ELY-keskukset

Valkoposkihanhien karkottaminen ja ampuminen on mahdollista poikkeusluvilla

Jaa

Syksyllä 2022 poikkeuslupa 316 tilalla valkoposkihanhien karkottamiseen ja ampumiseen pelloilta. Poikkeusluvilla saa ampua yhteensä 10 675 valkoposkihanhea. Poikkeusluvat on myönnetty vakavien viljelyvahinkojen torjumiseen.

Valkoposkihanhia Värtsilässä 19.5.2021. Kuva: Ilkka Elo/ Pohjois-Karjalan ELY-keskus.
Valkoposkihanhia Värtsilässä 19.5.2021. Kuva: Ilkka Elo/ Pohjois-Karjalan ELY-keskus.

Poikkeuslupia ei tänä vuonna haettu niin laajoille alueille kuin vuonna 2021. Hakemusten käsittely on vielä kesken 39 tilan osalta. Rauhoitettujen lintujen häirintää koskevat poikkeusluvat myöntää Varsinais-Suomen ELY-keskus. Valkoposkihanhien karkottaminen ja ampuminen on sallittu syysmuuttokaudella aikavälillä 20.8.–31.10. Syksyllä karkotuskeinoina on sallittu myös valkoposkihanhien kuoliaaksi ampuminen sekä kovaäänisten äänipelotteiden käyttö. Viljelijöille on myönnetty tilakohtainen ampumiskiintiö 20–40 valkoposkihanhea tilan peltopintalasta riippuen. Ammutut linnut tulee hävittää.

Lupa-alueita voi tarkastella karttapalvelussa: 

Valkoposkihanhien karkottamiseen viljelyksiltä myönnettyjen poikkeuslupien lupa-alueet (ely.maps.arcgis.com)

Vuonna 2022 myönnetyissä poikkeusluvissa ei ole enää velvoitettu laittamaan ammutuille valkoposkihanhille ELY-keskuksen luvanhaltijoille toimittamia merkkejä. Luvallisesti ammuttujen valkoposkihanhien merkitseminen nähtiin tarpeelliseksi, kun valkoposkihanhia alettiin ensimmäistä kertaa ampua laajemmin. Koska poikkeusluvilla tehtävä pelotteeksi ampuminen on lähtenyt toimimaan pääsääntöisesti hyvin, ei merkkien laittamista nähty enää tarpeelliseksi lupien valvonnan kannalta. Lupiin liittyy edelleen päivittäisen raportoinnin velvoite valkoposkihanhien ampumisesta, ja poikkeuslupapäätös tulee olla mukana toimenpiteitä tehtäessä ja se tulee näyttää pyydettäessä. Tänä syksynä on edelleen voimassa vuonna 2021 myönnettyjä poikkeuslupia, joissa määrätään laittamaan merkit ammutuille valkoposkihanhille. Syksyllä 2022 on luvasta riippuen kahdenlaista käytäntöä.

Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen tiistaina 20.9.2022 antaman muuttotiedotteen (Valkoposkihanhien muutto myöhässä) mukaan sääolot ovat viivästyttäneet valkoposkihanhien muuttoa. Arktisilta alueilta Suomeen on saapunut vasta reilu tuhat hanhea. Koska muuton alku on viivästynyt jo reilusti, voidaan odottaa isoa rynnistystä lähiaikoina.

Lisätietoja:  

www.ymparisto.fi/valkoposkihanhi

www.ymparisto.fi/rauhoitettulajipoikkeus

Avainsanat

Kuvat

Valkoposkihanhia Värtsilässä 19.5.2021. Kuva: Ilkka Elo/ Pohjois-Karjalan ELY-keskus.
Valkoposkihanhia Värtsilässä 19.5.2021. Kuva: Ilkka Elo/ Pohjois-Karjalan ELY-keskus.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset

Uppgifter om dikningssammanslutningar finns att fås i karttjänst22.9.2022 08:30:00 EEST | Tiedote

De hårda regnen som fallit under sensommaren har åter en gång blottat utmaningarna med vattenhushållningen inom jordbruket på olika håll i Finland. Enligt prognoserna kommer klimatförändringen att leda till att kraftiga störtregn blir allt vanligare. Det är ofta så att iståndsättningen av diken blir aktuella då vattnet blir liggande på åkrar och i diken. Ofta är det dock oklart om det i området finns torrläggningsprojekt som genomförts under tidigare årtionden, främst på 1940–1970-talen. I dessa projekt har det bildats dikningsbolag, som numera för det mesta är det som kallas vilande bolag. För att hitta uppgifter om dessa dikningssammanslutningar kan man använda Ojitusyhteisöt-karttjänsten, som produceras av NTM-centralerna. Dikningssammanslutningar som har bildats i samband med tidigare utförda åkerdikningar förpliktar fortsättningsvis många fastigheter på området som har nytta av dikningarna att underhålla och iståndsätta de diken som de förvaltar.

Löydä tietoa Ojitusyhteisöt-karttapalvelusta22.9.2022 08:30:00 EEST | Tiedote

Loppukesän rankat sateet ovat taas paljastaneet peltojen vesitalouden haasteita eri puolilla Suomea. Ilmastonmuutoksen seurauksena rankkasateiden ennustetaan edelleen lisääntyvän. Ojitusten kunnostukset lähtevätkin liikkeelle yleensä siitä, kun vesi makaa ojissa ja pelloilla. Usein on kuitenkin epäselvää, onko alueella jo aikaisempina vuosikymmeninä, pääosin 1940–1970-luvuilla, toteutettu kuivatushankkeita. Näissä hankkeissa on muodostunut ojitusyhtiöitä, jotka ovat nykyään enimmäkseen ns. uinuvia. Tällaisten ojitusyhteisöjen tietojen etsintään voi hyödyntää ELY-keskusten tuottamaa Ojitusyhteisöt-karttapalvelua. Aikaisemmin tehtyjen peltojen ojitustöiden yhteydessä perustetut ojitusyhteisöt velvoittavat edelleen monia hyötyalueiden kiinteistöjä ylläpitämään ja kunnostamaan hallinnoimiaan ojia.

NTM-centralerna ser ingen anledning att begränsa användningen av vinterrallydäck på övergångssträckor på belagda vägar som är i gott skick19.9.2022 12:57:47 EEST | Tiedote

NTM-centralen i Mellersta Finland och Autourheilun kansallinen keskusliitto AKK Motorsport rf utredde tillsammans vinterrallydäckens slitageeffekt på en typisk belagd regionväg. Enligt mätresultaten var slitageeffekten på beläggningen liten eller obefintlig vid 150 överskridningar med rallydubbdäck. De uppmätta förändringarna i spårdjupet under testkörningen var tiondelar av en millimeter, dvs. nära gränserna för mätnoggrannheten.

ELY-keskukset eivät näe syytä rajoittaa talvirallirenkaiden käyttöä siirtymäosuuksilla hyväkuntoisilla päällystetyillä teillä19.9.2022 12:50:10 EEST | Tiedote

Keski-Suomen ELY-keskus ja Autourheilun kansallinen keskusliitto AKK-Motorsport ry selvittivät yhteistyössä talvirallirenkaiden kulutusvaikutusta tyypillisellä päällystetyllä seututiellä. Mittaustulosten perusteella rallinastarenkailla ajetun 150 ylityskerran kulutusvaikutus päällysteeseen oli vähäistä tai olematonta. Mitatut urasyvyyden muutokset testiajon aikana olivat millin kymmenesosia eli lähellä mittaustarkkuuden rajoja.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme