Valkoposkihanhia isoja määriä Suomessa

Viikon aikana valkoposkihanhen muutto eteni Suomessa, mutta arktisilta alueilta ei lintuja juuri saapunut lisää. Sateiset säät ja vastatuulet ovat pidätelleet suurinta osaa arktisesta kannasta Kaakkois- ja Itä-Suomessa.

Maamme rajojen sisällä siirtymistä on tapahtunut koko ajan. Painopiste on siirtynyt selvemmin Kymenlaakson, Päijät-Hämeen ja Itä-Uudenmaan peltoalueille, Pohjois-Karjalassa määrät ovat selvästi pienentyneet. Viime syksyn tapaista hanhien leviämistä pohjoisemmaksi ei ole tapahtunut. Tällöin tuhansia valkoposkihanhia havaittiin Kainuuta ja Pohjois-Pohjanmaata myöten.

Suurimmat ilmoitetut paikallismäärät ovat hurjia perinteisillä yöpymäjärvillä: 22.9. Iitin Sääksjärvellä 200 000 ja Kouvolan Teutjärvellä 150 000. Vertailuksi Etelä-Karjalassa on suurin yhden paikan määrä samalla jaksolla 30 000 ja Pohjois-Karjalassa 20 000 valkoposkihanhea.

Muutto piristyi sateen jälkeen sunnuntaina 26.9. jatkuen maanantaina, jolloin useassa havaintopisteessä Helsingistä Etelä-Savoon havaittiin yli 10 000 valkoposkihanhen muuttoja. Osa Suomessa oleilleista valkoposkihanhista siirtyi tällöin rajojemme lounaispuolelle. Esimerkiksi 26.9. Viron Pôôsaspeassa laskettiin 38 000 muuttavaa valkoposkihanhea ja Pohjois-Saksassa on jo kymmeniä tuhansia paikallisia valkoposkihanhia.

Satelliittilähetinhanhista suurin osa on edelleen Suomessa

Maanantaina suomalaisprojektin noin 45 valkoposkihanhesta kuusi oli Saksassa, Ruotsissa ja Virossa. Hollantilaisprojektin noin 25 hanhesta kaksi oli Ruotsissa ja Virossa. Yhdistetyssä aineistossa Kymenlaakson, Päijät-Hämeen ja Itäuusimaan alueella oli 21, Pohjois-Karjalassa seitsemän, Etelä-Karjalassa viisi, Etelä-Savossa kaksi ja Pohjois-Savossa yksi GPS-valkoposkihanhi. Mobiiliverkon ulkopuolella lienee vielä parikymmentä valkoposkihanhea.

Kiteellä asennettiin 20.9. kaksikymmentä uutta GPS-lähetintä valkoposkihanhille. Lähettimen saaneet valkoposkihanhet hajaantuivat melkoisesti, sillä jo tiistaina viisi oli matkannut Kymenlaakson tienoille. Osa on edelleen kiinniottoalueella, osa Etelä-Karjalassa.

Perinteinen päämuuttoaika on nyt käsillä, mutta riittääkö arktisilta alueilta enää isoja muuttoja? Havaittujen määrien ja GPS-hanhien perusteella noin kolmasosa kannasta lienee vielä arktisilla alueilla. Myöskään muita hanhilajeja ei olla nähty päämuuton veroisesti, joten lumettomalla tundralla lepäilee vielä paljon hanhia.

Ilmatieteen laitoksen tutkija Jarmo Koistinen ennustaa: ”Valkoposkihanhien muuttoa jarruttava sääjakso jäi ennustettua lyhyemmäksi, kun Suomeen asettautui vahva korkeapaine viikonloppuna. Hyvä muuttosääjakso huononee vähitellen näinä päivinä, mutta hanhia ehtii vielä lähteä Suomesta pois. Korkeapaine siirtyy kaakkoon ja Suomessa voimistuu viikonlopuksi melko lämmin etelänpuoleinen vastatuulivirtaus. Sen takia viikonloppuna ja ensi viikon alussa ei hanhimuuttoa ole odotettavissa. Jäljellä oleva loppujoukko pysyttelee samoilla seuduilla paikallisina.”

Turun yliopiston, Luonnonvarakeskuksen ja ympäristöministeriön GPS-hanhia pystyy nyt seuraamaan verkossa osoitteessa https://satelliitti.laji.fi/ Valitse sivun alalaidasta "valkoposkihanhi" tai eri yksilöt. Kaikki yksilöt voi valita kerralla, mutta kartta latautuu tällöin hitaasti.

Hanhitilanneraportti on koottu Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen, BirdLifen ja Ilmatieteen laitoksen yhteistyönä. BirdLife julkaisee hanhitilanneraportin verkossa osoitteessa https://www.birdlife.fi/valkoposkihanhitilanne/

• Taustatietoa valkoposkihanhista (pohjoiskarjalanelykeskus.wordpress.com)
• Rauhoitettujen lajien aiheuttamat vahingot - valkoposkihanhet (ymparisto.fi)
• Hanhitilanneraportti (birdlife.fi)
• GPS-hanhien karttaseuranta (satelliitti.laji.fi)