Väitös: Uusi menetelmä toimii kirurgin kaistavahtina terveen kudoksen ja syövän välillä
2.5.2023 11:23:23 EEST | Tampereen yliopisto | Tiedote

Syöpäleikkauksissa syntyviä savukaasuja voidaan käyttää leikatun kudoksen tunnistamiseen. Savukaasuja syntyy käytettäessä sähköveistä, joka leikkaa polttamalla kudosta. Tämä vähentää haitallista verenvuotoa. Mittaamalla sivutuotteena syntyviä savukaasuja voidaan kaasuista erotella molekylaarinen koostumus spektroskopian avulla. Menetelmällä voidaan valvoa kasvaimen leikkausmarginaalia.
Markus Karjalainen tutkii väitöskirjassaan, miten ioniliikkuvuusspektrometrillä voidaan tunnistaa eri aivokasvaintyyppejä toisistaan, sekä miten tunnistamiseen soveltuvaa laitteistoa on mahdollista kehittää kohti jokapäiväistä käyttöä peruskirurgiassa. Leikkausmarginaalin valvonnalla on mahdollista vähentää uusintaleikkauksien tarvetta. Riittämätön marginaali voi helposti johtaa syövän uusiutumiseen. Aivoleikkauksissa tarkalla kasvaimen tunnistuksella voidaan optimoida poistettavan aivokudoksen määrää, mikä minimoi poiston aiheuttaman haitan.
— Olemme kehittäneet kirurgin kaistavahtia. Eli järjestelmän tulisi ohjata kirurgia pysymään oikealla kaistalla, samaan tapaan miten autojen kaistavahdit ohjeistavat. Autokaistojen sijaan kyseessä on vain syöpäkudoksen ja terveen kudoksen rajapinta, Karjalainen toteaa.
Yritysyhteistyössä tutkijat ovat kehittäneet ioniliikkuvuuspektrometriaan perustuvan kudostunnistusmenetelmän.
— Menetelmä mahdollistaa nopean kudostunnistuksen. Tällaista tarvitaan, jottei kirurgin työskentely hidastu. Sujuva ja häiriötön toiminta minimoi leikkauksen komplikaatioriskit, mikä on edellytys hyvälle käytettävyydelle ja sitä kautta menetelmän yleistettävyydelle.
Väitöskirjassaan Karjalainen käy läpi myös muita teknisiä ratkaisuja kudostunnistukseen. Menetelmät kilpailevat keskenään, mutta tieteeseen kuuluu Karjalaisen mielestä dialogi ja parhaassa tapauksessa yhteistyö kilpailevien teknisten ratkaisujen kesken.
— Potilaiden parhaaksi on, että hoitomenetelmäksi valikoituu paras ratkaisu. Vastaväittäjäksi olemmekin saaneet massaspektrometriaan perustuvan savukaasunanalyysin pioneerin, professori Zoltan Takatsin. Väitöstilaisuus on jännittävä, koska yritämme ratkaista samaa ongelmaa kilpailevilla teknisillä ratkaisuilla. Toisaalta se on malliesimerkki siitä, kuinka voimme pyrkiä kohti potilaan etua akateemisen väittelyn ja asioiden kriittisen tarkastelun avulla, Karjalainen miettii.
Karjalainen on kotoisin Jämsästä ja työskentelee tällä hetkellä Olfactomics Oy:ssä ja Helsingin yliopistossa. Hänen työnkuvaansa kuuluvat kaasuspektrometrian sovellukset ja kehitys. Tulevaisuuden suunnitelmissa Karjalaisella on kaasuspektrometrian tutkimus ja kehitys syöpäkirurgiassa ja muissa sovelluksissa.
Väitöstilaisuus perjantaina 5. toukokuuta
Diplomi-insinööri Markus Karjalaisen biolääketieteen tekniikan alaan kuuluva väitöskirja Utilizing surgical smoke to improve cancer surgery tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 5.5.2023 klo 12.00 alkaen Tietotalon auditoriossa TB109 (Korkeakoulunkatu 1, Tampere). Vastaväittäjänä toimii Professori Zoltan Takats Lontoon Imperial Collegesta. Kustoksena toimii tenure track -professori Antti Vehkaoja Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Markus Karjalainen
markus.karjalainen@tuni.fi
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Uusi livetiede-esitys kansantajuistaa tutkimusta ja nostaa digitalisaatiopolitiikan syrjinnän esiin24.2.2026 10:28:24 EET | Tiedote
Hyvinvointivaltio on muuttunut algoritmien varassa toimivaksi itsepalveluyhteiskunnaksi, selviää Tampereen yliopiston tuoreesta tutkimuksesta. Tutkimushanke kansantajuistaa tutkimustuloksia keväällä 2026 livetiede-esityksessä, joka hyödyntää dokumenttiteatteria.
Lasten hengenahdistuksen lääkehoidossa käytettävien lisälaitteiden tehoissa on suuria eroja24.2.2026 08:50:00 EET | Tiedote
Soten säästöpaineissa pienetkin toimivat ratkaisut kannattaa huomioida arjessa. Juuri julkaistu tutkimus osoitti, että lisälaitteissa, joita käytetään lasten akuutin hengenahdistuksen lääkeannostelussa, on suuria eroja. Kun päivystyshoidossa tehdään oikea laitevalinta, voidaan vähentää kalliita sairaalahoitoja. Tutkimustulokset ovat suoraan sovellettavissa päivystysten kliiniseen työhön.
Luottamus tekoälyn kehittäjiin rakentuu myönteisistä kokemuksista17.2.2026 10:14:32 EET | Tiedote
Tekoälyn sulautuessa osaksi arkea ja julkisia instituutioita kasvaa tarve pohtia luottamusta tekoälyä kehittäviin yrityksiin. Tampereen yliopiston tutkijoiden johtama kansainvälinen tutkimus osoittaa, että ihmisten luottamus tekoälyjärjestelmiin ja niitä kehittäviin suuryrityksiin ei synny ensi sijassa teknologian tehokkuudesta. Luottamus pohjaa pikemmin yhteenkuuluvuuden tunteeseen ja myönteiseen vuorovaikutukseen teknologian kanssa.
Lyhytjänteinen ja autokeskeinen liikennepolitiikka jarruttaa suomalaiskaupunkien kehitystä10.2.2026 14:12:43 EET | Tiedote
Tempoileva ja autokeskeinen liikennepolitiikka estää pyöräliikenteen kehittämistä Suomessa. Tampereen yliopiston FinnCycle-tutkimuksen mukaan suomalaista päätöksentekoa ohjaavat yhä autoliikenteen sujuvuus ja vaalikausittain vaihtuvat strategiat. Toisin on pyöräilyn eurooppalaisissa mallimaissa, joissa kaupunkien liikennettä kehitetään pitkäjänteisesti yli vaalikausien.
Pitäisikö robotteja kouluttaa kuin lapsia?6.2.2026 11:10:26 EET | Tiedote
Tuoreessa väitöstutkimuksessaan Quentin Houbre tarkastelee, kuinka robotit voivat tunnistaa ja oppia uusia taitoja itsenäisesti mallintamalla ihmisen kognitiivisia toimintoja, erityisesti uteliaisuutta. Houbre sai inspiraation työhönsä lasten tavasta oppia. Tutkimus osoittaa, että kun havainnointiin, tarkkaavaisuuteen, muistamiseen ja oppimiseen liittyvät kognitiiviset mekanismit integroidaan robottijärjestelmiin, robotit kykenevät laajentamaan osaamistaan jatkuvasti.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
