ELY-keskukset

Valkoposkihanhia isoja määriä Suomessa

Jaa

Valkoposkihanhien muutto eteni viikon aikana, mutta arktisilta alueilta ei lintuja juuri saapunut lisää. Sateiset säät ja vastatuulet ovat pidätelleet suurinta osaa arktisesta kannasta Suomessa. Hanhien painopiste siirtyi Pohjois-Karjalasta Kymenlaakson, Päijät-Hämeen ja Itä-Uudenmaan peltoalueille.

Valkoposkihanhia Joensuun Pyhäselällä 27.9.2021. Kuva: Jari Kontiokorpi / Pohjois-Karjalan ELY-keskus.
Valkoposkihanhia Joensuun Pyhäselällä 27.9.2021. Kuva: Jari Kontiokorpi / Pohjois-Karjalan ELY-keskus.

Viikon aikana valkoposkihanhen muutto eteni Suomessa, mutta arktisilta alueilta ei lintuja juuri saapunut lisää. Sateiset säät ja vastatuulet ovat pidätelleet suurinta osaa arktisesta kannasta Kaakkois- ja Itä-Suomessa.

Maamme rajojen sisällä siirtymistä on tapahtunut koko ajan. Painopiste on siirtynyt selvemmin Kymenlaakson, Päijät-Hämeen ja Itä-Uudenmaan peltoalueille, Pohjois-Karjalassa määrät ovat selvästi pienentyneet. Viime syksyn tapaista hanhien leviämistä pohjoisemmaksi ei ole tapahtunut. Tällöin tuhansia valkoposkihanhia havaittiin Kainuuta ja Pohjois-Pohjanmaata myöten.

Suurimmat ilmoitetut paikallismäärät ovat hurjia perinteisillä yöpymäjärvillä: 22.9. Iitin Sääksjärvellä 200 000 ja Kouvolan Teutjärvellä 150 000. Vertailuksi Etelä-Karjalassa on suurin yhden paikan määrä samalla jaksolla 30 000 ja Pohjois-Karjalassa 20 000 valkoposkihanhea.

Muutto piristyi sateen jälkeen sunnuntaina 26.9. jatkuen maanantaina, jolloin useassa havaintopisteessä Helsingistä Etelä-Savoon havaittiin yli 10 000 valkoposkihanhen muuttoja. Osa Suomessa oleilleista valkoposkihanhista siirtyi tällöin rajojemme lounaispuolelle. Esimerkiksi 26.9. Viron Pôôsaspeassa laskettiin 38 000 muuttavaa valkoposkihanhea ja Pohjois-Saksassa on jo kymmeniä tuhansia paikallisia valkoposkihanhia.

Satelliittilähetinhanhista suurin osa on edelleen Suomessa

Maanantaina suomalaisprojektin noin 45 valkoposkihanhesta kuusi oli Saksassa, Ruotsissa ja Virossa. Hollantilaisprojektin noin 25 hanhesta kaksi oli Ruotsissa ja Virossa. Yhdistetyssä aineistossa Kymenlaakson, Päijät-Hämeen ja Itäuusimaan alueella oli 21, Pohjois-Karjalassa seitsemän, Etelä-Karjalassa viisi, Etelä-Savossa kaksi ja Pohjois-Savossa yksi GPS-valkoposkihanhi. Mobiiliverkon ulkopuolella lienee vielä parikymmentä valkoposkihanhea.

Kiteellä asennettiin 20.9. kaksikymmentä uutta GPS-lähetintä valkoposkihanhille. Lähettimen saaneet valkoposkihanhet hajaantuivat melkoisesti, sillä jo tiistaina viisi oli matkannut Kymenlaakson tienoille. Osa on edelleen kiinniottoalueella, osa Etelä-Karjalassa.

Perinteinen päämuuttoaika on nyt käsillä, mutta riittääkö arktisilta alueilta enää isoja muuttoja? Havaittujen määrien ja GPS-hanhien perusteella noin kolmasosa kannasta lienee vielä arktisilla alueilla. Myöskään muita hanhilajeja ei olla nähty päämuuton veroisesti, joten lumettomalla tundralla lepäilee vielä paljon hanhia.

Ilmatieteen laitoksen tutkija Jarmo Koistinen ennustaa: ”Valkoposkihanhien muuttoa jarruttava sääjakso jäi ennustettua lyhyemmäksi, kun Suomeen asettautui vahva korkeapaine viikonloppuna. Hyvä muuttosääjakso huononee vähitellen näinä päivinä, mutta hanhia ehtii vielä lähteä Suomesta pois. Korkeapaine siirtyy kaakkoon ja Suomessa voimistuu viikonlopuksi melko lämmin etelänpuoleinen vastatuulivirtaus. Sen takia viikonloppuna ja ensi viikon alussa ei hanhimuuttoa ole odotettavissa. Jäljellä oleva loppujoukko pysyttelee samoilla seuduilla paikallisina.”

Turun yliopiston, Luonnonvarakeskuksen ja ympäristöministeriön GPS-hanhia pystyy nyt seuraamaan verkossa osoitteessa https://satelliitti.laji.fi/ Valitse sivun alalaidasta "valkoposkihanhi" tai eri yksilöt. Kaikki yksilöt voi valita kerralla, mutta kartta latautuu tällöin hitaasti.

Hanhitilanneraportti on koottu Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen, BirdLifen ja Ilmatieteen laitoksen yhteistyönä. BirdLife julkaisee hanhitilanneraportin verkossa osoitteessa https://www.birdlife.fi/valkoposkihanhitilanne/

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Mika Pirinen
lajivahinkokoordinaattori, Pohjois-Karjalan ELY-keskus
mika.pirinen(at)ely-keskus.fi
p. 0295 026 214

Jari Kontiokorpi
suunnittelija, Pohjois-Karjalan ELY-keskus
jari.kontiokorpi(at)ely-keskus.fi
p. 050 312 8596

Kuvat

Valkoposkihanhia Joensuun Pyhäselällä 27.9.2021. Kuva: Jari Kontiokorpi / Pohjois-Karjalan ELY-keskus.
Valkoposkihanhia Joensuun Pyhäselällä 27.9.2021. Kuva: Jari Kontiokorpi / Pohjois-Karjalan ELY-keskus.
Lataa
Hollantilaistutkimuksen GPS-valkoposkihanhet 27.9.2021. Osa hanhista on edelleen mobiiliverkon ulkopuolella eivätkä näy kartassa.
Hollantilaistutkimuksen GPS-valkoposkihanhet 27.9.2021. Osa hanhista on edelleen mobiiliverkon ulkopuolella eivätkä näy kartassa.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset

Lemmenloma tehosi Karvianjoen raakkuvanhuksiin - Konnevedelle viedyt Karvianjoen raakut lisääntyvät! (Varsinais-Suomi, Satakunta)22.10.2021 11:09:13 EEST | Tiedote

Raakkuja vietiin nyt loppusuoralla olevan Freshabit LIFE IP -hankkeen (2016-2022) toimesta Konneveden tutkimusasemalle lisääntymään neljästä eri joesta. Pelastusoperaation ansiosta Isojoen, Ähtävänjoen ja Mustionjoen raakut on saatu jo aiemmin lisääntymään, mutta erittäin heikossa kunnossa olleiden Karvianjoen raakkujen osalta saatiin jännittää tähän saakka. Ensimmäiset raakut vietiin Karvianjoelta Konnevedelle jo vuonna 2017 ja lomalaisia täydennettiin vielä vuosi sitten noin 100 raakulla.

De fyra NTM-centralernas gemensamma riktlinje för arbetstillstånd träder i kraft den 27 oktober 2021 (Österbotten, Mellersta Österbotten, Södra Österbotten, Norra Österbotten, Kajanaland)21.10.2021 13:40:45 EEST | Tiedote

De fyra NTM-centralernas gemensamma riktlinje för arbetstillstånd grundar sig på regeringens ramförhandlingar om inledandet av försöket med att lindra bedömningen av tillgången på arbetskraft. Försöket pågår 27.10.2021–28.2.2023. Riktlinjen för arbetstillstånd uppdateras regelbundet varje halvår.

Talvirajoituksiin siirtyminen Itä-Suomen teillä tapahtuu ensi viikolla (Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Etelä-Savo)21.10.2021 12:30:08 EEST | Tiedote

Talven ja pimeyden tulon myötä nopeusrajoituksia alennetaan liikkujien turvallisuuden vuoksi. Rajoituksien vaihto tapahtuu koko maassa perjantai-iltaan 29.10.2021 mennessä. Pääosin vaihto tapahtuu torstaina 28.10.2021. Maan pohjoisosissa muutos tehdään mahdollisesti aikaisemmin. Muuttuneet rajoitukset tulevat voimaan heti, kun merkit on vaihdettu.

Påverka vattentjänsternas framtid i västra Finland (Egentliga Finland, Satakunta, Birkaland, Egentliga Tavastland, Södra Österbotten, Mellersta Österbotten, Österbotten)19.10.2021 12:38:07 EEST | Tiedote

I västra Finland har en gemensam vattentjänststrategi som gäller hela fältet av vattentjänster varit under arbete. Utkastet till strategi och det första åtgärdsprogrammet som syftar till att verkställa strategin har nu lagts ut för kommentar. Alla som vill har ännu goda möjligheter att påverka vattentjänsternas framtid i området.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme