Väitös: Uskonkokemuksen välittömyys selittää miksi Luther haastoi aikansa skolastisen teologian

− Kyseisessä teoriassa ihmisen ajattelua lähestytään valo-käsitteen kautta. Samoin kuin silmät tarvitsevat näkyvää valoa nähdäkseen esineitä, mieli tarvitsee intellektuaalista valoa hahmottaakseen käsitteitä, Karimies kuvailee.

Keskiajalla Augustinuksen käsitys jumalallisesta valosta jakautuu kolmeksi valoksi: järjen luonnolliseksi valoksi, sitä korkeammaksi uskon valoksi sekä kirkkauden valoksi, joka on valoa, jossa Jumala nähdään taivaassa.

Karimiehen mukaan Luther seuraa ajattelussaan augustinolais-platonista todellisuuskäsitystä siten, että Jumalan tunteminen tapahtuu uskon valon kautta.

− Keskeistä tämän kaltaisessa ajattelussa on olemisen ymmärtäminen partisipaatioksi eli osallisuudeksi valoon, jonka kirkkaus kasvaa tultaessa lähemmäs Jumalaa ja hämärtyy käännyttäessä hänestä pois, väittelijä tiivistää.

Tietoteoriassa Lutherin platonismi näkyy uskon valon käsittämisessä jumalalliseksi valoksi, joka aidosti tavoittaa Jumalan, ei metaforaksi kirkon opeista tai muista ihmisen ja Jumalan välillä olevista luoduista rakenteista, kuten esimerkiksi katolisen kirkon keskeinen teologi Tuomas Akvinolainen ajattelee.

Laajemmassa katsannossa Lutherin usko-käsitys liittyy augustinolaisen tietoteorian kehitykseen.

− Malli auttaa ymmärtämään usko-käsitteen keskeisyyttä Lutherin ajattelussa keskiaikaisesta teologiasta käsin. Siinä usko määrittyy Jumalaa koskevaksi tuttuustiedoksi, ei propositionaaliseksi tiedoksi tai uskomusasenteiksi, Karimies kiteyttää.

Väitöstutkimuksen lähteinä ovat Lutherin vuosina 1513–1521 Wittenbergin yliopistossa pitämät luentosarjat Raamatun kirjoista, erityisesti Psalmeista. Sisällöltään työ kuuluu dogmi- ja aatehistorian piiriin.

Ekumeniikan oppiaineeseen lukeutuva väitöstilaisuus "In your Light we see the Light - Martin Luther’s Understanding of Faith and Reality between 1513 and 1521" (Sinun valossasi me näemme valon: Martti Lutherin usko- ja todellisuuskäsitys vuosina 1513–1521) järjestetään 27.1.2017 kello 12 Helsingin yliopiston Kielikeskuksen juhlasalissa (310), Fabianinkatu 26.

Vastaväittäjänä on professori Anna Vind, Kööpenhaminan yliopisto, ja kustoksena professori Risto Saarinen Helsingin yliopiston teologisesta tiedekunnasta.

Väitöskirja on luettavissa E-thesis -palvelussa.

Väittelijän yhteystiedot: Ilmari Karimies, s-posti: ilmari.karimies@helsinki.fi

Lisätietoja Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan tulevista väitöksistä osoitteessa: http://www.helsinki.fi/teol/tdk/tiedotteet/vaitos.htm