Vakuutusala rahoittamaan hoidon vaikuttavuustutkimusta
15.6.2020 07:00:30 EEST | Finanssiala ry | Tiedote
Hoidon vaikuttavuustutkimuksen julkinen rahoitus on pienentynyt viime vuosina huolestuttavalla tavalla. Kun 1990-luvulla lääketieteelliseen tutkimukseen käytettiin 60 miljoonaa euroa valtion rahoitusta, nykyisin vuosittainen summa on enää noin 15 miljoonaa euroa. Tästä summasta rahoitetaan sekä perustutkimusta, kliinistä tutkimusta että hoidon vaikuttavuustutkimusta.
”Vakuutusalan intressissä on yhdessä julkisen sektorin ja muiden toimijoiden kanssa edistää vaikuttavaa ja oikein kohdistuvaa hoitoa. Tarpeettomien hoitotoimenpiteiden välttäminen ja rajallisten resurssien kohdentaminen vaikuttaviin hoitomuotoihin on paitsi potilaiden myös koko yhteiskunnan etu”, sanoo johtaja Lea Mäntyniemi Finanssiala ry:stä.
Vakuutusala on merkittävä sairaanhoitokustannusten korvaaja. Vuonna 2018 vahinkovakuutusyhtiöt maksoivat korvauksia sairaanhoidon kustannuksista yhteensä noin 500 miljoonaa euroa.
Toimitusjohtaja Juha-Pekka Halmeenmäki Liikennevakuutuskeskuksesta kertoo, että liikennevahingoissa vammautuu usein nuoria henkilöitä, joille oikein ajoitettu ja vaikuttava hoito ja kuntoutus tuovat sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta suurta hyötyä.
”Olen iloinen, että pystymme näin edistämään korkeatasoista vaikuttavuuden tutkimusta”, Halmeenmäki sanoo.
Työtapaturmissa loukkaantuu vuosittain yli 100 000 palkansaajaa. Tapaturmavakuutuskeskuksen toimitusjohtaja Janne Reini toteaa, että lääketieteellisen hoidon on tärkeää tukea parhaalla mahdollisella tavalla nopeaa paranemista ja työhön paluuta.
”Tämä on sekä työtapaturmassa vahingoittuneen, hänen työnantajansa sekä yhteiskunnan etu.”
Tulevaisuudessa terveydenhuollon yksi tärkeimmistä tavoitteista on tuottaa terveyspalvelut kustannustehokkaasti. Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan dekaani Risto Renkonen kertoo, että tavoite nostaa vaikuttavuustutkimuksen keskiöön.
”Vaikuttavuustutkimuksen avulla saamme selville hoitojen todellisen vaikuttavuuden, jolloin voimme arvioida terveystalouden menetelmien avulla hoitojen hinta-laatusuhteita. Sekä potilaan, yhteiskunnan että vakuutuslaitosten kannalta on arvokasta löytää keinoja, joilla voimme ennaltaehkäistä ja välttää tapaturmia sekä nopeuttaa niistä paranemista”, Renkonen sanoo.
Lisätiedot:
Johtaja Lea Mäntyniemi, Finanssiala ry, puh. 020 793 4230
Toimitusjohtaja Juha-Pekka Halmeenmäki, Liikennevakuutuskeskus, puh. 040 922 9000
Toimitusjohtaja Janne Reini, Tapaturmavakuutuskeskus, puh. 040 922 2907
Dekaani Risto Renkonen, lääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto, puh. 029 412 5110
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Nousevat korot ja epävarmuus saivat sijoittajat myymään pitkän koron rahastoja – raha virtasi lyhyen koron rahastoihin ja osakerahastoihin9.10.2026 06:30:00 EEST | Tiedote
Liikkeet korkomarkkinoilla näkyivät myös sijoitusrahastoissa. Pitkän koron rahastojen nettomerkinnät olivat syyskuussa tappiolla heijastellen korkojen nousua. Osakerahastoissa kehittyvät markkinat kasvattivat suosiotaan. Lunastukset Suomi-rahastoista kiihtyivät, kun sijoittajat kotiuttivat voittoja. Rahastopääomat laskivat hieman elokuun ennätystasolta huolimatta siitä, että rahastoihin sijoitettiin enemmän kuin niistä tehtiin lunastuksia. Lasku johtui syyskuun markkinakehityksestä.
YEL-esitys parantunut: Ajantasaisemmat tulotiedot käyttöön – rahastoinnin valmistelu aloitettava tällä hallituskaudella8.10.2026 15:33:29 EEST | Tiedote
Finanssiala pitää hyvänä uudistusta, jossa yrittäjän ansiotulojen määrittämiseen käytetään ajantasaisempia tietoja. Vahvistetun verotuksen tiedot perustuvat pahimmillaan yli vuoden ikäisiin tietoihin. Hallituksen esityksessä lain voimaantulosäännöksiä on muutettu parempaan suuntaan. YELin rahastoinnin aloittamista on syytä selvittää. Rahastointi tasapainottaisi pitkällä aikavälillä järjestelmän rahoitusta ja vähentäisi valtion roolia.
EU:n valtiovarainministerit käsittelevät rahoitusmarkkinoita – Finanssiala vetoaa Purraan: Suomen ajettava ponnekkaammin omaa etuaan ja Euroopan kilpailukykyä8.10.2026 08:57:28 EEST | Tiedote
Suomen on EU-pöydissä ajettava ennakkoluulottomia uudistusehdotuksia, jotka parantavat eurooppalaisen pankkisektorin kilpailukykyä. EU:n valtiovarainministerit kokoontuvat Luxemburgissa torstaina ja perjantaina eri kokoonpanoilla.
Etla laski: Valtio ei juuri menetä verotuloja, jos osakesäästötili laajennetaan rahastoihin1.10.2026 06:01:00 EEST | Tiedote
Jos kuluttaja voisi siirtää rahastosäästöjään rahastosta toiseen ilman verojen välitöntä realisoitumista, rahastojen kilpailu kiristyisi ja korkoa korolle -vaikutus vahvistuisi. Pienemmät kulut ja mahdollisuus muokata sijoituksia kasvattaisivat sijoittajan tuottoa, ja varoja lunastettaessa myös verottaja saisi suuremmat verotulot korkoineen. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla on laskenut, millaisia verotuottovaikutuksia aiheutuisi, mikäli osakesäästötilin kautta voisi sijoittaa myös rahastoihin. Vaikutukset arvioitiin laskennassa vähäisiksi. Hintalapun laskenta on vaikeaa. Etla on keskittynyt selvityksessään tuotto-osuusrahastoihin, joissa verotuottovaikutuksia voidaan arvioida tiettyjen oletusten avulla. Valtaosa yksityishenkilöiden suosimista rahastoista on kuitenkin niin sanottuja kasvuosuusrahastoja, jotka eivät maksa sijoittajalle tuottoa. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan selvityksen tilasi Finanssiala ry.
Suomalaisilta yritettiin alkuvuonna huijata 60 miljoonaa euroa – huijausyritysten lukumäärät hurjassa kasvussa17.9.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaisilta yritettiin huijata 60 miljoonan edestä rahaa vuoden 2026 ensimmäisellä puolikkaalla. Pankit onnistuivat estämään tai palauttamaan 31,7 miljoonaa euroa huijattuja maksuja. Rikollisille päätyi siten 28,3 miljoonaa euroa huijattuja varoja. Koko vuonna 2025 suomalaisilta yritettiin huijata rahaa 148 miljoonan euron edestä. Huijausyritysten lukumäärät kasvoivat alkuvuonna lähes kolmanneksella verrattuna vuoden 2025 vastaavan aikaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
