Välitetyt vertaislainat ja lainamuotoinen joukkorahoitus vähenivät vuonna 2020
Suomessa vertaislaina- ja joukkorahoitusmarkkinoiden kautta välitetty rahoitus väheni vuonna 2020. Rahoitusta välitettiin suomalaisille rahoituksen hakijoille 17 % vähemmän kuin edellisenä vuotena, koska vertaislainaus ja lainamuotoinen joukkorahoitus vähenivät. Vertaislaina- ja joukkorahoitusmarkkinoiden kautta välitettiin vuonna 2020 rahoitusta yhteensä 282 milj. euron arvosta.
Koronapandemia vähensi vertaislainausta Suomessa
Vertaislainamarkkinat supistuivat Suomessa vuonna 2020. Koronapandemia ja sen myötä voimaan tullut aiempaa alempi korkokatto osaltaan tiukensivat vertaislainamarkkinoiden toimintaolosuhteita. Suomalaisten aktiivisten vertaislainayritysten lukumäärä väheni, kun yritykset muuttivat liiketoimintaansa[1] tai lopettivat kokonaan liiketoimintansa. Vuonna 2020 palvelualustojen kautta kuluttajille välitettyjen vertaislainojen arvo ja lukumäärä pienenivät merkittävästi edellisvuotisista.
Vertaislainoja välitettiin yhteensä 86 milj. euron edestä vuonna 2020, mikä on 46 % vähemmän kuin vuonna 2019. Suomalaisille kuluttajille välitettyjen vertaislainojen osuus oli 83 milj. euroa ja ulkomaisille välitettyjen 3 milj. euroa. Ulkomaisille kuluttajille välitetyt vertaislainat vähenivät merkittävästi vuonna 2019 välitetystä 14 milj. eurosta.
Vuonna 2020 vertaislainoja välitettiin lukumäärältään 18 % vähemmän kuin vuonna 2019. Suomalaisille kuluttajille välitettiin noin 22 000 vertaislainaa vuonna 2020. Suomalaisten vertaislaina-alustojen kautta välitettiin ulkomaisille kuluttajille noin 2 300 vertaislainaa, mikä on lähes 5 000 vertaislainaa vähemmän kuin vuonna 2019.
Sijoitusmuotoista joukkorahoitusta välitettiin ennätysmäärä
Vuonna 2020 suomalaisilla palvelualustoilla välitettiin 4,6 % enemmän joukkorahoitusta kuin vuonna 2019. Suomalaiset yritykset saivat rahoitusta 199 milj. euron edestä joukkorahoitusalustojen[2] kautta vuonna 2020. Yritysten saamasta joukkorahoituksesta 62 % oli lainamuotoista ja 37 % sijoitusmuotoista. Hyödyke- ja vastikemuotoisen joukkorahoituksen osuus oli vähäinen.
Vaikka yritysten saama joukkorahoitus on kasvanut viime vuosina, on joukkorahoituksen rooli edelleen vähäinen suomalaisten yritysten saamassa rahoituksessa. Vuonna 2020 suomalaisten yritysten saama joukkorahoitus oli vain 1 % verrattuna luottolaitoksista nostettuihin yrityslainoihin.
Suomalaisille yrityksille välitetyn joukkorahoituksen kasvu johtui erityisesti sijoitusmuotoisen[3] rahoituksen kasvusta. Suomalaiset yritykset saivat 73,7 milj. euron arvosta sijoitusmuotoista joukkorahoitusta vuonna 2020, mikä on 27 % enemmän kuin vuonna 2019.[4] Suomalaisten yritysten saama sijoitusmuotoinen joukkorahoitus saavutti ennätyksensä vuonna 2020.
Joukkorahoitusalustoilla toteutettujen sijoitusmuotoisten joukkorahoituskierrosten lukumäärä pieneni vuonna 2020. Onnistuneita sijoitusmuotoisia rahoituskierroksia toteutettiin yhteensä 39, mikä on 10 vähemmän kuin vuonna 2019. Suomalaisyritysten saama keskimääräinen rahoitus kasvoi. Yritykset saivat keskimäärin 1,9 milj. euron arvosta pääomaa sijoitusmuotoisen joukkorahoituksen kautta vuonna 2020, mikä on 700 000 euroa enemmän kuin vuonna 2019.
Suomalaisille yrityksille välitetty lainamuotoinen joukkorahoitus supistui 7 % vuonna 2020, mutta säilytti asemansa yritysten tärkeimpänä joukkorahoituksen lähteenä. Lainamuotoista joukkorahoitusta välitettiin 124 milj. euron arvosta yrityksille vuonna 2020, mikä on 9 milj. euroa vähemmän kuin vuonna 2019.
Vuonna 2020 suomalaiset yritykset toteuttivat lukumäärältään vähemmän lainamuotoisia joukkorahoituskierroksia kuin vuonna 2019. Vuonna 2020 onnistuneita rahoituskierroksia toteutettiin runsaat 11 200, mikä on 5 % vähemmän kuin vuonna 2019. Rahoituskierroksen kautta saatu keskimääräinen laina oli noin 11 000 euroa. Suomalaisten joukkorahoitusalustojen kautta välitetyn keskimääräisen lainan arvo on laskenut vuodesta 2017 alkaen.
Hyödyke- ja vastikemuotoisen joukkorahoituksen määrä kasvoi[5] hieman vuonna 2020, mutta oli edelleen pientä. Suomessa välitettiin 1 milj. euron arvosta hyödykemuotoista joukkorahoitusta vuonna 2020, mikä on 30 % enemmän kuin vuonna 2019. Onnistuneita rahoituskierroksia toteutettiin suomalaisten hyödyke- ja vastikemuotoisten joukkoalustojen kautta lähes 180 vuonna 2020. Rahoituskierrosten kautta saadun rahoituksen keskimääräinen arvo pieneni reiluun 5 700 euroon, mikä on 17 % vähemmän kuin edellisen vuoden keskimääräisen saadun hyödykemuotoisen joukkorahoituksen arvo.
Eri joukkorahoitusmuodoilla välitetyt rahamäärät Suomessa*
|
2018, milj. euroa |
2019, milj. euroa (12 kk:n muutos) |
2020, milj. euroa (12 kk:n muutos) |
|
|
Lainamuotoinen joukkorahoitus |
98,3 (29 %) |
133,6 (36 %) |
124,4 (−7 %) |
|
Sijoitusmuotoinen joukkorahoitus |
58,0 (−8 %) |
58,3 (1 %) |
73,7 (27 %) |
|
Hyödyke- ja vastikemuotoinen joukkorahoitus |
0,7 (−27 %) |
0,8 (8 %) |
1,0 (30 %) |
|
Vertaislainaus kuluttajille |
150,1 (40 %) |
146,7 (−2 %) |
82,8 (−44 %) |
|
Yhteensä |
307,2 (24 %) |
339,4 (11 %) |
282,0 (−17 %) |
* Sisältää kotimaiset rahoituksen hakijat.
Lisätietoja antavat
Antti Alakiuttu, puh. 09 183 2495, sähköposti: antti.alakiuttu(at)bof.fi,
Miska Jokinen, puh. 09 183 2122, sähköposti: miska.jokinen(at)bof.fi,
Maija Keskinen, puh. 09 183 2004, sähköposti: maija.keskinen(at)bof.fi.
[1] Yritykset mm. siirtyivät myöntämään lainoja ja luottoja omista taseistaan. Näiden yritysten luotonannosta kerätään tietoa Suomen Pankin uudessa Muut rahotuslaitokset -tiedonkeruussa ja -tilastossa.
[2] Sijoitus-, laina- ja hyödykemuotoinen joukkorahoitus.
[3] Suora sijoitus pörssin ulkopuolisen yrityksen osakkeisiin joukkorahoitusalustan kautta.
[4], 5 Sijoitusmuotoisessa sekä hyödyke- ja vastikemuotoisessa joukkorahoituksessa yksittäisten isojen rahoituskierrosten vaikutus on merkittävämpi kuin lainamuotoisessa joukkorahoituksessa rahoituskierrosten pienemmän lukumäärän vuoksi.
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
Referensränta och dröjsmålsräntor enligt räntelagen för tiden 1.7–31.12.202525.6.2025 14:00:00 EEST | Pressmeddelande
Referensräntan enligt 12 § i räntelagen (633/1982) är 2,5 % för tiden 1.7–31.12.2025. Dröjsmålsräntan för denna period är 9,5 % per år (referensräntan med tillägg för sju procentenheter enligt 4 § i räntelagen). Den dröjsmålsränta som tillämpas i kommersiella avtal är 10,5 % per år (referensräntan med tillägg för åtta procentenheter enligt 4 a § i räntelagen).
Korkolain mukainen viitekorko ja viivästyskorot 1.7.–31.12.202525.6.2025 14:00:00 EEST | Tiedote
Korkolain (633/1982) 12 §:n mukainen viitekorko ajanjaksona 1.7.–31.12.2025 on 2,5 %. Viivästyskorko tänä ajanjaksona on 9,5 % vuodessa (viitekorko lisättynä korkolain 4 §:n mukaisella 7 prosenttiyksikön lisäkorolla). Kaupallisiin sopimuksiin sovellettavaksi tarkoitettu viivästyskorko on 10,5 % vuodessa (viitekorko lisättynä korkolain 4 a §:n mukaisella 8 prosenttiyksikön lisäkorolla).
Reference rate and penalty interest rates for 1 July – 31 December 202525.6.2025 14:00:00 EEST | Press release
The reference rate under section 12 of the Interest Act (633/1982) for the period 1 July – 31 December 2025 is 2.5 %. The penalty interest rate for the same period is 9.5 % pa (under section 4 of the Act, the reference rate plus seven percentage points). The penalty interest rate applicable to commercial contracts is 10.5 % pa (under section 4 a of the Act, the reference rate plus eight percentage points).
Invitation to the media: 10th RiskLab Finland, Bank of Finland and European Systemic Risk Board Joint Conference on AI and Systemic Risk Analytics, 27 June17.6.2025 14:56:31 EEST | Press invitation
Dear journalist, You are invited to participate in the 10th RiskLab Finland, Bank of Finland and European Systemic Risk Board Joint Conference on AI and Systemic Risk Analytics on Friday 27 June 2025 online or at the Bank of Finland auditorium (Rauhankatu 19, Helsinki). The conference will be held in a hybrid format, allowing virtual participation. The afternoon session starting at 14.00 will entail speeches from Governor Olli Rehn and Nobel Laureate in Economics Simon Johnson followed by an interview of Professor Johnson by Governor Rehn. In the registration form below, we ask you to indicate whether you will participate in the full programme or the afternoon session. Kindly find the programme below. Please note that all times listed in the conference schedule are in Finnish local time (UTC+3 EEST). Please register by 25 June 2025 at 15.00 by using link below: Register here ------ Full programme Time: Friday, 27 June 2025 Place: Bank of Finland Auditorium, address: Rauhankatu 19, Hels
I januari–mars 2025 betalades med kort i första hand till affärer som säljer livsmedel och alkoholfria drycker12.6.2025 10:00:00 EEST | Pressmeddelande
De finländska betaltjänstleverantörernas kunder betalade med betalkort för sammanlagt 17,1 miljarder euro under första kvartalet 2025, vilket var 854 miljoner euro (5,2 %) mer än vid motsvarande tidpunkt året innan. Nästan en tredjedel av summan betalades till försäljare, vars näringsgren är livsmedel och alkoholfria drycker. Kunderna köpte livsmedel och alkoholfria drycker till ett värde av 5,1 miljarder euro under första kvartalet 2025, vilket var 2 % mer än vid motsvarande tidpunkt för ett år sedan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme