Tampereen yliopisto

Väitös: Vanhemmat ja opettajat ohitunnistavat lasten ahdistavaa oloa ja rauhattomuutta

Jaa

Lasten kanssa työskentelevien ammattilaisten ei pidä liikaa turvautua lasta lähinnä olevien aikuisten välittämään tietoon. Etenkin lapsen tunnetilaan liittyvä tieto on rajallista. KM Erna Törmälehdon väitöskirjatutkimus osoittaa, että vanhemmat ja opettajat tunnistivat heikosti lasten tunnetiloja.

Erna Törmälehto. Kuva: Tero Koskinen
Erna Törmälehto. Kuva: Tero Koskinen

Törmälehdon tutkimus kytkeytyy lasten subjektiivisen hyvinvointitutkimuksen kentälle. Tutkimuksen erityisyytenä on tarkastella lasten tunnetilojen kokemuksia ja yhdistää aikuisten havainnot niiden analysoimiseen. Aihetta on käsitelty vähänlaisesti niin suomalaisessa kuin kansainvälisessä alan tutkimuksessa.

— Lasten äänen kuulemisen merkitystä on jo pitempään korostettu, mutta se, miten siinä onnistutaan, ei ole tiedossa, toteaa Törmälehto.

Tutkimuksessa tarkastellaan, missä määrin vanhempien ja opettajien tunnistamat lasten tunnetilat vastaavat lasten tunnetiloja, jääkö vanhemmilta tai opettajilta tunnistamatta tunnetiloja lapsen sukupuoleen liittyen ja onko samalla lapsella monta aikuisten ohitunnistamaa tunnetilaa ja millaisia ohitunnistettuja lapsiryhmiä voidaan tällä tavoin löytää. Tarkasteltavina tunnetiloina ovat ahdistava olo, rauhattomuus, ulkopuolisuus ja myötätuntoisuus, jotka muodostuivat lasten käyttäytymisen ja tunnekokemusten itsearvioista.

Tutkimuksen aineisto kerättiin Vahvuudet ja vaikeudet -kyselylomakkeella (SDQ), jonka täytti 989 viides- tai kuudesluokkalaista oppilasta, heidän 780 vanhempaansa ja 50 luokanopettajaansa vuonna 2013.  Aineiston analyysissä hyödynnettiin tilastollisia testejä ja monimuuttujamenetelmiä.  

— Vanhemmat tunnistavat jonkin verran paremmin lasten tunnetiloja kuin opettajat, mutta paljon jää molemmilta piiloon, kertoo Erna Törmälehto.

Lasten ahdistava olo ja rauhattomuus jäivät sekä vanhemmilta että opettajilta selkeästi tunnistamatta. Vanhemmat tunnistivat hyvin lasten ulkopuolisuuden kokemusta ja myötätuntoisuutta. Opettajilta jäi tunnistamatta myös lasten myötätuntoisuus.

— Tyttöjen ja poikien tunnetilojen tunnistamisessa näyttäisi olevan myös jonkin verran eroja, Törmälehto jatkaa.

Tutkimuksen pohjalta voidaan todeta, että opettajat ylitunnistivat tyttöjen ja alitunnistivat poikien myötätuntoisuutta. Se osoittaa, että pojilla myötätuntoisuus voi olla sisäänpäin kääntynyttä, kun taas tyttöjen myötätuntoisuus voi olla enemmän ulospäin suuntautunutta. Poikien rauhattomuus oli käyttäytymisestä havaittavissa, mutta tyttöjen rauhattomuus jäi heidän sisäiseksi tunnetilakseen.

— Jännittäminen näytti olevan lasten keskuudessa hyvin yleistä. Se oli yksittäinen tunne, jossa aikuisten arviot poikkesivat erittäin voimakkaasti lasten itsearvioista, toteaa Törmälehto.

Lähes kaksi kolmasosaa lapsista koki jännittävänsä, mutta joka toisen lapsen jännittäminen jäi vanhemmilta ja opettajilta piiloon.

Tutkimuksen pohjalta voi todeta, että vanhemmat ja opettajat saattoivat nähdä myötätuntoisen lapsen rauhattomana, ahdistavaa ja rauhatonta oloa tuntevan lapsen rauhallisena ja jännittäjälapsen myötätuntoisena ja rauhallisena.

Lasten asioita käsitellään usein vanhempien ja opettajien antaman tiedon varassa, vaikka lasten äänen kuulemisen tärkeys on jo universaalisesti tunnustettu. Törmälehdon mukaan tarvitaankin lisää tutkimusta, jossa kysytään lapsilta suoraan, miten aikuisten tulisi heitä kohdata, jotta lapsi tai nuori kokisi tulleensa kuulluksi.

Erna Törmälehto asuu Porissa ja työskentelee sosiaalityön yliopisto-opettajana Tampereen yliopiston Porin yksikössä.

KM Erna Törmälehdon sosiaalityön alaan kuuluva väitöskirja Vanhemmat ja opettajat lasten tunnetilojen tunnistajina tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnan Porin yksikössä perjantaina 10.12.2021 klo 12 alkaen Porin yliopistokeskuksen auditoriossa 125. Vastaväittäjänä toimii emeritaprofessori Pirjo Pölkki Itä-Suomen yliopistosta. Kustoksena toimii tenure track -professori Katja Kuusisto Tampereen yliopistosta.

Väitöstilaisuutta voi seurata myös etäyhteyden kautta. Linkki julkaistaan tällä sivulla myöhemmin.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Erna Törmälehto
erna.tormalehto@tuni.fi

Kuvat

Erna Törmälehto. Kuva: Tero Koskinen
Erna Törmälehto. Kuva: Tero Koskinen
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Tampereen yliopisto
Tampereen yliopisto
Kalevantie 4
33014 TAMPEREEN YLIOPISTO

p. 0294 5211https://www.tuni.fi

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Koronaviruksen estäviä lääkeaineita tunnistettiin uuden tutkimusmenetelmän avulla25.1.2022 10:00:00 EET | Tiedote

Tampereen yliopiston tutkijat ovat tunnistaneet ja kokeellisesti validoineet olemassa olevia lääkkeitä, jotka estävät SARS-CoV-2-viruksen tartunnan niin villin tyypin kuin Delta-muunnoksen osalta. Integroimalla useita bioinformatiikan ja keminformatiikan lähestymistapoja he pystyivät nopeasti seulomaan suuren määrän yhdisteitä ja priorisoimaan lupaavia lääkeaihioita COVID-19:n hoitoon.

Väitös: Analytiikalla voidaan tehostaa toimintaa ja kilpailukykyä sekä luoda digitaalista liiketoimintaa sosiaali- ja terveysalan yrityksissä19.1.2022 10:07:13 EET | Tiedote

Data ja liiketoiminta-analytiikka ovat avainasemassa digitalisaation hyödyntämisessä ja muodostavat kilpailuetua monissa yrityksissä eri toimialoilla, myös yksityisellä sosiaali- ja terveyssektorilla. Toiminnan tehostaminen, digitaalisten tuotteiden ja palvelujen kehitys sekä uudet liiketoiminta-avaukset luovat yrityksille arvoa. Kauppatieteiden maisteri Milla Ratia tutkii väitöskirjassaan analytiikan arvonluontia.

Väitös: Johtajien kognitiot määräävät tahdin yritysten kansainvälistymisprosesseissa18.1.2022 09:32:27 EET | Tiedote

Vaikka johtajien päätökset ovat merkittävässä roolissa yritysten kansainvälistymisessä, käännämme yllättävän harvoin huomiomme siihen, miten kansainvälistymistä ohjaavat päätökset muodostuvat. KTM Aleksi Niittymies pyrkii väitöskirjassaan avaamaan johtajien päätöksentekoprosessien roolia yrityksen kansainvälistymisessä ensiksi tutkimalla, kuinka johtajien kognitiot vaikuttavat yrityksen kansainvälistymiseen ja toiseksi esittämällä keinoja, joiden avulla yrityksen kansainvälistymisen kognitiivisia perusteita voidaan tutkia tulevaisuudessa entistä paremmin.

Väitös: Psykiatrian on palattava juurilleen – ihminen kiinnostuksen kohteeksi oireiden sijaan17.1.2022 10:34:21 EET | Tiedote

Psykiatriset erikoisalat eivät houkuttele tällä hetkellä nuoria lääkäreitä. Toisin oli muutama vuosikymmen sitten. Nykypsykiatria pyrkii arvostetuksi osaksi lääketiedettä korostamalla oirekeskeistä diagnostiikkaa ja näyttöön perustuvia vuokaavioita hoidon kulusta. On epäilty, että kärsivä ihminen yksilöllisine tarpeineen on unohtumassa ja jää näkemättä muuna kuin oirekimppuna. Psykiatria loittonee ihmistieteisiin nojaavasta perustastaan. LL Enikö Éva Savander tutki väitöstyössään, olisiko paluu potilaskeskeiseen ongelmien ja hoidon tarpeen arviointiin julkisen terveydenhuollon psykiatrisessa avohoidossa vielä mahdollista.

Väitös: Uudet anturit tekevät pehmoroboteista älykkäämpiä17.1.2022 10:01:28 EET | Tiedote

Diplomi-insinööri Anastasia Koivikko tutki väitöskirjassaan uusia pehmorobottien antureiden ja tarttujien valmistusmenetelmiä. Robotteja, jotka on valmistettu pehmeistä materiaaleista, kutsutaan pehmoroboteiksi. Niiden pehmeys tekee niiden käytöstä turvallisempaa ihmisten lähellä, sillä ne eivät vahingoita, vaikka törmäisivät ihmiseen. Näihin robotteihin tarvittavien osien, kuten antureiden, tulee olla myös pehmeitä, jotta robotin pehmeys ei kärsisi.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme