Diakonissalaitos

Väkivaltaisesta ekstremismistä on mahdollista irtautua – Opas kokoaa Exit-työn ensi kertaa yksiin kansiin

Jaa

Väkivaltainen ekstremismi on kansainvälinen ilmiö, joka on osa myös suomalaisen yhteiskunnan todellisuutta. Irtautuminen ja paluu osaksi muuta yhteiskuntaa on mahdollinen, mutta vaatii uskoa ja halua muutokseen, luottamusta sekä intensiivistä työskentelyä. Diakonissalaitos on tukenut reilun vuoden ajan väkivaltaisesti radikalisoituneita henkilöitä irtautumaan väkivallan käytöstä ja väkivaltaisesta aatemaailmasta. Samalla suomalainen Exit-työ ja sen prosessi on kuvattu ensi kertaa julkaisuksi.

”Viranomaisten ja järjestötoimijoiden yhteistyö on väkivaltaisen ekstremismin ennaltaehkäisyssä tiivistä. Haasteena on kuitenkin toiminnan rahoituksen jatkuvuus”, sanoo Diakonissalaitoksen toimialajohtaja Ilkka Kantola. Kuva: Teemu Ullgren
”Viranomaisten ja järjestötoimijoiden yhteistyö on väkivaltaisen ekstremismin ennaltaehkäisyssä tiivistä. Haasteena on kuitenkin toiminnan rahoituksen jatkuvuus”, sanoo Diakonissalaitoksen toimialajohtaja Ilkka Kantola. Kuva: Teemu Ullgren

Väkivaltainen ekstremismi tarkoittaa sitä, että väkivaltaa käytetään, sillä uhataan, siihen kannustetaan tai se oikeutetaan aatemaailmalla perustellen. Se pyrkii muuttamaan yhteiskuntaa väkivallan keinoin, ja uhkaa avointa ja demokraattista yhteiskuntaa sekä kaikkien ihmisten yhtäläistä ihmisarvoa.

”Exit-toiminnan tavoitteena on lisätä yleistä turvallisuutta tukemalla sellaisia henkilöitä integroitumaan yhteiskuntaan, joilla on halu irtautua väkivaltaisesta aatemaailmasta”, kertoo Diakonissalaitoksen toimialajohtaja Ilkka Kantola.

”Meidän tehtävämme järjestötoimijana ei ole tuomita, vaan rakentaa luottamusta ja löytää ratkaisuja, jotta kuntoutuminen ja asioiden korjaaminen on mahdollista”, Kantola huomauttaa.

Viranomaiset ja järjestöt työskentelevät Suomessa aktiivisesti yhdessä radikalisoitumisen ja väkivallantekojen ehkäisemiseksi. Yhtälö ei kuitenkaan ole aivan on ongelmaton, sillä Exit-toimintaa rahoitetaan tällä hetkellä määräaikaisella hankerahoituksella.

”Erityisesti irtautumisprosessiin sitoutuneiden ihmisten kannalta tilanne on kestämätön: huoli tuen jatkumisesta on yksi epävarmuustekijä jo muutoinkin vaikeassa tilanteessa”, Ilkka Kantola sanoo.

Halu ja luottamus muutokseen on tärkeä

”Vaikka ääriliikkeet ovat tiiviitä yhteisöjä, joiden kulttuuria värittää vahva me ja ne -asetelma, niistä on kokemuksemme mukaan mahdollista irtautua. Alkuun päästään, jos ihmisellä on oma halu muutokseen”, Exit-hankkeen projektipäällikkö Oussama Yousfi sanoo.

Väkivaltainen ekstremismi ei liity mihinkään tiettyyn aatemaailmaan tai uskontoon. Päinvastoin väkivaltaista ekstremismiä voi esiintyä useissa erilaisissa aatemaailmoissa ja uskonnoissa.

”Irtautumisprosessi on aina yksilöllinen, ja lähtee ihmisen omasta taustasta ja elämäntilanteesta. Jos elämän perusasiat ovat epävakaita, niitä pyritään tukemaan ensin. Aatemaailmaa pystytään käsittelemään vasta sitten, kun muutkin asiat ovat reilassa”, Yousfi kertoo.

Exit-työn arki on hyvin moninaista: joskus työtä tehdään huonekalua yhdessä kasaten, tai esimerkiksi ajankohtaisiin terveyspulmiin apua hakien.

”Exit-työ perustuu luottamukseen. Ensin luottamukseen ihmisen kyvystä tehdä asioita toisin, ja irtautujan luottamukseen oman muutoksen mahdollisuudesta. Prosessin edetessä huomio siirtyy irtautujan ja työntekijän väliseen luottamukseen, ja hiljalleen luottamukseen lähiyhteisöä ja yhteiskuntaa kohtaan”, Yousfi sanoo.

Exit-työn kulku ensimmäistä kertaa yksiin kansiin

Exit-työ Suomessa -opas on ensimmäinen suomalainen kokoomaopas järjestöpohjaisesta Exit-toiminnasta. Se luo tietopohjaa väkivaltaisesta ekstremismistä ilmiönä sekä kuvaa irtautumisen prosessia yksilön näkökulmasta. Opas perustuu käytännön työssä kertyneisiin oppeihin, tutkimustietoon sekä kansainvälisten ja suomalaisten kollegojen kanssa käytyihin keskusteluihin.

Julkaisun tiedot
Exit työ Suomessa. Tietoa ja tukea väkivaltaisesta ekstremismistä irtautumiseen.Toim. Diakonissalaitoksen Exit-tiimi.
ISBN 978-952-9854-42-4

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Ilkka Kantola, diakoniajohtaja, ilkka.kantola@hdl.fi, 050 512 2173
Oussama Yousfi, projektipäällikkö, oussama.yousfi@hdl.fi, 050 325 7202
Jenni Sarolahti, viestintäpäällikkö, jenni.sarolahti@hdl.fi, 050 372 0828

Kuvat

”Viranomaisten ja järjestötoimijoiden yhteistyö on väkivaltaisen ekstremismin ennaltaehkäisyssä tiivistä. Haasteena on kuitenkin toiminnan rahoituksen jatkuvuus”, sanoo Diakonissalaitoksen toimialajohtaja Ilkka Kantola. Kuva: Teemu Ullgren
”Viranomaisten ja järjestötoimijoiden yhteistyö on väkivaltaisen ekstremismin ennaltaehkäisyssä tiivistä. Haasteena on kuitenkin toiminnan rahoituksen jatkuvuus”, sanoo Diakonissalaitoksen toimialajohtaja Ilkka Kantola. Kuva: Teemu Ullgren
Lataa
Oussama Yousfi on Diakonissalaitoksen Exit-toiminnan projektipäällikkö. Kuva: Magnus Scharmanoff
Oussama Yousfi on Diakonissalaitoksen Exit-toiminnan projektipäällikkö. Kuva: Magnus Scharmanoff
Lataa

Liitteet

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Diakonissalaitos
Diakonissalaitos
Alppikatu 2
00530 HELSINKI

09 77 501https://www.hdl.fi

Diakonissalaitos on yleishyödyllinen säätiö, rohkea ihmisarvon puolustaja. Säätiö, siihen kuuluva Rinnekoti ja tytäryritykset Diakonissalaitoksen Hoiva Oy ja Caritas Palvelut Oy tuottavat yhdessä vaikuttavia sosiaali- ja terveyspalveluita, jotka parantavat asiakkaiden elämää. Yhteiskunnallisena yrityksenä Diakonissalaitos laittaa hyvän kiertämään. Toiminnasta ja omaisuudesta syntyvällä tuotolla autetaan niitä, jotka ovat vaarassa jäädä yhteiskunnassamme syrjään. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Diakonissalaitos

Pohjoismainen pakolaistraumakonferenssi esittelee keinoja maahanmuuttajanuorten mielenterveyden tukemiseen7.12.2021 06:00:00 EET | Tiedote

Helsingissä 9.-10.12.2021 järjestettävä pakolaistraumakonferenssi kokoaa pohjoismaiset mielenterveysalan ammattilaiset yhteen keskustelemaan pakolaisten mielenterveyteen ja traumojen hoitoon liittyvästä tutkimus- ja kehittämistyöstä. Tänä vuonna erityisenä teemana on lasten, nuorten ja perheiden mielenterveys. Aihe on erittäin ajankohtainen kaikissa Pohjoismaissa.

Afganistanilaisnuorten suomalaiset kummiperheet vetoavat: perheenyhdistämistä on helpotettava2.11.2021 15:13:41 EET | Tiedote

Yksin alaikäisinä Suomeen tulleiden nuorten vapaaehtoiset kummiperheet ovat auttaneet hätääntyneitä nuoria perheenyhdistämisen lähes mahdottomassa prosessissa. Afganistanin tilanne kärjisti nuorten huolta, ja tukea prosessiin on ollut vaikea saada. Diakonissalaitoksen ja Yhteiset lapsemme ry:n kummit, kummi- ja tukiperheet vetoavat päättäjiin: perheenyhdistämistä on helpotettava pikaisesti.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme