Vakuutusala rahoittamaan hoidon vaikuttavuustutkimusta
15.6.2020 07:00:30 EEST | Finanssiala ry | Tiedote
Hoidon vaikuttavuustutkimuksen julkinen rahoitus on pienentynyt viime vuosina huolestuttavalla tavalla. Kun 1990-luvulla lääketieteelliseen tutkimukseen käytettiin 60 miljoonaa euroa valtion rahoitusta, nykyisin vuosittainen summa on enää noin 15 miljoonaa euroa. Tästä summasta rahoitetaan sekä perustutkimusta, kliinistä tutkimusta että hoidon vaikuttavuustutkimusta.
”Vakuutusalan intressissä on yhdessä julkisen sektorin ja muiden toimijoiden kanssa edistää vaikuttavaa ja oikein kohdistuvaa hoitoa. Tarpeettomien hoitotoimenpiteiden välttäminen ja rajallisten resurssien kohdentaminen vaikuttaviin hoitomuotoihin on paitsi potilaiden myös koko yhteiskunnan etu”, sanoo johtaja Lea Mäntyniemi Finanssiala ry:stä.
Vakuutusala on merkittävä sairaanhoitokustannusten korvaaja. Vuonna 2018 vahinkovakuutusyhtiöt maksoivat korvauksia sairaanhoidon kustannuksista yhteensä noin 500 miljoonaa euroa.
Toimitusjohtaja Juha-Pekka Halmeenmäki Liikennevakuutuskeskuksesta kertoo, että liikennevahingoissa vammautuu usein nuoria henkilöitä, joille oikein ajoitettu ja vaikuttava hoito ja kuntoutus tuovat sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta suurta hyötyä.
”Olen iloinen, että pystymme näin edistämään korkeatasoista vaikuttavuuden tutkimusta”, Halmeenmäki sanoo.
Työtapaturmissa loukkaantuu vuosittain yli 100 000 palkansaajaa. Tapaturmavakuutuskeskuksen toimitusjohtaja Janne Reini toteaa, että lääketieteellisen hoidon on tärkeää tukea parhaalla mahdollisella tavalla nopeaa paranemista ja työhön paluuta.
”Tämä on sekä työtapaturmassa vahingoittuneen, hänen työnantajansa sekä yhteiskunnan etu.”
Tulevaisuudessa terveydenhuollon yksi tärkeimmistä tavoitteista on tuottaa terveyspalvelut kustannustehokkaasti. Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan dekaani Risto Renkonen kertoo, että tavoite nostaa vaikuttavuustutkimuksen keskiöön.
”Vaikuttavuustutkimuksen avulla saamme selville hoitojen todellisen vaikuttavuuden, jolloin voimme arvioida terveystalouden menetelmien avulla hoitojen hinta-laatusuhteita. Sekä potilaan, yhteiskunnan että vakuutuslaitosten kannalta on arvokasta löytää keinoja, joilla voimme ennaltaehkäistä ja välttää tapaturmia sekä nopeuttaa niistä paranemista”, Renkonen sanoo.
Lisätiedot:
Johtaja Lea Mäntyniemi, Finanssiala ry, puh. 020 793 4230
Toimitusjohtaja Juha-Pekka Halmeenmäki, Liikennevakuutuskeskus, puh. 040 922 9000
Toimitusjohtaja Janne Reini, Tapaturmavakuutuskeskus, puh. 040 922 2907
Dekaani Risto Renkonen, lääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto, puh. 029 412 5110
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Fiva pitää asuntolainakaton ja pankkien muuttuvan lisäpääomavaatimuksen ennallaan – FA: lainakattoa kannattaisi nostaa, jos hallituksen esitys menee läpi eduskunnassa26.3.2026 11:45:22 EET | Tiedote
Finanssivalvonta (Fiva) pitää asuntolainojen lainakaton perustasollaan. Ensiasunnon hankintaan otettujen lainojen katto on siis edelleen 95 prosenttia ja muiden asuntolainojen 90 prosenttia. Lisäksi Fivan johtokunta päätti pitää pankkien muuttuvan lisäpääomavaatimuksen 0 prosentissa. Jos asuntolainakattoa koskeva hallituksen esitys hyväksytään eduskunnassa, FA:n mielestä esityksen mukainen joustomahdollisuus olisi perusteltua ottaa käyttöön mahdollisimman pian.
Asuntolainaa voisi lain mukaan saada jopa 40 vuodeksi – Talousvaliokunnalta ennakkoluuloton linjaus25.3.2026 16:49:28 EET | Tiedote
Eduskunnan talousvaliokunta on antanut mietintönsä hallituksen esityksestä, jolla halutaan keventää asuntorahoitusta koskevaa sääntelyä. Valiokunta ehdottaa hallitusta enemmän höllennyksiä sääntelyyn. Merkittävimpiin lukeutuva muutos on asuntolainan enimmäispituuden nosto 40 vuoteen nykyisen 30 vuoden rajan sijaan. Finanssiala on valiokunnan mietintöön ja sen esittämiin muutoksiin tyytyväinen. Mietintö etenee seuraavaksi eduskunnan täysistunnon käsittelyyn. On oletettavaa, että eduskunta siunaa talousvaliokunnan mietinnön valmiiksi lainsäädännöksi. Lakimuutosten tarkka voimaantuloaika ei ole tiedossa.
Uusi esitys Verohallinnon tiedonsaantioikeuksista kulkee parempaan suuntaan – Esitys vaatii edelleen tarkennuksia21.3.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Hallituksen päivitetty esitysluonnos verotuksen vertailutietotarkastuksista on aiempaa parempi, mutta täydennettynäkin edelleen puutteellinen. Monet esityksen muotoilut mahdollistavat edelleen tarpeettoman laajat tietopyynnöt, jotka ovat omiaan vaarantamaan ihmisten yksityisyyden suojaa. Esitys asettaa Suomessa asuvat ja ulkomailla matkailevat sekä ulkosuomalaiset eriarvoiseen asemaan, ja rajanveto yritystilin sekä henkilökohtaisen tilin välille on hyvin hankalaa. Esitetyt muutokset vaatisivat mittavia tietojärjestelmäuudistuksia ja tulisivat pankeille ja sitä kautta niiden asiakkaille kalliiksi.
Finanssisektorin vakavaraisuus säilynyt vahvana – FA:n Ahosniemi: Järkevämpi sääntely helpottaisi pankkeja luomaan kasvua19.3.2026 13:46:23 EET | Tiedote
Suomen finanssisektorin vakavaraisuus on edelleen vahva, tiedottaa Finanssivalvonta (Fiva). Tässä taloustilanteessa sääntelyyn tarvittaisiin maltillista järkevöittämistä. Finanssiala ry kannustaa avoimeen pohdintaan, että Fiva huomioisi rahoitusvakauden lisäksi kasvun ja kilpailukyvyn, kuten Britanniassa. Myös työeläke-, henki- ja vahinkovakuutussektoreilla vakavaraisuudet pysyivät hyvällä tasolla.
FA:n Arno Ahosniemi: ”Hallitus piti käsissään yhtä keskeistä valttikorttia yritysrahoituksen vahvistamiseksi, mutta päätti olla pelaamatta sitä”14.3.2026 09:00:00 EET | Tiedote
Hallitus esittää, että järjestelmäriskipuskurivaateen viiden prosentin enimmäismäärä poistetaan osana EU:n luottolaitosdirektiivin muutosdirektiivin (CRD6) kansallista toimeenpanoa. Ylärajan poistaminen voi kiristää pankkien luotonantoa, koska pankkien on sitoutettava enemmän omaa pääomaa puskureihin luotonannon sijaan. Tämä heikentää erityisesti riskipitoisempien kohteiden, kuten kasvuyritysten ja nuorten yritysten, rahoituksen saatavuutta. Päätöksen myötä pankeissa esiintyy enemmän epävarmuutta siitä, kuinka korkeaksi puskuri voi nousta ja kuinka paljon pääomaa on varattava taseisiin. EU-sääntely ei suoraan edellytä muutosta, vaan kyse on kansallisesta lisäkiristyksestä. Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi moittii hallitusta siitä, että se jättää käyttämättä yhden harvoista kansallisista keinoista tukea yritysrahoitusta heikon kasvun oloissa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme