Väitöstutkimus: Salainen Markuksen evankeliumi ei ole väärennös
Timo Paanasen väitöskirjassa tarkastellaan varhaiskristillisen filosofin Klemens Aleksandrialaisen (n. 150-215 jaa.) kirjettä Theodorokselle. Kirjeen vastaanottajan, Theodoroksen tarkempi henkilöllisyys jää arvoitukseksi. Klemens opastaa häntä muun muassa siteeraamalla Salaisen Markuksen evankeliumin nimellä tunnettuja tekstikatkelmia.
Columbia Universityn antiikin historian professori Morton Smith (1915-1991) väitti löytäneensä kirjeen Mar Saban luostarista vuonna 1958. Useat raamatuntutkijat ovat epäilleet Klemensin kirjettä väärennökseksi.
Paananen on tutkinut Salaisen Markuksen evankeliumin väärennösväitteistä käytyä sananvaihtoa ja analysoinut Klemensin kirjeen käsialaa.
– Ensimmäinen Salaisen Markuksen evankeliumin katkelma on lyhyt kertomus siitä, kuinka Jeesus herättää rikkaan nuorukaisen kuolleista. Nuorukaisen kerrotaan alkaneen "rakastaa" Jeesusta, ja kutsuneen tämän kotiinsa. Kuuden päivän jälkeen nuorukainen tuli Jeesuksen luo yllään pellavainen vaate. Yön tuntien mittaan Jeesus opetti tälle Jumalan valtakunnan salaisuuden, Paananen kertoo.
Useat tunnetut varhaiskristillisyyden tutkijat, muun muassa Larry Hurtado, Birger Pearson, Bart Ehrman ja Craig Evans ovat pitäneet vaikutusvaltaisia puheenvuoroja väärennöshypoteesin puolesta. Heidän argumentointinsa sisältää väittelijän mukaan kuitenkin lukuisia puutteellisuuksia.
– Väärennösepäilyjä ovat ruokkineet käsikirjoituksen katoaminen Jerusalemin ortodoksisen patriarkaatin kirjastoon ja Smithin sensaatiomaiset teoriat historian Jeesuksesta, jotka pitivät sisällään niin magiaa kuin homoerotiikkaakin.
– Smith tulkitsi Jeesuksen olleen maagikko, joka hyödynsi hypnoottisen suggestion luomia hallusinaatioita viedessään oppilaansa taivasmatkalle Jumalan valtakunnan salaisuuteen. Kaiken huipuksi Smith ehdotti, että Salaisen Markuksen evankeliumin kuvaamassa rituaalissa "henkinen yhteys" Jeesukseen oli saatettu täydentää "fyysisellä yhteydellä", Paananen jatkaa.
Väitöstutkimuksen perusteella Klemens Aleksandrialaisen kirjeen tekstikatkelmat kuitenkin paljastavat, että digitaalinen kuvankäsittely on tahattomasti muokannut käsialan yksityiskohtia. Lisäksi vertailuaineisto osoittaa, ettei Klemensin kirjeen käsiala sisällä "väärentäjän vapinaa" tai muita yleisiä väärennöksen tuntomerkkejä.
– Tietämättömyys rikosteknisessä tutkimuksessa hyödynnettävän käsiala-analyysin teoreettisesta perustasta erehdytti myös toiset tutkijat pitämään Klemensin kirjeen käsialaa Smithin kirjoittamana, väittelijä arvioi.
– Kirje on aito antiikin teksti, vaikka varmuuteen siitä, oliko kirjoittaja juuri Klemens vai kenties hänen oppilaansa Origenes on vaikea päästä. Joka tapauksessa kirjeessä lainattu Salainen Markuksen evankeliumi toimii yhtenä esimerkkinä myös kanonisoituun Uuteen testamenttiin kuuluvien evankeliumeiden tekstin epävakaudesta eli kopioimisen myötä tapahtuvista sanamuotojen ja kieliopin muutoksista – jopa kokonaisten episodien lisäämisistä tai poistamisista, Paananen kiteyttää.
Historiallisten väärennösten tutkiminen vaatii monitieteellistä osaamista
Historiallisten väärennösten tunnistamiseen ei ole väittelijän mukaan löytynyt yleisesti hyväksyttyä metodia. Tutkijat muun muassa perustelevat väärennösväitteitä luomalla kuvitteellisia tarinoita, joilla selitetään väärennöksien yksityiskohtien syntymistä.
– Aiemmin tutkijat ovat saattaneet langeta kehittelemään villejä väärennösteorioita erilaisten kuviteltujen vihjeiden ja salakirjoitusten pohjalta. Lisäksi historiantutkijat ovat joutuneet arvioimaan epäiltyjä väärennöksiä tapauskohtaisesti, ja taidokkaasti toteutetut väärennökset ovat johtaneet usein pitkään ja kiivaaseen keskusteluun, Paananen sanoo.
Väitöskirjassa ehdotetaan, että historiallisten väärennösten paljastamiseen täytyy kehittää vankka tieteellinen viitekehys.
**
TM Timo Paananen väittelee 29.5.2019 kello 12.15 Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa aiheesta "A Study in Authenticity - Admissible Concealed Indicators of Authority and Other Features of Forgeries – A Case Study on Clement of Alexandria, Letter to Theodore, and the Longer Gospel of Mark". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Yliopiston päärakennus, auditorio XIV.
Vastaväittäjänä on Associate Professor of Early Christianity Tony Burke, York University, ja kustoksena on professori Petri Luomanen Helsingin yliopiston teologisesta tiedekunnasta.
Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.
Väittelijän yhteystiedot: Timo Paananen, s-posti: timo.s.paananen@gmail.com puh. +358 50 573 3918
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Pekka RautioViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 415 5531pekka.rautio@helsinki.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto oli hakijoiden ykköstoive yhteishaussa28.3.2024 11:38:03 EET | Tiedote
Hakijoita kandi- ja maisteriohjelmiin oli yli 31 000. Ensisijaisten hakijoiden määrän perusteella Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto. Tutut alat – oikeustiede, lääketiede ja psykologia – olivat jälleen Helsingin yliopiston suosituimpia hakukohteita.
Modernin ajan suurinta aurinkomyrskyä jäljitettiin Lapin puiden vuosirenkaista28.3.2024 09:34:22 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston johtama tutkimusryhmä pystyi mittaamaan vuoden 1859 Carringtonin aurinkomyrskyn jälkeisen piikin Lapin puiden radiohiilipitoisuuksista. Jäljitys auttaa varautumaan vaarallisiin aurinkomyrskyihin.
KUTSU MEDIALLE 10.4; Mistä europarlamenttivaaleissa puhutaan, tutkijoiden ajankohtaisimmat asiat esillä27.3.2024 14:05:26 EET | Kutsu
Kesäkuun Euroopan parlamentin vaalit käydään entistä kireämmässä maailmanpoliittisessa tilanteessa. Mikä merkitys EU-vaaleilla on Euroopan ja Suomen suunnalle? Millaisessa poliittisessa tilanteessa EU-vaaleihin lähdetään? Entä millaisia valtakamppailuja Euroopan parlamentin sisällä käydään?
Tutkijat selvittivät, miten musiikki katoaa aivoista27.3.2024 12:00:00 EET | Tiedote
Sävelkuurolta ihmiseltä puuttuu kyky tunnistaa melodioita. Tuore tutkimus onnistui paikantamaan sävelkuurouden eli amusian todennäköisen alkuperän aivoissa. Ilmiön jäljille päästiin tutkimalla tapauksia, joissa aivoinfarkti oli aiheuttanut amusian.
Plastiikkakirurgian professori Virve Koljoselle J. V. Snellman -palkinto26.3.2024 18:00:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto on myöntänyt J. V. Snellmanin nimeä kantavan tiedonjulkistamispalkinnon vuonna 2024 professori Virve Koljoselle. Koljonen viestii erikoisalastaan plastiikkakirurgiasta aktiivisesti ja yleistajuisesti sosiaalisessa mediassa ja on tavoittanut laajasti niin ammattilaisia kuin suurta yleisöä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme