Ömsen havahtui vuonna 2014 liesipalojen yleistymiseen omassa asiakaskunnassaan. Robert Knahpen, Ömsenin riskienhallintapäällikkön mukaan liesipalot kasvoivat kaikissa ikäryhmissä: 

— Olimme jo huomanneet liesipalojen määrän nousun ja arvelimme, että niiden määrä tulisi jatkossakin kasvamaan. Kiireisessä arjessa huomio jakautuu moneen asiaan, puhelin soi tai ruudulla on jotain mielenkiintoista, ja sillä välin liesi jatkaa kuumenemista kenenkään valvomatta.

Liesipaloista kerralla eroon: kaikille Ömsenin asiakkaille asennettiin veloituksetta liesivahti

Ömsenin tavoitteena oli päästä liesipaloista kokonaan eroon, joten Ömsen päätti Knahpen selvitystyön ja esityksen perusteella asentaa liesivahdit veloituksetta kaikille omakotitaloissa asuville asiakkailleen. 

Ensimmäiset asennukset tehtiin 2014, ja viime vuoden 2020 loppuun mennessä jo lähes 4.000 Ömsenin asiakasta oli saanut kotiinsa liesivahdin. Hankkeen yhteistyökumppanina toimi suomalainen Safera Oy, jonka liesivahteja oli jo laajasti käytössä ympäri maailmaa. 

Hankkeen tulos: nolla liesipaloa asunnoissa, joihin liesivahti on asennettu

Viime vuonna Ömsen teki yhteenvedon hankkeen tuloksista. Vuodesta 2014 alkaen asunnoissa, joihin Safera-liesivahti on asennettu, ei ole ollut yhtään liesipaloa. Nyt noin puolet Ömsenin asukkaista on saanut liesivahdin, mikä näkyy myös kokonaistilastoissa: kaikki Ömsenille raportoidut liesipalot ovat vähentyneet 40 %.

Hankkeen yhteydessä Ömsen arvioi ja pisteytti erilaiset kodin vahinkoja estävät tuotteet, ja totesi liesivahdin parhaaksi investoinniksi: se maksoi itsensä takaisin jo viidessä vuodessa.

Suorien palovahinkojen lisäksi Knahpe arvioi liesivahtien estäneen myös henkilövahinkoja, kuten loukkaantumisia tai jopa kuolemia.

Ahvenanmaasta mallia muulle Suomelle?

Hankkeen tulosten perusteella Ömsen jatkaa asiakkaidensa kotien varustamista liesivahdeilla. Tavoitteena on nolla liesipaloa koko Ahvenanmaalla.

Voisiko Ömsenin mallia seuraten liesipalojen nollaaminen olla myös koko Suomessa realistinen tavoite?

Askel oikeaan suuntaan on jo otettu: SFS 6000 -sähköasennusstandardiin on vuonna 2017 kirjattu suositus liesivahtien asentamisesta kaikkiin asuntoihin. Seuraava konkreettinen askel olisikin määrätä liesivahdit pakollisiksi uudisasunnoissa Norjan mallin mukaisesti.

Lieden huolimaton käyttö on yleisin asuntopalon aiheuttaja – keskimäärin 50 000 euron kustannukset

Pelastustoimen mukaan liesipaloja raportoidaan Suomessa noin tuhat vuodessa. Määrä on pysynyt samana vuodesta toiseen. Vuosina 2012-2016 ruoanvalmistuksesta lähteneet tulipalot ovat aiheuttaneet neljästä yhdeksään palokuolemaa vuosittain. Lieden huolimaton käyttö on yksi suurimmista yksittäisistä palokuolemien syistä.

Henkilövahinkojen lisäksi liesipalot aiheuttavat suuria taloudellisia vahinkoja sekä onnettomuuden kohdanneille perheille että vakuutusyhtiölle. Keskimääräinen omaisuusvahinko asuntopaloissa on Suomen Pelastusalan Keskusliiton mukaan noin 50 000 euroa.

Pahimmillaan palo voi tuhota koko kodin ihmisuhreista puhumattakaan, jolloin kustannukset nousevat merkittävästi.

Ratkaisuun mallia muista Pohjoismaista, joissa liesivahteja käytetään jo laajasti

Liesipalot ovat tuttu ongelma kaikissa Pohjoismaissa, joten mallia ratkaisuun Knahpe lähti hakemaan Ruotsista. 

Naapurimaissa liesipalot onkin saatu parhaiten kuriin estämällä palon syttyminen ennalta. Laajimmin käytössä oleva ratkaisu on liesivahti, joka katkaisee liedestä sähköt, jos vaaratilanne uhkaa.

Liesivahteja on käytetty Ruotsissa jo kymmeniä vuosia vanhusten kodeissa, mutta ne ovat sittemmin yleistyneet kaikissa asunnoissa. Norjassa liesivahdit ovat olleet pakollisia kaikissa uudisasunnoissa vuodesta 2010. Liesivahteja koskeva eurooppalainen standardi EN 50615 tuli voimaan jo vuonna 2015.