Vajaa puolet Helsingin työpaikoista soveltuu hyvin etätyöhön

Etätyön tekeminen on yleistynyt Suomessa 1990-luvun jälkeen, ja kasvu voimistui 2010-luvulla. Vuonna 2019 jo yli kolmasosa suomalaisista palkansaajista teki ainakin ajoittain etätyötä, ja seuraavana vuonna alkanut koronaviruspandemia vauhditti etätyön yleistymistä entisestään. Voidaan kuitenkin olettaa, että suuri osa korona-aikana etätyötä tehneistä palaa lähityöhön tai jonkinlaiseen hybridityöhön.

Kaikkiin ammatteihin etätyö ei sovellu. On todennäköistä, että laajamittaisempi etätyö muodostuu normiksi lähinnä tietyn tyyppisissä tehtävissä, kuten korkean osaamistason tietotyössä ja puhelimitse tapahtuvassa asiakaspalvelussa. Asenteet etätyötä kohtaan ovat kuitenkin saattaneet muuttua myönteisemmiksi koronapandemiankin myötä. Tuoreimpien tietojen mukaan erittäin suuri osa työntekijöistä haluaa tehdä jatkossa ainakin osan töistään etätyönä. Työnantajille etätyömahdollisuuden tarjoaminen voi olla jopa kilpailuvaltti, ja etätyö mahdollistaa myös säästöjä toimitilakustannuksissa.

Helsingissä enemmän etätyöhön sopivia työpaikkoja kuin Suomessa keskimäärin

Helsingin työpaikoista noin 45 prosenttia soveltuu hyvin etätyönä tehtäviksi. Määrällisesti tämä tarkoittaa noin 177 000 työpaikkaa. Helsingissä etätyöhön hyvin soveltuvien työpaikkojen osuus on selvästi suurempi kuin koko Suomessa keskimäärin (27 %). Espoossa se on samaa luokkaa kuin Helsingissä, mutta Vantaalla (29 %) ja koko Uudellamaalla (38 %) osuus on Helsinkiä matalampi. Myös muihin C6-kaupunkeihin verrattuna Helsingin etätyöhön soveltuvien työpaikkojen osuus on selvästi korkeampi.

Etätyöllä vaikutuksia kaupunginosien arkeen

Helsingissä etätyöhön soveltuvia työpaikkoja sijaitsee etenkin kantakaupungissa ja sen lähiympäristössä. Osuuden vaihtelu kaupungin sisällä riippuu kunkin alueen työpaikkojen toimiala- ja ammattirakenteesta. Etätyöllä on monenlaisia vaikutuksia paitsi työpaikkojen arkeen, myös ympäröivään yhteiskuntaan. Toimitilamarkkinoilla etätyön lisääntyminen tyhjentää vähitellen toimistotiloja jopa pääkaupunkiseudulla, etenkin kauempana keskeisiltä sijaintipaikoilta.
 
Etätyön tekijöiden osuus vaikuttaa myös sellaisiin palveluihin, joiden asiakkaista suuri osa on kaupungissa päiväsaikaan liikkuvia työntekijöitä. Jos esimerkiksi Kampinmalmin alueella puolet etätyöhön soveltuvien töiden tekijöistä olisi etätöissä, alueella liikkuisi noin 15 000 ihmistä vähemmän kuin siinä tapauksessa, että kaikki työssäkäyvät ovat fyysisesti läsnä työpaikallaan.

Etätyötä jatkossakin – mutta kenelle ja missä? Kvartti-verkkolehden artikkeli, 26.1.2022

Lisätiedot:

Kaupunkikehityspäällikkö Henrik Lönnqvist
Kuntaliitto
henrik.lonnqvist@kuntaliitto.fi
Puh. 050-312 2805

Erikoistutkija Minna Salorinne
Helsingin kaupunginkanslia
minna.salorinne@hel.fi
Puh. 040-334 4805


Viestinnän yhteyshenkilö
Viestintäsuunnittelija Katri Lehtonen
Helsingin kaupunginkanslian viestintä
katri.lehtonen@hel.fi
Puh. 040-167 7302