Helsingin yliopisto

Väitös: Urho Kekkosella oli tiiviit suhteet länsivaltojen tiedustelupalveluihin

Jaa

Länsivallat hyödynsivät salaista yhteydenpitoa presidentti Urho Kekkoseen ja pyrkivät käännyttämään tämän länteen.

Presidentti Urho Kekkosen suhteet länsivaltojen tiedustelupalveluihin olivat tiiviimmät kuin aiemmin on tiedetty.

Asia käy ilmi Helsingin yliopistoon laaditusta väitöstutkimuksesta, jossa on tarkasteltu Kekkosen suhteita länteen ja erityisesti läntisiin tiedustelupalveluihin kylmän sodan aikana. Tutkimuksessa nousee esille myös brittien Kekkoseen kohdistama salainen informaatio-operaatio, josta ei ole aiemmin tiedetty.  

Vuoden 1958 yöpakkaskriisi oli romauttanut johtavien länsivaltojen, Britannian ja Yhdysvaltain, luottamuksen Kekkoseen. Kekkonen näytti lännen silmissä heikolta mieheltä, joka oli liikaa neuvostojohtaja Nikita Hruštšovin vaikutuspiirissä ja uskoi Neuvostoliiton olevan voitolla kylmässä sodassa.  

Tilanne näytti niin huonolta, että länsivallat käynnistivät laajan vaikuttamisoperaation, jossa Kekkonen pyrittiin käännyttämään länteen. Presidenttiin pidettiin tiivistä yhteyttä suurlähettiläiden kautta, hänet kutsuttiin läntisiin pääkaupunkeihin ja Suomeen tuotiin korkeita läntisiä vieraita.  

- Tämän lisäksi länsivallat alkoivat toimittaa Kekkoselle luottamuksellisia tietoja salaisten kanavien kautta, väitöskirjan tehnyt Mikko Virta kertoo.  

Tutkimuksen perusteella länsivaltojen pyrkimykset näyttävät onnistuneen jossain määrin, sillä Kekkonen alkoi itsekin tehdä avauksia lännen suuntaan.  

- Alkuvuodesta 1961 Kekkonen ryhtyi opiskelemaan intensiivisesti englantia, jota ei aiemmin juuri osannut.  

Kekkosen opettajaksi Suomeen saapui britti John Haycraft, joka muutti asumaan presidenttiparin luokse Tamminiemeen.  

- Haycraft toimi samalla tiedusteluroolissa ja raportoi yksityiskohtaiset havaintonsa presidentin elämästä Lontooseen, Virta sanoo.  


Mystinen operaatio Thread  

Vaikuttamisoperaatioon kytkeytyi myös Britannian Foreign Officen salaisen propagandaosaston Information Research Departmentin operaatio Thread, jossa toimitettiin joukolle valtiojohtajia henkilökohtaisesti räätälöityä aineistoa. Tavoitteena oli rakentaa niin syvä luottamussuhde kohdehenkilöihin, että heidän ajatteluunsa voitaisiin tarpeen vaatiessa vaikuttaa. Kekkonen oli yksi operaation tärkeimmistä kohteista.  

- Tästä operaatiosta ei ole aiemmin tiedetty mitään. Löysin puolivahingossa Lontoosta siihen liittyvät asiakirjat, jotka on vapautettu tutkijoiden käyttöön vasta muutama vuosi sitten, Virta kertoo.  

Vuonna 1961 Kekkonen vieraili Britanniassa ja tapasi henkilökohtaisesti maiden johtajat. Vierailut ja tiivis yhteydenpito paransivat Kekkosen suhteita länteen, mutta noottikriisi ja KGB-loikkari Anatoli Golitsynin väitteet Kekkosesta Neuvostoliiton vaikuttaja-agenttina repivät luottamuksen jälleen pirstaleiksi.  


Suhteet tiedustelupalveluihin  

Urho Kekkonen oli jo 1940-luvulla solminut yhteydet Britannian ja Yhdysvaltain tiedustelupalveluihin.  

- Vanhoja kontakteja hyödynnettiin, kun länsivallat tarvitsivat Suomesta tietoja suoraan korkeimmalta tasolta. Toisaalta Kekkonen oli vanhana tiedustelumiehenä itsekin taitava hyödyntämään salaisia yhteyksiä – sekä idän että lännen suuntaan, Virta kertoo.  

Tutkimuksesta käy ilmi, kuinka osa Kekkosen tiedusteluyhteyksistä oli suoria, osa taas hoidettiin välikäsien kautta.  

- Tärkein läntinen kontakti näyttää olleen brittiläinen tiedustelu-upseeri Rex Bosley, jonka kanssa yhteyttä pidettiin 1940-luvulta aina 70-luvulle saakka. Bosley oli myös Kekkosen hyvä ystävä.  

********************************* 

Valtiotieteiden maisteri Mikko Virta väittelee Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa 3. joulukuuta 2022 klo 12 aiheesta Salainen kanava länteen – Urho Kekkonen ja lännen tiedustelu kylmässä propagandasodassa.  

Väitöstilaisuus järjestetään Porthanian salissa PIII, Yliopistonkatu 3. Väitöstä voi seurata myös videon välityksellä. 

Vastaväittäjänä on dosentti Aleksi Mainio, Kansallisarkisto, ja kustoksena on professori Juhana Aunesluoma.

Väitöskirja julkaistaan sarjassa Valtiotieteellisen tiedekunnan julkaisuja.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.

Väittelijän yhteystiedot:
Mikko Virta
Puh. 040 7750 345  
mikko.a.virta@gmail.com
 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme