Väitös: Vanhemmat ja opettajat ohitunnistavat lasten ahdistavaa oloa ja rauhattomuutta
Lasten kanssa työskentelevien ammattilaisten ei pidä liikaa turvautua lasta lähinnä olevien aikuisten välittämään tietoon. Etenkin lapsen tunnetilaan liittyvä tieto on rajallista. KM Erna Törmälehdon väitöskirjatutkimus osoittaa, että vanhemmat ja opettajat tunnistivat heikosti lasten tunnetiloja.

Törmälehdon tutkimus kytkeytyy lasten subjektiivisen hyvinvointitutkimuksen kentälle. Tutkimuksen erityisyytenä on tarkastella lasten tunnetilojen kokemuksia ja yhdistää aikuisten havainnot niiden analysoimiseen. Aihetta on käsitelty vähänlaisesti niin suomalaisessa kuin kansainvälisessä alan tutkimuksessa.
— Lasten äänen kuulemisen merkitystä on jo pitempään korostettu, mutta se, miten siinä onnistutaan, ei ole tiedossa, toteaa Törmälehto.
Tutkimuksessa tarkastellaan, missä määrin vanhempien ja opettajien tunnistamat lasten tunnetilat vastaavat lasten tunnetiloja, jääkö vanhemmilta tai opettajilta tunnistamatta tunnetiloja lapsen sukupuoleen liittyen ja onko samalla lapsella monta aikuisten ohitunnistamaa tunnetilaa ja millaisia ohitunnistettuja lapsiryhmiä voidaan tällä tavoin löytää. Tarkasteltavina tunnetiloina ovat ahdistava olo, rauhattomuus, ulkopuolisuus ja myötätuntoisuus, jotka muodostuivat lasten käyttäytymisen ja tunnekokemusten itsearvioista.
Tutkimuksen aineisto kerättiin Vahvuudet ja vaikeudet -kyselylomakkeella (SDQ), jonka täytti 989 viides- tai kuudesluokkalaista oppilasta, heidän 780 vanhempaansa ja 50 luokanopettajaansa vuonna 2013. Aineiston analyysissä hyödynnettiin tilastollisia testejä ja monimuuttujamenetelmiä.
— Vanhemmat tunnistavat jonkin verran paremmin lasten tunnetiloja kuin opettajat, mutta paljon jää molemmilta piiloon, kertoo Erna Törmälehto.
Lasten ahdistava olo ja rauhattomuus jäivät sekä vanhemmilta että opettajilta selkeästi tunnistamatta. Vanhemmat tunnistivat hyvin lasten ulkopuolisuuden kokemusta ja myötätuntoisuutta. Opettajilta jäi tunnistamatta myös lasten myötätuntoisuus.
— Tyttöjen ja poikien tunnetilojen tunnistamisessa näyttäisi olevan myös jonkin verran eroja, Törmälehto jatkaa.
Tutkimuksen pohjalta voidaan todeta, että opettajat ylitunnistivat tyttöjen ja alitunnistivat poikien myötätuntoisuutta. Se osoittaa, että pojilla myötätuntoisuus voi olla sisäänpäin kääntynyttä, kun taas tyttöjen myötätuntoisuus voi olla enemmän ulospäin suuntautunutta. Poikien rauhattomuus oli käyttäytymisestä havaittavissa, mutta tyttöjen rauhattomuus jäi heidän sisäiseksi tunnetilakseen.
— Jännittäminen näytti olevan lasten keskuudessa hyvin yleistä. Se oli yksittäinen tunne, jossa aikuisten arviot poikkesivat erittäin voimakkaasti lasten itsearvioista, toteaa Törmälehto.
Lähes kaksi kolmasosaa lapsista koki jännittävänsä, mutta joka toisen lapsen jännittäminen jäi vanhemmilta ja opettajilta piiloon.
Tutkimuksen pohjalta voi todeta, että vanhemmat ja opettajat saattoivat nähdä myötätuntoisen lapsen rauhattomana, ahdistavaa ja rauhatonta oloa tuntevan lapsen rauhallisena ja jännittäjälapsen myötätuntoisena ja rauhallisena.
Lasten asioita käsitellään usein vanhempien ja opettajien antaman tiedon varassa, vaikka lasten äänen kuulemisen tärkeys on jo universaalisesti tunnustettu. Törmälehdon mukaan tarvitaankin lisää tutkimusta, jossa kysytään lapsilta suoraan, miten aikuisten tulisi heitä kohdata, jotta lapsi tai nuori kokisi tulleensa kuulluksi.
Erna Törmälehto asuu Porissa ja työskentelee sosiaalityön yliopisto-opettajana Tampereen yliopiston Porin yksikössä.
KM Erna Törmälehdon sosiaalityön alaan kuuluva väitöskirja Vanhemmat ja opettajat lasten tunnetilojen tunnistajina tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnan Porin yksikössä perjantaina 10.12.2021 klo 12 alkaen Porin yliopistokeskuksen auditoriossa 125. Vastaväittäjänä toimii emeritaprofessori Pirjo Pölkki Itä-Suomen yliopistosta. Kustoksena toimii tenure track -professori Katja Kuusisto Tampereen yliopistosta.
Väitöstilaisuutta voi seurata myös etäyhteyden kautta. Linkki julkaistaan tällä sivulla myöhemmin.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Erna Törmälehto
erna.tormalehto@tuni.fi
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Ihohaavojen nuoleminen ei kannata – syljen entsyymi ei nopeuta paranemista18.8.2022 14:30:22 EEST | Tiedote
Syljen sisältämä hiilihappoanhydraasi 6 -entsyymi ei nopeuta ihohaavojen paranemista. LL Toini Pemmari havaitsi ihohaavojen paranemiseen keskittyvässä väitöstutkimuksessaan myös, että synteettinen peptidi nimeltä tCRK hakeutuu ihohaavoihin ja normaaliin ihoon. Näiden tulosten lisäksi väitöskirja sisältää uutta tietoa interleukiini-13-nimisen tulehduksenvälittäjäaineen yhteydestä ihosyövän kehittymiseen kokeellisessa mallissa.
Väitös: Palautuminen valtakunnallisista sähkökatkoista edellyttää suunnittelua, testaamista ja käytännön harjoittelua17.8.2022 09:00:00 EEST | Tiedote
Valtakunnalliset sähkökatkot eli sähkönsiirron suurhäiriöt ovat harvinaisia, mutta yhteiskunnallisilta vaikutuksiltaan mittavia. DI Antti-Juhani Nikkilän väitöstutkimus esittelee uudenlaisia ja käytännössä testattuja menetelmiä nopeuttamaan sähköjen palauttamista valtakunnallisen sähkökatkon jälkeen. Tutkimus osoittaa, että sähköjen palauttamiseen liittyvien toimintamallien harjoittelu ja sähköverkossa tehtävä käytännön testaaminen on välttämätöntä matemaattisilla simulointimalleilla tehtävän ennakkosuunnittelun lisäksi.
Tohtoripromootion kulkue aiheuttaa liikenteen poikkeusjärjestelyjä lauantaina 13.8. kello 15.30–17.00 Tampereen keskustassa12.8.2022 14:09:59 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston juhlallinen promootioakti pidetään Tampere-talossa lauantaina 13. elokuuta. Kaikkien tiedekuntien yhteisessä tohtoripromootiossa vihitään 244 tohtoria ja 14 kunniatohtoria.
Väitös: Rasvakudoksen kantasolut edistävät aivohalvauksesta palautumista solu- ja eläinmalleissa11.8.2022 15:48:41 EEST | Tiedote
Kantasolut ovat lupaava hoitomuoto sairauksiin, joihin ei ole vielä tehokasta hoitomuotoa, kuten aivohalvaukseen. Miia Juntunen selvitti väitöskirjatutkimuksessaan rasvakudoksen kantasoluterapian turvallisuutta ja tehokkuutta aivohalvauksesta palautumisessa sekä solu- että eläinmallein. Tulokset osoittivat, että rasvakudoksen kantasoluterapia edisti aivohalvauksesta palautumista.
Väitös: Lasten ja nuorten kiireellisestä sijoituksesta päättäminen on sosiaalista tietotyötä11.8.2022 12:06:26 EEST | Tiedote
Suomalaisessa lastensuojelussa sosiaalityöntekijä päättää lapsen kiireellisestä sijoituksesta kodin ulkopuolelle, jos lapsen todetaan olevan välittömässä vaarassa tai asiasta on vahva epäily. Päätöksenteko on jo lähtökohtaisesti haastavaa, ja päätöksiä joudutaan usein tekemään kiireessä ja puutteellisen tiedon varassa. Yhteiskuntatieteiden maisteri Tuuli Lamponen tutki väitöskirjassaan, miten sosiaalityöntekijät tekevät näissä tilanteissa arvion ja päätöksen kiireellisen sijoituksen tarpeesta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme