Helsingin yliopisto

Väitöstutkimus: Salainen Markuksen evankeliumi ei ole väärennös

Jaa
Uuden testamentin eksegetiikan väitöstutkimus osoittaa, että väärennökseksi epäilty Klemens Aleksandrialaisen kirje Theodorokselle on aito. Kirje sisältää Salaisen Markuksen evankeliumin nimellä tunnettuja kiistanalaisia tekstikatkelmia.
Kuvassa ote Klemensin kirjeestä Theodorokselle ensimmäiseltä sivulta. Salaisen Markuksen evankeliumin katkelmat sijaitsevat sivuilla kaksi ja kolme. Kuva: © Charles W. Hedrick.
Kuvassa ote Klemensin kirjeestä Theodorokselle ensimmäiseltä sivulta. Salaisen Markuksen evankeliumin katkelmat sijaitsevat sivuilla kaksi ja kolme. Kuva: © Charles W. Hedrick.

Timo Paanasen väitöskirjassa tarkastellaan varhaiskristillisen filosofin Klemens Aleksandrialaisen (n. 150-215 jaa.) kirjettä Theodorokselle. Kirjeen vastaanottajan, Theodoroksen tarkempi henkilöllisyys jää arvoitukseksi. Klemens opastaa häntä muun muassa siteeraamalla Salaisen Markuksen evankeliumin nimellä tunnettuja tekstikatkelmia.

Columbia Universityn antiikin historian professori Morton Smith (1915-1991) väitti löytäneensä kirjeen Mar Saban luostarista vuonna 1958. Useat raamatuntutkijat ovat epäilleet Klemensin kirjettä väärennökseksi.

Paananen on tutkinut Salaisen Markuksen evankeliumin väärennösväitteistä käytyä sananvaihtoa ja analysoinut Klemensin kirjeen käsialaa.

– Ensimmäinen Salaisen Markuksen evankeliumin katkelma on lyhyt kertomus siitä, kuinka Jeesus herättää rikkaan nuorukaisen kuolleista. Nuorukaisen kerrotaan alkaneen "rakastaa" Jeesusta, ja kutsuneen tämän kotiinsa. Kuuden päivän jälkeen nuorukainen tuli Jeesuksen luo yllään pellavainen vaate. Yön tuntien mittaan Jeesus opetti tälle Jumalan valtakunnan salaisuuden, Paananen kertoo.

Useat tunnetut varhaiskristillisyyden tutkijat, muun muassa Larry Hurtado, Birger Pearson, Bart Ehrman ja Craig Evans ovat pitäneet vaikutusvaltaisia puheenvuoroja väärennöshypoteesin puolesta. Heidän argumentointinsa sisältää väittelijän mukaan kuitenkin lukuisia puutteellisuuksia.

– Väärennösepäilyjä ovat ruokkineet käsikirjoituksen katoaminen Jerusalemin ortodoksisen patriarkaatin kirjastoon ja Smithin sensaatiomaiset teoriat historian Jeesuksesta, jotka pitivät sisällään niin magiaa kuin homoerotiikkaakin.

– Smith tulkitsi Jeesuksen olleen maagikko, joka hyödynsi hypnoottisen suggestion luomia hallusinaatioita viedessään oppilaansa taivasmatkalle Jumalan valtakunnan salaisuuteen. Kaiken huipuksi Smith ehdotti, että Salaisen Markuksen evankeliumin kuvaamassa rituaalissa "henkinen yhteys" Jeesukseen oli saatettu täydentää "fyysisellä yhteydellä", Paananen jatkaa.

Väitöstutkimuksen perusteella Klemens Aleksandrialaisen kirjeen tekstikatkelmat kuitenkin paljastavat, että digitaalinen kuvankäsittely on tahattomasti muokannut käsialan yksityiskohtia. Lisäksi vertailuaineisto osoittaa, ettei Klemensin kirjeen käsiala sisällä "väärentäjän vapinaa" tai muita yleisiä väärennöksen tuntomerkkejä.

– Tietämättömyys rikosteknisessä tutkimuksessa hyödynnettävän käsiala-analyysin teoreettisesta perustasta erehdytti myös toiset tutkijat pitämään Klemensin kirjeen käsialaa Smithin kirjoittamana, väittelijä arvioi.

– Kirje on aito antiikin teksti, vaikka varmuuteen siitä, oliko kirjoittaja juuri Klemens vai kenties hänen oppilaansa Origenes on vaikea päästä. Joka tapauksessa kirjeessä lainattu Salainen Markuksen evankeliumi toimii yhtenä esimerkkinä myös kanonisoituun Uuteen testamenttiin kuuluvien evankeliumeiden tekstin epävakaudesta eli kopioimisen myötä tapahtuvista sanamuotojen ja kieliopin muutoksista – jopa kokonaisten episodien lisäämisistä tai poistamisista, Paananen kiteyttää.

Historiallisten väärennösten tutkiminen vaatii monitieteellistä osaamista

Historiallisten väärennösten tunnistamiseen ei ole väittelijän mukaan löytynyt yleisesti hyväksyttyä metodia. Tutkijat muun muassa perustelevat väärennösväitteitä luomalla kuvitteellisia tarinoita, joilla selitetään väärennöksien yksityiskohtien syntymistä.

– Aiemmin tutkijat ovat saattaneet langeta kehittelemään villejä väärennösteorioita erilaisten kuviteltujen vihjeiden ja salakirjoitusten pohjalta. Lisäksi historiantutkijat ovat joutuneet arvioimaan epäiltyjä väärennöksiä tapauskohtaisesti, ja taidokkaasti toteutetut väärennökset ovat johtaneet usein pitkään ja kiivaaseen keskusteluun, Paananen sanoo.

Väitöskirjassa ehdotetaan, että historiallisten väärennösten paljastamiseen täytyy kehittää vankka tieteellinen viitekehys.

**

TM Timo Paananen väittelee 29.5.2019 kello 12.15 Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa aiheesta "A Study in Authenticity - Admissible Concealed Indicators of Authority and Other Features of Forgeries – A Case Study on Clement of Alexandria, Letter to Theodore, and the Longer Gospel of Mark". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Yliopiston päärakennus, auditorio XIV.

Vastaväittäjänä on Associate Professor of Early Christianity Tony Burke, York University, ja kustoksena on professori Petri Luomanen Helsingin yliopiston teologisesta tiedekunnasta.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.

Väittelijän yhteystiedot: Timo Paananen, s-posti: timo.s.paananen@gmail.com puh. +358 50 573 3918

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Kuvassa ote Klemensin kirjeestä Theodorokselle ensimmäiseltä sivulta. Salaisen Markuksen evankeliumin katkelmat sijaitsevat sivuilla kaksi ja kolme. Kuva: © Charles W. Hedrick.
Kuvassa ote Klemensin kirjeestä Theodorokselle ensimmäiseltä sivulta. Salaisen Markuksen evankeliumin katkelmat sijaitsevat sivuilla kaksi ja kolme. Kuva: © Charles W. Hedrick.
Lataa
Kuvassa ote Klemensin kirjeestä Theodorokselle ensimmäiseltä sivulta. Salaisen Markuksen evankeliumin katkelmat sijaitsevat sivuilla kaksi ja kolme. Kuva on alun perin 1980-luvulta, ja teksti on kuvattu todennäköisesti jerusalemilaisessa Photo Garo -studiossa Jerusalemin ortodoksisen patriarkaatin kirjaston toimeksiannosta. Itse käsikirjoitus on ollut kateissa 1990-luvun alusta saakka. Kuva: © Charles W. Hedrick.
Kuvassa ote Klemensin kirjeestä Theodorokselle ensimmäiseltä sivulta. Salaisen Markuksen evankeliumin katkelmat sijaitsevat sivuilla kaksi ja kolme. Kuva on alun perin 1980-luvulta, ja teksti on kuvattu todennäköisesti jerusalemilaisessa Photo Garo -studiossa Jerusalemin ortodoksisen patriarkaatin kirjaston toimeksiannosta. Itse käsikirjoitus on ollut kateissa 1990-luvun alusta saakka. Kuva: © Charles W. Hedrick.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye