Valkoposkihanhia jo kymmeniä tuhansia Karjalassa
Valkoposkihanhia saapui Suomeen ennusteen mukaisesti viime viikon loppupuolella lisää kymmeniä tuhansia. Pääjoukot ovat kuitenkin edelleen Vattimeren rannikolla. Koko kevään paikallisten valkoposkihanhien yhteismäärä on nyt samansuuruinen kuin 2021, mutta selvästi vähemmän kuin 2020.

BirdLife Suomen Tiira-lintutietopalvelun mukaan viikon voimakkain muutto koettiin perjantaina 6.5., jolloin mm. Helsingissä havaittiin 15 000 ja Rautjärvellä 26 000 muuttavaa valkoposkihanhea. Suurimmissa paikallisparvissa arvioitiin monin paikoin noin 10 000 hanhea Etelä- ja Pohjois-Karjalassa, eniten 9.5. Rääkkylän Oravilahdella 19 000. Levähtäjien painopiste on siis siirtynyt Parikkalan ja Keski-Karjalan alueelle.
Pohjois-Virossa on tuhansia valkoposkihanhia, Etelä-Ruotsissa Öölannissa ja Gotlannissa paikoin kymmeniä tuhansia. Pääjoukot ovat kuitenkin edelleen Vattimeren rannikolla.
Turun yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen GPS-paikantimilla varustetuista hanhista Suomessa on jo 19 yksilöä, joista Pohjois- ja Etelä-Karjalassa molemmissa seitsemän, Etelä-Savossa ja Keski-Suomessa yksi ja eteläisessä Suomessa kolme. Virossa on 14, Venäjän Aunuksessa kaksi ja Ruotsissa viisi GPS-hanhea. Enää 11 oleilee talvialueillaan Hollannissa, Saksassa ja Tanskassa. Suomalaistutkimuksen lähetinhanhista yli kolmasosa on nyt Suomessa.
Hanhet ehtivät Karjalaan kasvukauden edelle, joten syötävää laidunnukseen erikoistuneille valkoposkihanhille on edelleen varsin huonosti. Voi olla, että hanhet viipyvät tavallista kauemmin Suomen peltoaukeilla.
Säätila vaikuttaa oleellisesti kevään valkoposkihanhien esiintymiseen Suomessa. Ilmatieteen laitoksen tutkijan Mika Rantasen ennuste kuluvalle viikolle:
”Korkeapaineen selänne väistyi maanantaina itään ja lounaasta virtaa tiistaista alkaen lämpimämpää ilmaa. Yleisesti ottaen kuitenkin muuttosää pysyttelee koko viikon hyvänä. Varsinkin tiistaista torstaihin myötätuulivirtaus on hyvä koko Pohjois-Euroopassa. Hyvästä virtauksesta johtuen kevätmuutto edistyy kaikilla sektoreilla. Varsinaiset kesäiset ilmamassat jäävät kuitenkin Keski-Eurooppaan.
Tiistaina ja keskiviikkona lounaistuulta ja enimmäkseen erinomaista muuttosäätä, sadealue keskiviikkoaamuna tosin hidastaa muuttoa. Torstaina ja perjantaina epävakainen säätyyppi jatkuu, länsi- ja luoteistuulilla muutto mennee itäisempää reittiä.
Jatkossa korkeapaine näyttäisi kurottuvan länteen, mikä tarkoittaisi meillä ensin kylmempää pohjoisvirtausta ja sen jälkeen lämpenevää.”
Valkoposkihanhien kannalta muuttosää on hyvä. Jää nähtäväksi jatkaako Suomeen pysähtyneitä hanhia muuttoansa arktisimmille alueille.
Suomalaistutkimuksen lähetinhanhien etenemistä voi seurata Suomen lajitietokeskuksen sivulta https://satelliitti.laji.fi/. Sivun vasemmassa alakulmassa klikkaa painiketta "valitse laji", josta "valkoposkihanhi" (yksi yksilö tai useampia).
Pohjois-Karjalan ELY-keskus ja BirdLife Suomi seuraavat valkoposkihanhien muuttoa
Viimevuotiseen tapaan BirdLife Suomi ja Pohjois-Karjalan ELY-keskus seuraavat valkoposkihanhen muuton etenemistä talvehtimisalueilta Suomeen ja siitä eteenpäin pesimäalueille. Suurena apuna seurannassa ovat Tiira-lintutietopalvelun lisäksi Turun yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen sekä hollantilaistutkimuksen GPS-lähetinhanhien paikannuspalvelut. Turun yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen tutkimusta rahoittaa ympäristöministeriö.
Lähteet ja lisätietoja
- BirdLife Suomen Tiira-lintutietopalvelu
- Valkoposkihanhitilanne (birdlife.fi)
- Valkoposkihanhi (ymparisto.fi)
- Valkoposkihanhien pesimisestä, muutosta ja karkotuksesta (Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen blogi)
- Viron lajitietoportaali
- Ruotsin lajitietoportaali
- Suomen lajitietokeskus
- Netherlands Institute of Ekology (Nelleke Buitendijk)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mika Pirinen
lajivahinkokoordinaattori, Pohjois-Karjalan ELY-keskus
mika.pirinen(at)ely-keskus.fi
p. 0295 026 214
Jari Kontiokorpi
suunnittelija, Pohjois-Karjalan ELY-keskus
jari.kontiokorpi(at)ely-keskus.fi
p. 050 312 8596
Kuvat

Tietoja julkaisijasta
ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset
Valkoposkihanhimuutossa huippuvaihe17.5.2022 13:10:04 EEST | Tiedote
Valkoposkihanhia muutti ennusteen mukaisesti viime viikolla paljon. Iso osa jatkoi Suomen yli tai ohi Venäjälle. Paikalliset hanhet ovat keskittyneet Pohjois- ja Etelä-Karjalaan, jossa nyt on karkeasti arvioiden 40 % Barentsinmeren yli miljoonaisesta pesimäkannasta. Koko kevään paikallisten valkoposkihanhien yhteismäärä on kuitenkin edelleen selvästi alhaisempi kuin huippuvuonna 2020.
Kipsi-projektet utvidgas till att omfatta hela Finlands kustområde - ansökan öppnas 1.6.202217.5.2022 10:00:00 EEST | Tiedote
De gipshögar som är bekanta från åkrarna i Sydvästra Finland kan i år ses på nya områden. Kipsi-projektet utvidgas till Östra Nyland, Satakunta, Tavastland, Sydöstra Finland, Birkaland och de österbottniska landskapen. Ansökan om avgiftsfri gipsbehandling öppnas för jordbrukare 1.6.2022.
Kipsi-hanke laajenee koko Suomen rannikkoalueelle - haku aukeaa 1.6.202217.5.2022 10:00:00 EEST | Tiedote
Lounais-Suomen pelloilta tuttuja kipsikasoja nähdään tänä vuonna uusilla alueilla. Kipsi-hanke laajenee Itä-Uudellemaalle, Satakuntaan, Hämeeseen, Kaakkois-Suomeen, Pirkanmaalle sekä Pohjanmaan maakuntiin. Maksuttoman kipsikäsittelyn haku aukeaa viljelijöille 1.6.2022.
Pinnoitettuja maanteitä kunnostetaan sorateiksi (Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu)17.5.2022 09:42:59 EEST | Tiedote
Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa kunnostetaan vähäliikenteisiä, ohuesti pinnoitettuja (ns. SOP-tie) maanteitä sorateiksi kuluvan kesän aikana. Kunnostettavien teiden yhteispituus on 17 km.
Rantarakentamisessa huomioitava saimaannorpan lisääntymis- ja levähdyspaikat (Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Kaakkois-Suomi)17.5.2022 09:00:00 EEST | Tiedote
Kuntien kaavoituksessa ja rakentamisen luvituksessa on huomioitava erittäin uhanalaisen norpan lisääntymis- ja levähdyspaikat, joiden hävittäminen ja heikentäminen on luonnonsuojelulain nojalla kiellettyä. Lisääntymis- ja levähdyspaikoilla tarkoitetaan poikas- ja makuupesiä sekä karvanvaihdon aikaisia makuukiviä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme