Suomalaisten sosiaalisessa mediassa jakamat luontokuvat eivät toimi todellisuuden peilinä, vaan ne heijastelevat ideaalia koskemattomasta luonnosta. YTM, TaM Markus Sjöbergin väitöstutkimus paljastaa, että kuvista rajataan pois elementit, jotka rikkovat koskemattoman luonnon kertomuksen: niin kansallispuistojen ruuhkat, huoltorakennukset kuin jopa itse kuvaamiseen käytetyt kännykätkin.
Silmät vaikuttavat siihen, millaiseksi koemme humanoidirobotin mielen25.11.2025 15:07:30 EET | Tiedote
Silmillä on keskeinen rooli ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Tutkijoita kiinnosti kysymys siitä, miten keinotekoisen olennon kuten humanoidirobotin silmät tai niiden puuttuminen vaikuttavat robotin mielen havaitsemiseen. Kokemus robotin ”mielestä” – muun muassa ihmisen sille tulkitsema toimijuus – vahvistui, kun robotilla oli silmät.
Väitös: Lämpötila vaikuttaa puumateriaalien kosteuskäyttäytymiseen enemmän kuin on luultu25.11.2025 14:06:42 EET | Tiedote
Puu on Suomessa keskeinen rakennusmateriaali, jonka kosteustekninen toimivuus on kriittistä erityisesti ulkoseinärakenteissa. Väitöstutkimuksessaan diplomi-insinööri Petteri Huttunen tutki, miten rakennusfysiikan laskentamalleja voidaan parantaa erityisesti puupohjaisten materiaalien osalta. Hän havaitsi, että lämpötilan vaikutus puumateriaalien kosteuden sitomiskykyyn on usein sivuutettu, vaikka se voi olla merkittävä etenkin kylmissä olosuhteissa.
Presidentti, Suomen johtaja? Keskustelua presidentinvaaleista ja instituutiosta25.11.2025 13:25:23 EET | Tiedote
Maanantaina 8. joulukuuta Tampereen pääkirjasto Metson Lehmus-salissa järjestetään kaikille avoin tapahtuma Presidentti, Suomen johtaja? Keskustelua presidentinvaaleista ja presidentti-instituutiosta Suomessa. Tilaisuudessa esitellään myös päätulokset vuoden 2024 presidentinvaalien tutkimuksesta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
