Väitös: Uusi menetelmä toimii kirurgin kaistavahtina terveen kudoksen ja syövän välillä
2.5.2023 11:23:23 EEST | Tampereen yliopisto | Tiedote

Syöpäleikkauksissa syntyviä savukaasuja voidaan käyttää leikatun kudoksen tunnistamiseen. Savukaasuja syntyy käytettäessä sähköveistä, joka leikkaa polttamalla kudosta. Tämä vähentää haitallista verenvuotoa. Mittaamalla sivutuotteena syntyviä savukaasuja voidaan kaasuista erotella molekylaarinen koostumus spektroskopian avulla. Menetelmällä voidaan valvoa kasvaimen leikkausmarginaalia.
Markus Karjalainen tutkii väitöskirjassaan, miten ioniliikkuvuusspektrometrillä voidaan tunnistaa eri aivokasvaintyyppejä toisistaan, sekä miten tunnistamiseen soveltuvaa laitteistoa on mahdollista kehittää kohti jokapäiväistä käyttöä peruskirurgiassa. Leikkausmarginaalin valvonnalla on mahdollista vähentää uusintaleikkauksien tarvetta. Riittämätön marginaali voi helposti johtaa syövän uusiutumiseen. Aivoleikkauksissa tarkalla kasvaimen tunnistuksella voidaan optimoida poistettavan aivokudoksen määrää, mikä minimoi poiston aiheuttaman haitan.
— Olemme kehittäneet kirurgin kaistavahtia. Eli järjestelmän tulisi ohjata kirurgia pysymään oikealla kaistalla, samaan tapaan miten autojen kaistavahdit ohjeistavat. Autokaistojen sijaan kyseessä on vain syöpäkudoksen ja terveen kudoksen rajapinta, Karjalainen toteaa.
Yritysyhteistyössä tutkijat ovat kehittäneet ioniliikkuvuuspektrometriaan perustuvan kudostunnistusmenetelmän.
— Menetelmä mahdollistaa nopean kudostunnistuksen. Tällaista tarvitaan, jottei kirurgin työskentely hidastu. Sujuva ja häiriötön toiminta minimoi leikkauksen komplikaatioriskit, mikä on edellytys hyvälle käytettävyydelle ja sitä kautta menetelmän yleistettävyydelle.
Väitöskirjassaan Karjalainen käy läpi myös muita teknisiä ratkaisuja kudostunnistukseen. Menetelmät kilpailevat keskenään, mutta tieteeseen kuuluu Karjalaisen mielestä dialogi ja parhaassa tapauksessa yhteistyö kilpailevien teknisten ratkaisujen kesken.
— Potilaiden parhaaksi on, että hoitomenetelmäksi valikoituu paras ratkaisu. Vastaväittäjäksi olemmekin saaneet massaspektrometriaan perustuvan savukaasunanalyysin pioneerin, professori Zoltan Takatsin. Väitöstilaisuus on jännittävä, koska yritämme ratkaista samaa ongelmaa kilpailevilla teknisillä ratkaisuilla. Toisaalta se on malliesimerkki siitä, kuinka voimme pyrkiä kohti potilaan etua akateemisen väittelyn ja asioiden kriittisen tarkastelun avulla, Karjalainen miettii.
Karjalainen on kotoisin Jämsästä ja työskentelee tällä hetkellä Olfactomics Oy:ssä ja Helsingin yliopistossa. Hänen työnkuvaansa kuuluvat kaasuspektrometrian sovellukset ja kehitys. Tulevaisuuden suunnitelmissa Karjalaisella on kaasuspektrometrian tutkimus ja kehitys syöpäkirurgiassa ja muissa sovelluksissa.
Väitöstilaisuus perjantaina 5. toukokuuta
Diplomi-insinööri Markus Karjalaisen biolääketieteen tekniikan alaan kuuluva väitöskirja Utilizing surgical smoke to improve cancer surgery tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 5.5.2023 klo 12.00 alkaen Tietotalon auditoriossa TB109 (Korkeakoulunkatu 1, Tampere). Vastaväittäjänä toimii Professori Zoltan Takats Lontoon Imperial Collegesta. Kustoksena toimii tenure track -professori Antti Vehkaoja Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Markus Karjalainen
markus.karjalainen@tuni.fi
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Tero Järvinen on Tampereen yliopiston Vuoden keksijä10.4.2026 10:35:00 EEST | Tiedote
Epidermolysis bullosa on vakava harvinainen ihosairaus, joka vaikeissa tautimuodoissa johtaa kuolemaan jo vauvana ja lievemmissäkin muodoissa aggressiivisiin ihosyöpiin. Tampereen yliopiston Vuoden keksijä, professori Tero Järvinen, on kehittänyt lääkemolekyylin, joka antaa uutta toivoa EB-potilaille Suomessa ja maailmalla. Järvisen innon ja motivaation juuret ovat syvällä perustutkimuksessa.
Uusia avauksia kestävän arjen ratkaisuihin – URBAN PROSUMERS -hankkeen kick-off Tampereella9.4.2026 13:10:20 EEST | Tiedote
Tule torstaina 16.4. kello 17.00–19.00 kuulemaan, miten paikallisia ratkaisuja voidaan luoda yhdessä kestävän ruoan, liikkumisen ja energian teemoissa! Tilaisuus järjestetään paikan päällä Nekalabissa.
Digiteknologia ei korvaa tilitoimistojen ihmistyötä8.4.2026 16:05:23 EEST | Tiedote
Tilitoimistoalalla on digitalisoitu työtä ja palveluita ripeään tahtiin. Tuoreen tutkimuksen mukaan odotukset tehokkuuden lisääntymisestä eivät ole aina täyttyneet, koska digiympäristöön liittyy hankaluuksia ja hidasteita.
Härmälänrannan taideraati toteuttaa julkista taidetta asukkaiden, kaupungin ja tutkimushankkeen kanssa8.4.2026 15:41:13 EEST | Tiedote
Arvioitaessa päätöksentekoa ja varojen käyttöä julkisen taiteen ostoissa on hyvä kääntää katsetta myös vaihtoehtoisiin malleihin. INNATURE-tutkimushankkeen aloitteesta asukkaat ovat Härmälänrannassa mukana julkisen taiteen toteuttamisessa alusta lähtien.
Liikkuva laboratorio paljasti lentokentän pienhiukkaspäästöjä yllättävän kaukaa – tarkka data parantaa ilmanlaadun seurantaa8.4.2026 08:45:50 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston tutkimuksen tulosten mukaan Helsinki-Vantaan lentoaseman ultrapienet hiukkaspäästöt leviävät tiedettyä laajemmalle alueelle: pitoisuudet ovat koholla jopa 15 kilometrin etäisyydellä kentästä. Ultrapienet hiukkaset jäävät usein perinteisiltä mittareilta piiloon, mutta uusilla menetelmillä niistä on nyt saatu tarkkaa dataa Suomessa. Tämä mahdollistaa ilmanlaadun entistä luotettavamman seurannan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
