Vakavimpien kansainvälisten rikosten uhrit esitetään kansainvälisessä oikeudessa usein voimattomina
Nadia Valentina Tapia Navarron väitöstutkimuksen mukaan kaikkein vakavimpien kansainvälisten rikosten uhrit esitetään kansainvälisessä oikeudessa usein voimattomina, passiivisina, puolustuskyvyttöminä ja alistuvina. Vakavimpia kansainvälisiä rikoksia ovat sotarikokset, joukkotuhonta sekä rikokset ihmisyyttä vastaan.
Tutkimuksen perusteella kansainvälisen oikeuden puhetapoja käyttävät uhrit eivät ainoastaan omaksu kansainvälisen oikeuden kieltä sellaisenaan. Sen lisäksi uhrien itsestään käyttämä kieli sekä heidän oma toimintansa vaikuttavat myös siihen, millaisena rikosten uhrit laajemmin nähdään.
– Stereotyyppistä kuvaa uhrien voimattomuudesta korostaa usein myös se, etteivät he edusta kansainvälisessä oikeudessa itse itseään, vaan heitä edustaa joku muu, väittelijä toteaa.
Tapia Navarro on tarkastellut väitöskirjassaan yhtäältä kansainvälisen rikostuomioistuimen kansainvälisten rikosten uhreihin liittyviä oikeuskäytäntöjä ja toisaalta Kolumbiaan sijoittuvia kansallisen oikeuskäytännön esimerkkejä.
– Tutkimani San José de Apartadón rauhanyhteisö identifioi itsensä laajojen julmuuksien uhreiksi, mutta ei käyttäydy niin kuin uhrien tyypillisesti odotetaan käyttäytyvän. Yhteisön muodostavat koillisessa Kolumbiassa Urabán alueella asuvat talonpojat.
– Passiivisuuden ja säyseyden sijaan yhteisön jäsenet usein vastustavat hallituksen toimenpiteitä, joiden tarkoituksena olisi lievittää heidän kärsimystään. Rauhanyhteisö on esimerkiksi hylännyt yksittäisille uhreille maksettavia korvauksia, koska ne ovat ryhmittymän mukaan rauhanyhteisön yhteisöllisen elämäntavan ja yhteisöllisten projektien vastaisia, väittelijä jatkaa.
Toinen Tapia Navarron tutkima yhteisö on nimennyt itsensä valtiorikosten uhreiksi. Kyseinen ryhmä haluaa korostaa kokemiensa rikosten tekijän alkuperää: Kolumbiassa valtio ei käytä väkivaltaa vain torjuakseen puolisotilaallisia sissijoukkoja, vaan kohdistaa väkivaltaa myös siviiliväestöä kohtaan.
– Valtiorikosten uhrit tuovat esille valtion ja puolisotilaallisen väkivallan välisen yhteyden. Tätä yhteyttä ei ole laajalti hyväksytty Kolumbiassa, Tapia Navarro kuvailee.
Yllä mainitut ryhmät ovat väittelijän mukaan osuvia esimerkkejä uhreista, joiden käyttämät puhetavat haastavat kansainvälisessä oikeudessa vallitsevaa stereotyyppistä kuvaa passiivisen alistuvista uhreista.
– Ryhmät ovat omaksuneet oikeudessa uhrin identiteetin, mutta ne käyttävät juuri kyseistä asemaa hyväkseen poliittisesti motivoituneessa aktiivisessa toiminnassaan.
– Uhriuden vaihtoehtoisten identiteettien parempi huomioiminen oikeuskäytännössä voisi auttaa meitä ymmärtämään, miten uhrien toiminta edistää kansainvälisen oikeuden kehittymistä, Tapia Navarro arvioi.
**
Nadia Valentina Tapia Navarro väittelee 31.1.2020 kello 12 Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "The Meanings of Victimhood ‘From Below’: How Victims of Mass Atrocity Use the Category of Victim in Colombia and its Relevance for Victims at the International Criminal Court". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Athena Lecture Room 302, City Centre Campus.
Vastaväittäjänä on Associate Professor of International Law René Urueña, Universidad de los Andes, ja kustoksena on professori Jan Klabbers Helsingin yliopiston oikeustieteellisestä tiedekunnasta.
Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.
Väittelijän yhteystiedot: Nadia Valentina Tapia Navarro, s-posti: nadia.tapia@helsinki.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Pekka RautioViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 415 5531pekka.rautio@helsinki.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto oli hakijoiden ykköstoive yhteishaussa28.3.2024 11:38:03 EET | Tiedote
Hakijoita kandi- ja maisteriohjelmiin oli yli 31 000. Ensisijaisten hakijoiden määrän perusteella Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto. Tutut alat – oikeustiede, lääketiede ja psykologia – olivat jälleen Helsingin yliopiston suosituimpia hakukohteita.
Modernin ajan suurinta aurinkomyrskyä jäljitettiin Lapin puiden vuosirenkaista28.3.2024 09:34:22 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston johtama tutkimusryhmä pystyi mittaamaan vuoden 1859 Carringtonin aurinkomyrskyn jälkeisen piikin Lapin puiden radiohiilipitoisuuksista. Jäljitys auttaa varautumaan vaarallisiin aurinkomyrskyihin.
KUTSU MEDIALLE 10.4; Mistä europarlamenttivaaleissa puhutaan, tutkijoiden ajankohtaisimmat asiat esillä27.3.2024 14:05:26 EET | Kutsu
Kesäkuun Euroopan parlamentin vaalit käydään entistä kireämmässä maailmanpoliittisessa tilanteessa. Mikä merkitys EU-vaaleilla on Euroopan ja Suomen suunnalle? Millaisessa poliittisessa tilanteessa EU-vaaleihin lähdetään? Entä millaisia valtakamppailuja Euroopan parlamentin sisällä käydään?
Tutkijat selvittivät, miten musiikki katoaa aivoista27.3.2024 12:00:00 EET | Tiedote
Sävelkuurolta ihmiseltä puuttuu kyky tunnistaa melodioita. Tuore tutkimus onnistui paikantamaan sävelkuurouden eli amusian todennäköisen alkuperän aivoissa. Ilmiön jäljille päästiin tutkimalla tapauksia, joissa aivoinfarkti oli aiheuttanut amusian.
Plastiikkakirurgian professori Virve Koljoselle J. V. Snellman -palkinto26.3.2024 18:00:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto on myöntänyt J. V. Snellmanin nimeä kantavan tiedonjulkistamispalkinnon vuonna 2024 professori Virve Koljoselle. Koljonen viestii erikoisalastaan plastiikkakirurgiasta aktiivisesti ja yleistajuisesti sosiaalisessa mediassa ja on tavoittanut laajasti niin ammattilaisia kuin suurta yleisöä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme