Vakuutusala rahoittamaan hoidon vaikuttavuustutkimusta
15.6.2020 07:00:30 EEST | Finanssiala ry | Tiedote
Hoidon vaikuttavuustutkimuksen julkinen rahoitus on pienentynyt viime vuosina huolestuttavalla tavalla. Kun 1990-luvulla lääketieteelliseen tutkimukseen käytettiin 60 miljoonaa euroa valtion rahoitusta, nykyisin vuosittainen summa on enää noin 15 miljoonaa euroa. Tästä summasta rahoitetaan sekä perustutkimusta, kliinistä tutkimusta että hoidon vaikuttavuustutkimusta.
”Vakuutusalan intressissä on yhdessä julkisen sektorin ja muiden toimijoiden kanssa edistää vaikuttavaa ja oikein kohdistuvaa hoitoa. Tarpeettomien hoitotoimenpiteiden välttäminen ja rajallisten resurssien kohdentaminen vaikuttaviin hoitomuotoihin on paitsi potilaiden myös koko yhteiskunnan etu”, sanoo johtaja Lea Mäntyniemi Finanssiala ry:stä.
Vakuutusala on merkittävä sairaanhoitokustannusten korvaaja. Vuonna 2018 vahinkovakuutusyhtiöt maksoivat korvauksia sairaanhoidon kustannuksista yhteensä noin 500 miljoonaa euroa.
Toimitusjohtaja Juha-Pekka Halmeenmäki Liikennevakuutuskeskuksesta kertoo, että liikennevahingoissa vammautuu usein nuoria henkilöitä, joille oikein ajoitettu ja vaikuttava hoito ja kuntoutus tuovat sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta suurta hyötyä.
”Olen iloinen, että pystymme näin edistämään korkeatasoista vaikuttavuuden tutkimusta”, Halmeenmäki sanoo.
Työtapaturmissa loukkaantuu vuosittain yli 100 000 palkansaajaa. Tapaturmavakuutuskeskuksen toimitusjohtaja Janne Reini toteaa, että lääketieteellisen hoidon on tärkeää tukea parhaalla mahdollisella tavalla nopeaa paranemista ja työhön paluuta.
”Tämä on sekä työtapaturmassa vahingoittuneen, hänen työnantajansa sekä yhteiskunnan etu.”
Tulevaisuudessa terveydenhuollon yksi tärkeimmistä tavoitteista on tuottaa terveyspalvelut kustannustehokkaasti. Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan dekaani Risto Renkonen kertoo, että tavoite nostaa vaikuttavuustutkimuksen keskiöön.
”Vaikuttavuustutkimuksen avulla saamme selville hoitojen todellisen vaikuttavuuden, jolloin voimme arvioida terveystalouden menetelmien avulla hoitojen hinta-laatusuhteita. Sekä potilaan, yhteiskunnan että vakuutuslaitosten kannalta on arvokasta löytää keinoja, joilla voimme ennaltaehkäistä ja välttää tapaturmia sekä nopeuttaa niistä paranemista”, Renkonen sanoo.
Lisätiedot:
Johtaja Lea Mäntyniemi, Finanssiala ry, puh. 020 793 4230
Toimitusjohtaja Juha-Pekka Halmeenmäki, Liikennevakuutuskeskus, puh. 040 922 9000
Toimitusjohtaja Janne Reini, Tapaturmavakuutuskeskus, puh. 040 922 2907
Dekaani Risto Renkonen, lääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto, puh. 029 412 5110
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Talouden pyöreä pöytä: Ketä YEL-uudistuksessa kuunnellaan? 25.2.202620.2.2026 11:41:11 EET | Kutsu
Yrittäjäeläkejärjestelmää on tarve uudistaa. Järjestelmän menot ovat olleet lähes koko nykyjärjestelmän historian ajan suuremmat kuin tulot. Yrittäjien maksamat eläkemaksut eivät riitä maksussa olevien eläkkeiden kattamiseen. Yrittäjien eläkejärjestelmässä ei ole otettu käyttöön rahastointia samaan tapaan kuin työntekijöiden eläkejärjestelmässä, joten puuttuvan osuuden eläkemenoista maksaa valtio. Nykyisin eläkemaksut perustuvat työtuloon, eli arvioon yrittäjän työpanoksen rahallisesta arvosta. Työtulolla ei tarkoiteta yrityksen tuottamaa voittoa, verotettavaa tuloa tai yrittäjänä nostettua palkkaa. Työtulon pitäisi vastata vuosipalkkaa, joka samasta työstä pitäisi maksaa toiselle yhtä ammattitaitoiselle tekijälle. Missä uudistuksessa mennään? Maan hallitus asetti selvityshenkilön tekemään ehdotuksen järjestelmän kehittämisestä. Selvityksen teki Eläketurvakeskuksen entinen toimitusjohtaja Jukka Rantala, jonka esitys julkistettiin joulukuussa 2025. Hallituksella on parhaillaan valmistel
Geopoliittiset myrskyt ohjasivat sijoituksia Eurooppaan – Suomalaisiin rahastoihin tammikuussa yli miljardi euroa10.2.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin tammikuussa yhteensä 1,1 miljardia euroa uusia pääomia. Samaan aikaan rahastopääomaa kasvatti myös myönteinen markkinakehitys. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo nousi yli 205 miljardiin euroon, kun se joulukuun 2025 lopussa oli 202 miljardia euroa.
Herääkö yksityinen kulutus viimein horroksestaan? Ennusteissa varovaisia merkkejä talouden elpymisestä9.2.2026 06:30:00 EET | Tiedote
Tuoreimmissa talousennusteissa Suomen talouskehityksen ennakoidaan vähitellen elpyvän, mutta kasvusta ei odoteta rivakkaa. Ensi vuodelle ennustetaan jonkin verran tätä vuotta nopeampaa kasvua. Kehitystä voivat häiritä maailmantalouden epävarmuudet, erityisesti Yhdysvaltojen arvaamaton kauppapolitiikka. Tammikuun aikana julkaistuista ennusteista korkeimman kasvuluvun antaa OP Pohjolan ennuste, jonka mukaan Suomen talous kasvaisi 1,5 prosenttia vuonna 2026. Matalinta kasvulukua ennustaa Säästöpankkiryhmä, jonka mukaan talous kasvaisi tänä vuonna 0,8 prosenttia. Yksityisen kulutuksen odotetaan vähitellen piristyvän korkojen laskun, palkkojen nousun ja kotitalouksien vahvistuneiden taseiden myötä. Tammikuussa ennusteensa Suomen tämän ja ensi vuoden talouskasvusta julkaisivat Suomen Hypoteekkiyhdistys (Hypo), Nordea, OP Pohjola, Säästöpankkiryhmä, Aktia ja Swedbank. Swedbankin ennuste on mukana nyt ensimmäistä kertaa. Finanssiala ry (FA) kokoaa sivuilleen listausta pankkien, viranomaisten j
Komissiolla kannatettavat tavoitteet edistää eläkesäästämistä – Suomen hallitus on valitettavasti unohtanut sekä ohjelmansa että EU-linjauksensa7.2.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Finanssiala ry (FA) pitää hyvänä komission tavoitetta edistää lisäeläkkeiden markkinoiden laajentamista ja syventämistä. Keinot markkinan edistämiseksi ovat kuitenkin rajallisia ja vaikuttavuudeltaan vähäisiä. FA ihmettelee, miksi hallitus EU-politiikassaan kannattaa vapaaehtoisen eläkesäästämisen edistämistä mutta kotimaan politiikassa toimii toisin. Hallitus käytännössä lopetti vapaaehtoisen eläkesäästämisen lakkauttamalla sen verokannusteen 1.1.2027 lukien. Vakuutussäästäminen on edelleen suosiossa: säästöt ovat kasvaneet vuodessa 7,7 prosenttia. EU-komissio kaavailee uudistuksia edistääkseen lisäeläkkeiden markkinoiden laajentamista ja syventämistä. Tavoitteena on paremmin vanhusaikaan taloudellisesti varautunut väestö. Uudistuksiin kuuluu eläkesäästämiseen liittyviä suosituksia muun muassa eläkerekistereistä, verokannusteista sekä muutoksia IORP- ja PEPP-direktiiveihin. Suomen hallitus on ilmoittanut EU-tasolla kannattavansa täydentävien lisäeläkejärjestelyjen kehittämistä lakisää
Avaako kvanttiteknologia salatun tietoliikenteen hyökkääjille? Finanssiyhtiöt selvittivät varautumistaan pilotissa3.2.2026 11:08:30 EET | Tiedote
Lähes kaikki digitaalinen toiminta sekä finanssitoimialalla että muualla perustuu ulkopuolisilta salattuun eli kryptattuun tietoliikenteeseen. Nykytekniikalla salausten murtaminen ei ole mahdollista, mutta tulevaisuudessa kvanttiteknologia voi mahdollistaa vihamielisille toimijoille pääsyn kryptattuun tietoliikenteeseen. Joukko suomalaisia finanssiyhtiöitä osallistui pilottiin, joka osoitti, että siirtyminen kvanttiteknologian kestävään salaukseen on jo mahdollista. Siirtymä on aloitettava pian, sillä salattua arkaluontoista tietoa voidaan kerätä jo nyt odottamaan kvanttiteknologian kehitystä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme