Vakuutusala rahoittamaan hoidon vaikuttavuustutkimusta
15.6.2020 07:00:30 EEST | Finanssiala ry | Tiedote
Hoidon vaikuttavuustutkimuksen julkinen rahoitus on pienentynyt viime vuosina huolestuttavalla tavalla. Kun 1990-luvulla lääketieteelliseen tutkimukseen käytettiin 60 miljoonaa euroa valtion rahoitusta, nykyisin vuosittainen summa on enää noin 15 miljoonaa euroa. Tästä summasta rahoitetaan sekä perustutkimusta, kliinistä tutkimusta että hoidon vaikuttavuustutkimusta.
”Vakuutusalan intressissä on yhdessä julkisen sektorin ja muiden toimijoiden kanssa edistää vaikuttavaa ja oikein kohdistuvaa hoitoa. Tarpeettomien hoitotoimenpiteiden välttäminen ja rajallisten resurssien kohdentaminen vaikuttaviin hoitomuotoihin on paitsi potilaiden myös koko yhteiskunnan etu”, sanoo johtaja Lea Mäntyniemi Finanssiala ry:stä.
Vakuutusala on merkittävä sairaanhoitokustannusten korvaaja. Vuonna 2018 vahinkovakuutusyhtiöt maksoivat korvauksia sairaanhoidon kustannuksista yhteensä noin 500 miljoonaa euroa.
Toimitusjohtaja Juha-Pekka Halmeenmäki Liikennevakuutuskeskuksesta kertoo, että liikennevahingoissa vammautuu usein nuoria henkilöitä, joille oikein ajoitettu ja vaikuttava hoito ja kuntoutus tuovat sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta suurta hyötyä.
”Olen iloinen, että pystymme näin edistämään korkeatasoista vaikuttavuuden tutkimusta”, Halmeenmäki sanoo.
Työtapaturmissa loukkaantuu vuosittain yli 100 000 palkansaajaa. Tapaturmavakuutuskeskuksen toimitusjohtaja Janne Reini toteaa, että lääketieteellisen hoidon on tärkeää tukea parhaalla mahdollisella tavalla nopeaa paranemista ja työhön paluuta.
”Tämä on sekä työtapaturmassa vahingoittuneen, hänen työnantajansa sekä yhteiskunnan etu.”
Tulevaisuudessa terveydenhuollon yksi tärkeimmistä tavoitteista on tuottaa terveyspalvelut kustannustehokkaasti. Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan dekaani Risto Renkonen kertoo, että tavoite nostaa vaikuttavuustutkimuksen keskiöön.
”Vaikuttavuustutkimuksen avulla saamme selville hoitojen todellisen vaikuttavuuden, jolloin voimme arvioida terveystalouden menetelmien avulla hoitojen hinta-laatusuhteita. Sekä potilaan, yhteiskunnan että vakuutuslaitosten kannalta on arvokasta löytää keinoja, joilla voimme ennaltaehkäistä ja välttää tapaturmia sekä nopeuttaa niistä paranemista”, Renkonen sanoo.
Lisätiedot:
Johtaja Lea Mäntyniemi, Finanssiala ry, puh. 020 793 4230
Toimitusjohtaja Juha-Pekka Halmeenmäki, Liikennevakuutuskeskus, puh. 040 922 9000
Toimitusjohtaja Janne Reini, Tapaturmavakuutuskeskus, puh. 040 922 2907
Dekaani Risto Renkonen, lääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto, puh. 029 412 5110
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
FA:n Arno Ahosniemi: ”Hallitus piti käsissään yhtä keskeistä valttikorttia yritysrahoituksen vahvistamiseksi, mutta päätti olla pelaamatta sitä”14.3.2026 09:00:00 EET | Tiedote
Hallitus esittää, että järjestelmäriskipuskurivaateen viiden prosentin enimmäismäärä poistetaan osana EU:n luottolaitosdirektiivin muutosdirektiivin (CRD6) kansallista toimeenpanoa. Ylärajan poistaminen voi kiristää pankkien luotonantoa, koska pankkien on sitoutettava enemmän omaa pääomaa puskureihin luotonannon sijaan. Tämä heikentää erityisesti riskipitoisempien kohteiden, kuten kasvuyritysten ja nuorten yritysten, rahoituksen saatavuutta. Päätöksen myötä pankeissa esiintyy enemmän epävarmuutta siitä, kuinka korkeaksi puskuri voi nousta ja kuinka paljon pääomaa on varattava taseisiin. EU-sääntely ei suoraan edellytä muutosta, vaan kyse on kansallisesta lisäkiristyksestä. Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi moittii hallitusta siitä, että se jättää käyttämättä yhden harvoista kansallisista keinoista tukea yritysrahoitusta heikon kasvun oloissa.
Tampereen yliopiston selvitys: Lähivuosina eläköityvät aikovat karsia kulutustaan eläkkeellä – harva on säästänyt tai sijoittanut11.3.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Tampereen yliopiston selvityksen mukaan lähivuosina eläköityvät suomalaiset odottavat eläkkeelle siirtyessään tulojen laskevan selvästi: 78 prosenttia arvioi tulotason putoavan ja 27 prosenttia pitää taloudellista niukkuutta tulevaisuudessa ainakin melko todennäköisenä. Huolista huolimatta taloudelliset varautumiskeinot ovat niukkoja – yleisin keino on kulutuksen vähentäminen, kun taas säästäminen ja sijoittaminen eläkeaikaa varten on harvinaisempaa. Valtaosa ilmoitti eläkkeelle siirryttäessä pääasialliseksi tulonlähteekseen työeläkkeen. Reilu neljännes mainitsi yhtenä tulonlähteenä säästöt ja/tai sijoitukset sekä viidennes vapaaehtoisen eläkesäästämisen. Kyselyn kohderyhmänä olivat 53–63-vuotiaat eli henkilöt, jotka ovat siirtymässä lähiaikoina tai reilun 10 vuoden kuluessa eläkkeelle. Vastaajia kyselyssä oli yhteensä 3 228. Finanssiala ry:n mukaan yksilöiden omaa varautumista tulisi tukea yhteiskunnallisesti: tarvitaan kannustimia vapaaehtoiseen eläkesäästämiseen sekä selkeä julkinen
Sijoitusrahastoihin 1,8 miljardia uusia pääomia – helmikuun lopussa kiristynyt Lähi-idän tilanne lisää hermostuneisuutta markkinoilla10.3.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin helmikuussa yhteensä 1,8 miljardia euroa uusia pääomia. Samaan aikaan rahastopääomaa kasvatti myönteinen markkinakehitys. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo nousi 210 miljardiin euroon, kun se tammikuun lopussa oli 205 miljardia euroa.
Näin lobbasimme – FA kirjasi avoimuusrekisteriin huijausten torjuntaa, yritysrahoituksen saatavuutta ja kansankapitalismia7.3.2026 08:00:00 EET | Tiedote
Finanssiala ry (FA) ilmoitti avoimuusrekisteriin 51 eri aihetta, joista se lobbasi päättäjiä heinä-joulukuussa 2025. Yleisimpiä aiheita olivat huijausten ja petosten torjunta, yritysrahoituksen saatavuus sekä erilaiset kansankapitalismiin liittyvät asiat. FA julkaisi vuodesta 2020 lähtien vapaaehtoisesti jo ennen avoimuusrekisteriä tiedot tapaamistaan vaikuttajista ja käsitellyistä aiheista omilla verkkosivuillaan. Vuoden 2024 alussa voimaan tullut avoimuusrekisterilaki velvoittaa kaikki lobbausta harjoittavat organisaatiot ilmoittamaan kaksi kertaa vuodessa lobbauksestaan. Avoimuusrekisterin verkkopalvelusta kuka tahansa voi tarkistaa, mistä aiheista ja keitä poliittisia päättäjiä eri organisaatiot ovat lobanneet. Nyt tarkasteltava raportointijakso on 1.7.–31.12.2025.
Pankkibarometri: Yritysten luotonkysyntä piristyi alkuvuonna – odotukset kotitalouksien luotonkysynnästä vahvistuneet6.3.2026 06:00:00 EET | Tiedote
Kotitaloudet ovat kysyneet luottoja alkuvuoden 2026 aikana hieman enemmän kuin vuotta aiemmin, selviää Finanssiala ry:n (FA) Pankkibarometrista. Odotukset kotitalouksien lainanottohalukkuudesta ovat myönteiset ja kasvaneet hieman edellisestä kyselystä. Kotitalouksien odotetaan kysyvän luottoja erityisesti oman asunnon hankintaan ja remontoinnin sekä sijoittamiseen. Yritykset ovat kysyneet luottoja selvästi enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan, ja odotukset ovat varsin myönteiset. Pankkibarometrissaan FA kysyy neljännesvuosittain pankinjohtajien käsityksiä ja odotuksia luotonkysynnän ja eri sijoitusmuotojen kehityksestä. Barometrikysely I/2026 tehtiin pankinjohtajille helmikuussa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme