Väitös: Vanhemmat ja opettajat ohitunnistavat lasten ahdistavaa oloa ja rauhattomuutta
Törmälehdon tutkimus kytkeytyy lasten subjektiivisen hyvinvointitutkimuksen kentälle. Tutkimuksen erityisyytenä on tarkastella lasten tunnetilojen kokemuksia ja yhdistää aikuisten havainnot niiden analysoimiseen. Aihetta on käsitelty vähänlaisesti niin suomalaisessa kuin kansainvälisessä alan tutkimuksessa.
— Lasten äänen kuulemisen merkitystä on jo pitempään korostettu, mutta se, miten siinä onnistutaan, ei ole tiedossa, toteaa Törmälehto.
Tutkimuksessa tarkastellaan, missä määrin vanhempien ja opettajien tunnistamat lasten tunnetilat vastaavat lasten tunnetiloja, jääkö vanhemmilta tai opettajilta tunnistamatta tunnetiloja lapsen sukupuoleen liittyen ja onko samalla lapsella monta aikuisten ohitunnistamaa tunnetilaa ja millaisia ohitunnistettuja lapsiryhmiä voidaan tällä tavoin löytää. Tarkasteltavina tunnetiloina ovat ahdistava olo, rauhattomuus, ulkopuolisuus ja myötätuntoisuus, jotka muodostuivat lasten käyttäytymisen ja tunnekokemusten itsearvioista.
Tutkimuksen aineisto kerättiin Vahvuudet ja vaikeudet -kyselylomakkeella (SDQ), jonka täytti 989 viides- tai kuudesluokkalaista oppilasta, heidän 780 vanhempaansa ja 50 luokanopettajaansa vuonna 2013. Aineiston analyysissä hyödynnettiin tilastollisia testejä ja monimuuttujamenetelmiä.
— Vanhemmat tunnistavat jonkin verran paremmin lasten tunnetiloja kuin opettajat, mutta paljon jää molemmilta piiloon, kertoo Erna Törmälehto.
Lasten ahdistava olo ja rauhattomuus jäivät sekä vanhemmilta että opettajilta selkeästi tunnistamatta. Vanhemmat tunnistivat hyvin lasten ulkopuolisuuden kokemusta ja myötätuntoisuutta. Opettajilta jäi tunnistamatta myös lasten myötätuntoisuus.
— Tyttöjen ja poikien tunnetilojen tunnistamisessa näyttäisi olevan myös jonkin verran eroja, Törmälehto jatkaa.
Tutkimuksen pohjalta voidaan todeta, että opettajat ylitunnistivat tyttöjen ja alitunnistivat poikien myötätuntoisuutta. Se osoittaa, että pojilla myötätuntoisuus voi olla sisäänpäin kääntynyttä, kun taas tyttöjen myötätuntoisuus voi olla enemmän ulospäin suuntautunutta. Poikien rauhattomuus oli käyttäytymisestä havaittavissa, mutta tyttöjen rauhattomuus jäi heidän sisäiseksi tunnetilakseen.
— Jännittäminen näytti olevan lasten keskuudessa hyvin yleistä. Se oli yksittäinen tunne, jossa aikuisten arviot poikkesivat erittäin voimakkaasti lasten itsearvioista, toteaa Törmälehto.
Lähes kaksi kolmasosaa lapsista koki jännittävänsä, mutta joka toisen lapsen jännittäminen jäi vanhemmilta ja opettajilta piiloon.
Tutkimuksen pohjalta voi todeta, että vanhemmat ja opettajat saattoivat nähdä myötätuntoisen lapsen rauhattomana, ahdistavaa ja rauhatonta oloa tuntevan lapsen rauhallisena ja jännittäjälapsen myötätuntoisena ja rauhallisena.
Lasten asioita käsitellään usein vanhempien ja opettajien antaman tiedon varassa, vaikka lasten äänen kuulemisen tärkeys on jo universaalisesti tunnustettu. Törmälehdon mukaan tarvitaankin lisää tutkimusta, jossa kysytään lapsilta suoraan, miten aikuisten tulisi heitä kohdata, jotta lapsi tai nuori kokisi tulleensa kuulluksi.
Erna Törmälehto asuu Porissa ja työskentelee sosiaalityön yliopisto-opettajana Tampereen yliopiston Porin yksikössä.
KM Erna Törmälehdon sosiaalityön alaan kuuluva väitöskirja Vanhemmat ja opettajat lasten tunnetilojen tunnistajina tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnan Porin yksikössä perjantaina 10.12.2021 klo 12 alkaen Porin yliopistokeskuksen auditoriossa 125. Vastaväittäjänä toimii emeritaprofessori Pirjo Pölkki Itä-Suomen yliopistosta. Kustoksena toimii tenure track -professori Katja Kuusisto Tampereen yliopistosta.
Väitöstilaisuutta voi seurata myös etäyhteyden kautta. Linkki julkaistaan tällä sivulla myöhemmin.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Erna Törmälehto
erna.tormalehto@tuni.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Yhteistoiminnallinen kaupunkisuunnittelu kohtaa vaikeuksia yhdenvertaisen osallistumisen näkökulmasta19.3.2024 10:26:47 EET | Tiedote
VTM Jonas Sjöblom tarkastelee väitöstutkimuksessaan kansalaisten ja viranhaltijoiden välistä vuorovaikutusta ja yhteistoimintaa kaavoituksen käytännöissä Helsingissä ja Tampereella. Tutkimuksen mukaan osallistumismahdollisuuksia tulee kehittää nykyistä tasavertaisemmiksi, jotta osallistuminen toteutuisi yhdenvertaisena.
Väitös: Juurtunut ikäsyrjintä hankaloittaa työttömien pääsyä takaisin työelämään19.3.2024 09:49:20 EET | Tiedote
Aika ajoin pinnalle nousee uutinen ikäsyrjinnästä työmarkkinoilla. Väitöskirjatutkija Katri Keskiselle aihe on hyvinkin tuttu, sillä hän on tutkinut yli 50-vuotiaana työttömäksi jääneiden työnhakua ja työurapäätöksiä laadullisen seurannan keinoin. Tutkimus perustuu Tampereen yliopiston Kohti Kaksitahti-Suomea -hankkeeseen, jossa seurattiin yt-neuvotteluiden yhteydessä työttömäksi jääneiden postilaisten elämää vuosina 2015–2018. – Urapolkuja ja -historioita on ollut monenmoisia. Missä suurin osa eläkeiän saavuttaneista käytti mahdollisuutta pehmittääkseen laskua eläkepäiviin, eläkeiän alle jääneillä valinta oli monimutkaisempi. Osa työllistyi heti, osa löysi uuden kutsumuksen toiselta alalta ja osa kohtasi hankaluuksia työnhaussa, Keskinen toteaa. Keskisen mukaan tutkimuksessa ei ollut havaittavissa selkeitä eroja koulutuksen tai sukupuolen perusteella. Ikä kuitenkin nousi esiin ongelmallisena tekijänä, sillä moni työnhakija koki sen esteekseen. Ikäsyrjintä saa juurensa ageismista, käsi
Väitös: Äidin papilloomavirusinfektio voi vaikuttaa lapsen elimistön puolustusjärjestelmään19.3.2024 08:20:00 EET | Tiedote
Ihmisen papilloomaviruksen aiheuttamat tartunnat ovat yleisiä. Suurella osalla papilloomavirustartunta on oireeton ja ohimenevä elimistön immuunijärjestelmän tehokkaan toiminnan ansiosta. LL Helmi Suominen osoitti väitöstutkimuksessaan, että äidin papilloomavirustartunnalla voi olla vaikutusta hänen lapsensa elimistön puolustusjärjestelmään.
Väitös: Astman seurantaa sekä astmapotilaiden kokonaisvaltaista arviointia ja ohjausta perusterveydenhuollossa tulisi parantaa18.3.2024 10:45:00 EET | Tiedote
Lääketieteen lisensiaatti, yleislääketieteen erikoislääkäri Jaana Takala selvitti väitöstutkimuksessaan astman seurantakäyntien toteutumista ja sisältöä perusterveydenhuollossa 12 vuoden ajalta. Tulosten perusteella astman seuranta perusterveydenhuollossa toteutuu vain osittain valtakunnallisten hoitosuositusten mukaisesti.
Älykkäät teollisen internetin ratkaisut lisäävät pk-yritysten kilpailukykyä15.3.2024 08:30:00 EET | Tiedote
Tampereen yliopiston FAST-Lab on kehittänyt avoimeen lähdekoodiin perustuvan teollisen internetin alustan vahvistamaan suomalaisten pk-yritysten kilpailukykyä. Tutkimus oli osa yhteiseurooppalaista CHARM-hanketta, jossa kehitettiin haastaviin tuotantoympäristöihin soveltuvia elektroniikkakomponentteja ja -järjestelmiä teollisen internetin ratkaisuille.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme