Suomen Pankki

Välitetyt vertaislainat ja lainamuotoinen joukkorahoitus vähenivät vuonna 2020

Jaa

Suomessa vertaislaina- ja joukkorahoitusalustoilla kuluttajille ja yrityksille välitetty velka-muotoinen rahoitus väheni vuonna 2020. Sen sijaan yrityksille välitettiin sijoitusmuotoista joukkorahoitusta enemmän kuin edeltävänä vuonna.

Suomessa vertaislaina- ja joukkorahoitusmarkkinoiden kautta välitetty rahoitus väheni vuonna 2020. Rahoitusta välitettiin suomalaisille rahoituksen hakijoille 17 % vähemmän kuin edellisenä vuotena, koska vertaislainaus ja lainamuotoinen joukkorahoitus vähenivät. Vertaislaina- ja joukkorahoitusmarkkinoiden kautta välitettiin vuonna 2020 rahoitusta yhteensä 282 milj. euron arvosta.

Koronapandemia vähensi vertaislainausta Suomessa

Vertaislainamarkkinat supistuivat Suomessa vuonna 2020. Koronapandemia ja sen myötä voimaan tullut aiempaa alempi korkokatto osaltaan tiukensivat vertaislainamarkkinoiden toimintaolosuhteita. Suomalaisten aktiivisten vertaislainayritysten lukumäärä väheni, kun yritykset muuttivat liiketoimintaansa[1] tai lopettivat kokonaan liiketoimintansa. Vuonna 2020 palvelualustojen kautta kuluttajille välitettyjen vertaislainojen arvo ja lukumäärä pienenivät merkittävästi edellisvuotisista.

Vertaislainoja välitettiin yhteensä 86 milj. euron edestä vuonna 2020, mikä on 46 % vähemmän kuin vuonna 2019. Suomalaisille kuluttajille välitettyjen vertaislainojen osuus oli 83 milj. euroa ja ulkomaisille välitettyjen 3 milj. euroa. Ulkomaisille kuluttajille välitetyt vertaislainat vähenivät merkittävästi vuonna 2019 välitetystä 14 milj. eurosta.

Vuonna 2020 vertaislainoja välitettiin lukumäärältään 18 % vähemmän kuin vuonna 2019. Suomalaisille kuluttajille välitettiin noin 22 000 vertaislainaa vuonna 2020. Suomalaisten vertaislaina-alustojen kautta välitettiin ulkomaisille kuluttajille noin 2 300 vertaislainaa, mikä on lähes 5 000 vertaislainaa vähemmän kuin vuonna 2019.

Sijoitusmuotoista joukkorahoitusta välitettiin ennätysmäärä

Vuonna 2020 suomalaisilla palvelualustoilla välitettiin 4,6 % enemmän joukkorahoitusta kuin vuonna 2019. Suomalaiset yritykset saivat rahoitusta 199 milj. euron edestä joukkorahoitusalustojen[2] kautta vuonna 2020. Yritysten saamasta joukkorahoituksesta 62 % oli lainamuotoista ja 37 % sijoitusmuotoista. Hyödyke- ja vastikemuotoisen joukkorahoituksen osuus oli vähäinen.

Vaikka yritysten saama joukkorahoitus on kasvanut viime vuosina, on joukkorahoituksen rooli edelleen vähäinen suomalaisten yritysten saamassa rahoituksessa. Vuonna 2020 suomalaisten yritysten saama joukkorahoitus oli vain 1 % verrattuna luottolaitoksista nostettuihin yrityslainoihin.

Suomalaisille yrityksille välitetyn joukkorahoituksen kasvu johtui erityisesti sijoitusmuotoisen[3] rahoituksen kasvusta. Suomalaiset yritykset saivat 73,7 milj. euron arvosta sijoitusmuotoista joukkorahoitusta vuonna 2020, mikä on 27 % enemmän kuin vuonna 2019.[4] Suomalaisten yritysten saama sijoitusmuotoinen joukkorahoitus saavutti ennätyksensä vuonna 2020.

Joukkorahoitusalustoilla toteutettujen sijoitusmuotoisten joukkorahoituskierrosten lukumäärä pieneni vuonna 2020. Onnistuneita sijoitusmuotoisia rahoituskierroksia toteutettiin yhteensä 39, mikä on 10 vähemmän kuin vuonna 2019. Suomalaisyritysten saama keskimääräinen rahoitus kasvoi. Yritykset saivat keskimäärin 1,9 milj. euron arvosta pääomaa sijoitusmuotoisen joukkorahoituksen kautta vuonna 2020, mikä on 700 000 euroa enemmän kuin vuonna 2019.

Suomalaisille yrityksille välitetty lainamuotoinen joukkorahoitus supistui 7 % vuonna 2020, mutta säilytti asemansa yritysten tärkeimpänä joukkorahoituksen lähteenä. Lainamuotoista joukkorahoitusta välitettiin 124 milj. euron arvosta yrityksille vuonna 2020, mikä on 9 milj. euroa vähemmän kuin vuonna 2019.

Vuonna 2020 suomalaiset yritykset toteuttivat lukumäärältään vähemmän lainamuotoisia joukkorahoituskierroksia kuin vuonna 2019. Vuonna 2020 onnistuneita rahoituskierroksia toteutettiin runsaat 11 200, mikä on 5 % vähemmän kuin vuonna 2019. Rahoituskierroksen kautta saatu keskimääräinen laina oli noin 11 000 euroa. Suomalaisten joukkorahoitusalustojen kautta välitetyn keskimääräisen lainan arvo on laskenut vuodesta 2017 alkaen.

Hyödyke- ja vastikemuotoisen joukkorahoituksen määrä kasvoi[5] hieman vuonna 2020, mutta oli edelleen pientä. Suomessa välitettiin 1 milj. euron arvosta hyödykemuotoista joukkorahoitusta vuonna 2020, mikä on 30 % enemmän kuin vuonna 2019. Onnistuneita rahoituskierroksia toteutettiin suomalaisten hyödyke- ja vastikemuotoisten joukkoalustojen kautta lähes 180 vuonna 2020. Rahoituskierrosten kautta saadun rahoituksen keskimääräinen arvo pieneni reiluun 5 700 euroon, mikä on 17 % vähemmän kuin edellisen vuoden keskimääräisen saadun hyödykemuotoisen joukkorahoituksen arvo.

Eri joukkorahoitusmuodoilla välitetyt rahamäärät Suomessa*

 

2018, milj. euroa
(12 kk:n muutos)

2019, milj. euroa

(12 kk:n muutos)

2020, milj. euroa

(12 kk:n muutos)

Lainamuotoinen joukkorahoitus

98,3 (29 %)

133,6 (36 %)

124,4 (−7 %)

Sijoitusmuotoinen joukkorahoitus

58,0 (−8 %)

58,3 (1 %)

73,7 (27 %)

Hyödyke- ja vastikemuotoinen joukkorahoitus

0,7 (−27 %)

0,8 (8 %)

1,0 (30 %)

Vertaislainaus kuluttajille

150,1 (40 %)

146,7 (−2 %)

82,8 (−44 %)

Yhteensä

307,2 (24 %)

339,4 (11 %)

282,0 (−17 %)

* Sisältää kotimaiset rahoituksen hakijat.


Lisätietoja antavat

Antti Alakiuttu, puh. 09 183 2495, sähköposti: antti.alakiuttu(at)bof.fi,

Miska Jokinen, puh. 09 183 2122, sähköposti: miska.jokinen(at)bof.fi,

Maija Keskinen, puh. 09 183 2004, sähköposti: maija.keskinen(at)bof.fi.

Vuosittain ilmestyvä Joukkorahoitus ja vertaislainaus -tiedote on tilattavissa sähköpostiin Suomen Pankin internetsivustolta.

[1] Yritykset mm. siirtyivät myöntämään lainoja ja luottoja omista taseistaan. Näiden yritysten luotonannosta kerätään tietoa Suomen Pankin uudessa Muut rahotuslaitokset -tiedonkeruussa ja -tilastossa.

[2] Sijoitus-, laina- ja hyödykemuotoinen joukkorahoitus.

[3] Suora sijoitus pörssin ulkopuolisen yrityksen osakkeisiin joukkorahoitusalustan kautta.

[4], 5 Sijoitusmuotoisessa sekä hyödyke- ja vastikemuotoisessa joukkorahoituksessa yksittäisten isojen rahoituskierrosten vaikutus on merkittävämpi kuin lainamuotoisessa joukkorahoituksessa rahoituskierrosten pienemmän lukumäärän vuoksi.

Kuvat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Suomen Pankki
Suomen Pankki
Snellmaninaukio, PL 160
00101 HELSINKI

09 1831http://www.bof.fi

Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki

Bolåneriskerna har ökat under coronapandemin4.5.2021 11:00:00 EEST | Tiedote

Finlands ekonomi har tagit mindre skada av coronapandemin än väntat, och pandemin har inte rubbat det finländska finanssystemets funktionsförmåga. Kraftig penning- och finanspolitisk stimulans, bankernas flexibla återbetalningsvillkor, direkta företagsstöd och lättnader i makrotillsynskrav och övriga regler för banker har hjälpt hushåll och företag. Den långvariga ökningen i hushållens skuldsättning riskerar dock att försvaga Finlands förmåga att klara framtida ekonomiska kriser. Bostadsutlåningen har tagit fart sedan sommaren 2020 och ökat hushållens sammantagna skuldbörda. Långa bostadslån lyfts i dag mer än någonsin tidigare och av nya bostadslån beviljas en allt större del människor med stora skulder i förhållande till sina inkomster. Den genomsnittliga storleken av nya bostadslån har också ökat. ”Finländarnas växande skuldsättning och särskilt den allt vanligare förekomsten av långa bostadslån är oroväckande med tanke på den finansiella stabiliteten”, säger vice ordföranden i Finl

Risks relating to housing loans have grown during the COVID-19 pandemic4.5.2021 11:00:00 EEST | Press release

The Finnish economy has come through the COVID-19 pandemic with less damage than expected. The pandemic hasn’t shaken the functioning of Finland’s financial system. The strong monetary and fiscal policy stimulus, the flexibility granted by the banks in the servicing of loans, direct business subsidies and the relaxation of macroprudential requirements and other banking regulations have all helped households and businesses. The persistent indebtedness of Finnish households does, however, threaten to weaken Finland’s ability to cope with future economic crises. Housing mortgage lending has picked up since summer 2020 and the household debt burden has continued to accumulate. Housing loans of long maturity are being taken out more than ever, and a greater proportion of new housing loans have been granted to people with a high level of debt relative to their income. The average size of new housing loans has also grown. ‘From the perspective of financial stability, Finns’ increased indebted

Asuntolainoihin liittyvät riskit ovat kasvaneet koronapandemian aikana4.5.2021 11:00:00 EEST | Tiedote

Suomen talous on selvinnyt koronapandemiasta odotettua pienemmin vaurioin, eikä pandemia ole horjuttanut Suomen rahoitusjärjestelmän toimintakykyä. Voimakas raha- ja finanssipoliittinen elvytys, pankkien myöntämät joustot lainanhoitoon, suorat yritystuet sekä makrovakausvaatimusten ja muun pankkisääntelyn helpotukset ovat auttaneet kotitalouksia ja yrityksiä. Kotitalouksien pitkään kasvanut velkaantuneisuus uhkaa kuitenkin heikentää Suomen kykyä selvitä tulevista talouskriiseistä. Asuntoluotonanto on vilkastunut kesästä 2020 lähtien ja kasvattanut kotitalouksille kertynyttä velkataakkaa. Pitkiä asuntolainoja nostetaan enemmän kuin koskaan, ja entistä suurempi osa uusien asuntolainojen määrästä on myönnetty ihmisille, joilla on runsaasti velkaa heidän tuloihinsa nähden. Myös uusien asuntolainojen keskikoko on kasvanut. ”Rahoitusvakauden näkökulmasta suomalaisten lisääntynyt velkaantuminen ja erityisesti pitkien asuntolainojen yleistyminen on huolestuttavaa”, sanoo Suomen Pankin johtokun

Det utestående beloppet av företagslån nästan på samma nivå som för ett år sedan3.5.2021 10:00:00 EEST | Tiedote

Bankernas utlåning till icke-finansiella företag[1] har minskat med 1,7 miljarder euro från toppnoteringen vid utgången av maj 2020 (60,8 miljarder euro) och var 59,1 miljarder euro vid utgången av mars 2021. I mars ökade emellertid det utestående beloppet av företagslån ännu med 1,8 % jämfört med ett år tidigare. Under coronapandemin var tillväxten i utlåningen (14 %) som snabbast i maj 2020, varefter årstillväxten har mattats av betydligt. Ökningen i det utestående beloppet av företagslån har mattats av särskilt på grund av minskade utbetalningar. Under det första kvartalet 2021 var utbetalningarna av nya företagslån 42 % mindre än under motsvarande tid ett år tidigare, då utbetalningarna var exceptionellt stora i januari och mars. I mars 2021 utbetalades nya företagslån för 1,4 miljarder euro och genomsnittsräntan var 2,01 %. Enligt uppföljningsenkäten om bankernas kreditgivning uppskattades efterfrågan på företagslån ha minskat under det första kvartalet 2021 närmast till följd av

Corporate loan stock almost at the same level as a year earlier3.5.2021 10:00:00 EEST | Press release

The stock of loans granted by banks to non-financial corporations (NFCs)[1] has contracted by EUR 1.7 bn from the peak at end-May 2020 (EUR 60.8 bn) to EUR 59.1 bn at the end of March 2021. Nevertheless, in March the corporate loan stock still grew by 1.8% on the same month last year. During the COVID-19 pandemic, the corporate loan stock has grown at the fastest pace (14%) in May 2020. Since then, the annual growth rate has slowed significantly. Growth in the stock of corporate loans has moderated particularly due to fewer drawdowns. In the first quarter of 2021, drawdowns of new corporate loans were down 42% on the same period a year earlier, when they were exceptionally brisk. In March 2021, new drawdowns totalled EUR 1.4 bn, with an average interest rate of 2.01%. According to the Bank Lending Survey, demand for corporate loans is estimated to have declined in the first quarter of 2021 mainly on account of weaker fixed investment. Overall, despite the pandemic, impairments and cred

Yrityslainakanta lähes samansuuruinen kuin vuosi sitten3.5.2021 10:00:00 EEST | Tiedote

Pankkien yrityslainakanta[1] on supistunut 1,7 mrd. euroa toukokuun 2020 lopun huipusta (60,8 mrd. euroa) ja oli 59,1 mrd. euroa maaliskuun 2021 lopussa. Maaliskuussa yrityslainakanta kuitenkin kasvoi vielä vuodentakaiseen verrattuna 1,8 %. Koronapandemian aikana lainakannan kasvuvauhti (14 %) oli nopeinta toukokuussa 2020, minkä jälkeen vuosikasvu on hidastunut merkittävästi. Yrityslainakannan kasvu on hidastunut erityisesti vähentyneiden nostomäärien takia. Vuoden 2021 ensimmäisen neljänneksen aikana uusia yrityslainoja nostettiin 42 % vähemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana, jolloin nostoja oli poikkeuksellisen runsaasti tammi- ja maaliskuussa. Maaliskuussa 2021 uusia yrityslainanostoja nostettiin 1,4 mrd. euron edestä ja niiden keskikorko oli 2,01 %. Pankkien luotonannon seurantakyselyn mukaan yrityslainojen kysynnän arvioitiin vähentyneen vuoden 2021 ensimmäisen neljänneksen aikana lähinnä kiinteiden investointien heikentymisen vuoksi[2]. Yrityslainoista johtuvat arvonalentum

Muistutuskutsu: Suomen Pankin tiedotustilaisuus 4.5.2021 rahoitusvakaudesta pandemian oloissa29.4.2021 12:07:51 EEST | Kutsu

Miten yritykset ja pankit ovat pärjänneet koronapandemian aikana? Miten asuntomarkkinoiden vilkastuminen heikon talouskehityksen aikana heijastuu rahoitusjärjestelmän vakauteen? Tervetuloa seuraamaan Suomen Pankin tiedotustilaisuutta rahoitusjärjestelmän vakaudesta ja sen haavoittuvuuksista tiistaina 4.5.2021 klo 11.00. Johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen esittelee Suomen Pankin tuoreen arvion rahoitusvakaudesta. Tilaisuutta voi seurata verkossa osoitteessa www.mediaserver.fi/live/bof. (Huom. Avaa linkki jollain muulla kuin Internet Explorer -selaimella.) Tilaisuudessa julkistetaan uusin numero Euro & talous -verkkojulkaisusta. Pyydämme median edustajia ilmoittautumaan tiedotustilaisuuteen sekä embargolistalle viimeistään huomenna 30.4. klo 12.00 tämän linkin kautta: Ilmoittaudu tilaisuuteen Huom. Median edustajien ei ole television kuvausryhmiä lukuun ottamatta mahdollista saapua paikalle koronarajoitusten vuoksi. TV-kuvaustarpeista pyydämme olemaan etukäteen yhteydessä vanhem

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme