ELY-keskukset

Valkoposkihanhet kuuluvat suomalaiseen kaupunkiluontoon

Jaa
Saapuneen kevään mukana valkoposkihanhet palaavat Suomeen. Valkoposkihanhia pesii Suomessa rannikolla ja eteläisen Suomen järvillä. Suomessa tavataan lisäksi muuttavia valkoposkihanhia, jotka muuttomatkallaan Keski-Euroopan talvehtimisalueilta arktisille pesimäalueilleen levähtävät ja ruokailevat eteläisen ja itäisen Suomen peltoalueilla.
Valkoposkihanhia rannalla Helsingin Kaisaniemessä. © SYKEn kuvapankki
Valkoposkihanhia rannalla Helsingin Kaisaniemessä. © SYKEn kuvapankki

Valkoposkihanhet ovat tuttu näky monien kaupunkien puistoissa ja rannoilla. Pesinnän jälkeen valkoposkihanhien määrä puistoissa kasvaa, kun saarissa pesineet valkoposkihanhet tulevat poikasineen puistoihin, missä ravinnon saatavuus on pesimäalueita parempaa. 

Valkoposkihanhien häirintä puistoissa on kielletty

Valkoposkihanhi on luonnonsuojelulailla rauhoitettu lintulaji. Luonnonsuojelulaki kieltää valkoposkihanhien häirinnän erityisesti pesimäaikana ja lajin elinkierron kannalta tärkeillä paikoilla. Myös monet kaupunkialueet, kuten Kaivopuisto tai Arabianranta Helsingissä, Tapiolan alueen puistot Espoossa tai Ankkurinpuisto Lahdessa ovat valkoposkihanhien elinkierron kannalta tärkeitä paikkoja, joissa valkoposkihanhien hätyyttäminen, jahtaaminen ja karkottaminen on kielletty.

"Millään Suomen kaupungilla ei ole voimassa olevaa poikkeuslupaa valkoposkihanhien karkottamiseen puistoalueilla", ylitarkastaja Maria Westerman Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta kertoo. Suurista kaupungeista Helsinki, Espoo ja Lahti ovat vastikään hakeneet poikkeuslupaa valkoposkihanhien puistoista karkottamiseen, mutta tapauksissa poikkeusluvan myöntämisen perusteet eivät täyttyneet, eikä lupia voitu myöntää.

"Valkoposkihanhien hätyyttäminen esim. päästämällä koira ajamaan valkoposkihanhia takaa, ajamalla dronella valkoposkihanhia lentoon tai muulla vastaavalla tavalla on luonnonsuojelulailla kiellettyä. Myös kaikenlainen valkoposkihanhien vahingoittaminen on lain vastaista", Westerman sanoo. Mikäli havaitsee laitonta valkoposkihanhien jahtaamista, karkottamista tai vahingoittamista, voi siitä ilmoittaa poliisille. 

Valkoposkihanhien karkottamiseen ei voi ryhtyä oma-aloitteisesti

Valkoposkihanhien karkottamiseen tai jahtaamiseen ei saa koskaan ryhtyä oma-aloitteisesti vaan aina ennen karkotustoimiin ryhtymistä on tiedusteltava Varsinais-Suomen ELY-keskukselta, edellyttääkö karkottaminen poikkeuslupaa. Rauhoitettuja lintuja koskevat poikkeuslupa-asiat on koko Suomen osalta (pl. Ahvenanmaa) keskitetty Varsinais-Suomen ELY-keskukselle.

Joissakin tapauksissa ELY-keskus on arvioinut, että tietyt hiekkapintaiset uimarannat eivät ole valkoposkihanhien elinkierronkannalta tärkeitä alueita ja jos valkoposkihanhet eivät pesi rannalla, valkoposkihanhet on voitu rauhallisesti ja suunnitellusti ohjata pois uimarannalta. Ohjaamisessa on huomattava, ettei sillä saa häiritä minkään muunkaan lintulajin pesintää. "Myös niissä tapauksissa, joissa ELY-keskus on arvioinut valkoposkihanhien rauhallisen poisohjaamisen mahdolliseksi uimaranta-alueelta ilman poikkeuslupaa, on karkotuksessa luvallista käyttää ainoastaan valkoposkihanhia vahingoittamattomia menetelmiä ja ohjaamista tehtäessä on kokoajan varmistuttava siitä, ettei emoja ja poikasia eroteta toisistaan", Westerman sanoo. "Lisäksi on huomioitava, että mikäli valkoposkihanhilla ei ole muuta reittiä vedestä ruokailunurmikoille, on hiekkarannanpoikkikulkumahdollisuus valkoposkihanhille säilytettävä." Myös uimarantojen osalta ELY-keskus arvioi aina tapauskohtaisesti, edellyttääkö valkoposkihanhien ohjaaminen pois alueelta poikkeuslupaa. 

Valkoposkihanhet ovat ympäristön muuttuessa oppineet hyödyntämään puistonurmikoita

Valkoposkihanhille ei juurikaan ole säilynyt Suomessa luontaisia ruokailualueita, minkä seurauksena valkoposkihanhet ovat ryhtyneet hyödyntämään puistoalueiden nurmikoita ruokailuun. Puistoalueiden voimakkaasti kasvava ja lyhyenä pidettävä avoin nurmimatto on hyvin soveltuvaa ruokailualuetta valkoposkihanhille.

Niin kauan, kuin valkoposkihanhielle ei ole vaihtoehtoisia rauhallisia ruokailualueita, ne palaavat puistoihin, vaikka karkotusta tehtäisiin. Valkoposkihanhien jatkuva karkottaminen ei ole kestävä tapa valkoposkihanhin ohjailemiseen ja koettujen haittojen vähentämiseen. "Karkottaminen lisää valkoposkihanhien ravinnon tarvetta ja siksi myös laidunnukseen käytettävää aikaa ja ulosteiden määrää, sillä mitä enemmän valkoposkihanhet joutuvat syömään, sitä enemmän ne myös kakkaavat", Westerman kertoo. "Valkoposkihanhille tulisi varata alueita, joilla valkoposkihanhet saisivat ruokailla rauhassa ja alueella ylläpidettäisiin valkoposkihanhille erityisen mielekästä ruokaa, kuten valkoapilakasvustoa. Näin pystyttäisiin vaikuttamaan valkoposkihanhien puistoalueiden käyttöön ja niiden tarvitsemaan ravinnon määrään." Kaupungit voivat myös tehostaa puistojen ja rantojen siivoamista koettujen haittojen vähentämiseksi.

Lupatarpeenarviot toimitetaan Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kirjaamoon:
kirjaamo.varsinais-suomi@ely-keskus.fi

Avainsanat

Kuvat

Valkoposkihanhia rannalla Helsingin Kaisaniemessä. © SYKEn kuvapankki
Valkoposkihanhia rannalla Helsingin Kaisaniemessä. © SYKEn kuvapankki
Lataa

Tietoja julkaisijasta

ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset

Reformen av regionförvaltningen påverkar också NTM-centralernas regional- och strukturpolitiska finansiering (ERUF och ESF+)20.10.2025 14:38:01 EEST | Pressmeddelande

Statens regionförvaltning förnyas i början av 2026. Reformen påverkar också den regional- och strukturpolitiska finansieringen, eftersom finansieringsuppgifterna vid NTM-centralerna, vilka för närvarande beviljar finansieringen, överförs till de livskraftscentraler som inleder sin verksamhet vid årsskiftet. Därför avslutas alla öppna ansökningar i EURA2021-systemet senast den 30 november 2025. Utöver reformen av regionförvaltningen påverkas den regional- och strukturpolitiska finansieringen i hög grad också av den ändring i programmet Ett förnybart och kompetent Finland 2021–2027 som statsrådet godkände den 9 oktober 2025.

Aluehallinnon uudistus vaikuttaa myös ELY-keskusten alue- ja rakennepolitiikan rahoitukseen (EAKR ja ESR+)20.10.2025 14:37:24 EEST | Tiedote

Valtion aluehallinto uudistuu vuoden 2026 alusta. Uudistus vaikuttaa myös alue- ja rakennepolitiikan rahoitukseen, sillä tällä hetkellä rahoitusta myöntävien ELY-keskusten rahoitustehtävät siirtyvät vuodenvaihteessa toimintansa aloittaville elinvoimakeskuksille. Tämän vuoksi kaikki EURA2021-järjestelmässä avoinna olevat haut päättyvät viimeistään 30.11.2025. Aluehallinnon uudistuksen lisäksi alue- ja rakennepolitiikan rahoitukseen vaikuttaa merkittävästi myös valtioneuvoston 9.10.2025 hyväksymä muutos Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 -ohjelmaan.

Understöd kan ansökas för projekt inom miljöfostran och miljöupplysning20.10.2025 12:20:07 EEST | Pressmeddelande

NTM-centralen i Mellersta Finland har utlyst en riksomfattande ansökan om understöd för nationellt eller regionalt betydande projekt inom miljöfostran och miljöupplysning. Den sista ansökningsdagen för årets utlysning är den 1 december 2025. Under denna utlysningsomgång söker man särskilt projekt som stärker barns och ungas relation till naturen och gör det möjligt för dem att agera för naturen.

Ympäristökasvatuksen ja -valistuksen hankkeille haettavissa avustusta20.10.2025 12:18:50 EEST | Tiedote

Keski-Suomen ELY-keskuksessa on avattu valtakunnallinen avustushaku valtakunnallisesti tai alueellisesti merkittäville ympäristökasvatus- ja valistushankkeille. Tämänvuotisen haun viimeinen päivä on 1.12.2025. Tällä avustuskierroksella etsitään rahoitettaviksi erityisesti hankkeita, jotka vahvistavat lasten ja nuorten luontosuhdetta ja mahdollistavat heille toimintaa luonnon puolesta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye