Väitös: Urho Kekkosella oli tiiviit suhteet länsivaltojen tiedustelupalveluihin
Presidentti Urho Kekkosen suhteet länsivaltojen tiedustelupalveluihin olivat tiiviimmät kuin aiemmin on tiedetty.
Asia käy ilmi Helsingin yliopistoon laaditusta väitöstutkimuksesta, jossa on tarkasteltu Kekkosen suhteita länteen ja erityisesti läntisiin tiedustelupalveluihin kylmän sodan aikana. Tutkimuksessa nousee esille myös brittien Kekkoseen kohdistama salainen informaatio-operaatio, josta ei ole aiemmin tiedetty.
Vuoden 1958 yöpakkaskriisi oli romauttanut johtavien länsivaltojen, Britannian ja Yhdysvaltain, luottamuksen Kekkoseen. Kekkonen näytti lännen silmissä heikolta mieheltä, joka oli liikaa neuvostojohtaja Nikita Hruštšovin vaikutuspiirissä ja uskoi Neuvostoliiton olevan voitolla kylmässä sodassa.
Tilanne näytti niin huonolta, että länsivallat käynnistivät laajan vaikuttamisoperaation, jossa Kekkonen pyrittiin käännyttämään länteen. Presidenttiin pidettiin tiivistä yhteyttä suurlähettiläiden kautta, hänet kutsuttiin läntisiin pääkaupunkeihin ja Suomeen tuotiin korkeita läntisiä vieraita.
- Tämän lisäksi länsivallat alkoivat toimittaa Kekkoselle luottamuksellisia tietoja salaisten kanavien kautta, väitöskirjan tehnyt Mikko Virta kertoo.
Tutkimuksen perusteella länsivaltojen pyrkimykset näyttävät onnistuneen jossain määrin, sillä Kekkonen alkoi itsekin tehdä avauksia lännen suuntaan.
- Alkuvuodesta 1961 Kekkonen ryhtyi opiskelemaan intensiivisesti englantia, jota ei aiemmin juuri osannut.
Kekkosen opettajaksi Suomeen saapui britti John Haycraft, joka muutti asumaan presidenttiparin luokse Tamminiemeen.
- Haycraft toimi samalla tiedusteluroolissa ja raportoi yksityiskohtaiset havaintonsa presidentin elämästä Lontooseen, Virta sanoo.
Mystinen operaatio Thread
Vaikuttamisoperaatioon kytkeytyi myös Britannian Foreign Officen salaisen propagandaosaston Information Research Departmentin operaatio Thread, jossa toimitettiin joukolle valtiojohtajia henkilökohtaisesti räätälöityä aineistoa. Tavoitteena oli rakentaa niin syvä luottamussuhde kohdehenkilöihin, että heidän ajatteluunsa voitaisiin tarpeen vaatiessa vaikuttaa. Kekkonen oli yksi operaation tärkeimmistä kohteista.
- Tästä operaatiosta ei ole aiemmin tiedetty mitään. Löysin puolivahingossa Lontoosta siihen liittyvät asiakirjat, jotka on vapautettu tutkijoiden käyttöön vasta muutama vuosi sitten, Virta kertoo.
Vuonna 1961 Kekkonen vieraili Britanniassa ja tapasi henkilökohtaisesti maiden johtajat. Vierailut ja tiivis yhteydenpito paransivat Kekkosen suhteita länteen, mutta noottikriisi ja KGB-loikkari Anatoli Golitsynin väitteet Kekkosesta Neuvostoliiton vaikuttaja-agenttina repivät luottamuksen jälleen pirstaleiksi.
Suhteet tiedustelupalveluihin
Urho Kekkonen oli jo 1940-luvulla solminut yhteydet Britannian ja Yhdysvaltain tiedustelupalveluihin.
- Vanhoja kontakteja hyödynnettiin, kun länsivallat tarvitsivat Suomesta tietoja suoraan korkeimmalta tasolta. Toisaalta Kekkonen oli vanhana tiedustelumiehenä itsekin taitava hyödyntämään salaisia yhteyksiä – sekä idän että lännen suuntaan, Virta kertoo.
Tutkimuksesta käy ilmi, kuinka osa Kekkosen tiedusteluyhteyksistä oli suoria, osa taas hoidettiin välikäsien kautta.
- Tärkein läntinen kontakti näyttää olleen brittiläinen tiedustelu-upseeri Rex Bosley, jonka kanssa yhteyttä pidettiin 1940-luvulta aina 70-luvulle saakka. Bosley oli myös Kekkosen hyvä ystävä.
*********************************
Valtiotieteiden maisteri Mikko Virta väittelee Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa 3. joulukuuta 2022 klo 12 aiheesta Salainen kanava länteen – Urho Kekkonen ja lännen tiedustelu kylmässä propagandasodassa.
Väitöstilaisuus järjestetään Porthanian salissa PIII, Yliopistonkatu 3. Väitöstä voi seurata myös videon välityksellä.
Vastaväittäjänä on dosentti Aleksi Mainio, Kansallisarkisto, ja kustoksena on professori Juhana Aunesluoma.
Väitöskirja julkaistaan sarjassa Valtiotieteellisen tiedekunnan julkaisuja.
Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.
Väittelijän yhteystiedot:
Mikko Virta
Puh. 040 7750 345
mikko.a.virta@gmail.com
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Noin joka seitsemäs hakija pääsi sisään Helsingin yliopistoon3.7.2025 09:42:00 EEST | Tiedote
Yhteishaussa Helsingin yliopistoon valittiin 4 703 uutta opiskelijaa. Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto ensisijaisten hakijoiden määrän sekä hakijoiden kokonaismäärän perusteella.
Kaasuvuoto aloittaa haavan korjauksen kasveissa2.7.2025 18:01:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat löytäneet mekanismin, jonka avulla kasvit korjaavat suojaavan uloimman kerroksensa, korkkisolukon. Tällä löydöllä voi olla merkittäviä vaikutuksia maatalouteen ja elintarvikkeiden säilyvyyteen. Etyleenin ja hapen diffuusio haavan läpi käynnistää kasvin luonnollisen paranemisprosessin.
Kaksoisvalohoito vähentää ikenien verenvuotoa ja tulehdusta hammasimplanttien ympärillä1.7.2025 09:59:32 EEST | Tiedote
Kaksoisvalohoito (Lumoral) tarjoaa kotikäyttöön turvallisen ja tehokkaan vaihtoehdon implanttien ympäristön tulehduksen hallintaan ilman antibiootteja.
Tutut maatalousympäristön linnut vähenevät, eteläiset yleislajit runsastuvat30.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Moni tuttu lintulaji harvinaistuu entisestään. Varpusia ja kuoveja on nyt vähemmän kuin koskaan aiemmin. Toisaalta monien eteläisten lajien voittokulku jatkuu. Mustarastaita ja peukaloisia esiintyy ennätysmäisen runsaasti.
Panimoteollisuuden sivuvirroista terveellisiä elintarvikkeita27.6.2025 13:02:54 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat keksineet innovatiivisen ja kestävän tavan hyödyntää mäskiä ja muita panimoteollisuuden sivutuotteita muokkaamalla niistä hyödyllisiä elintarvikkeita.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme