Valkoposkihanhien muutto alkuvaiheessa

Valkoposkihanhien kevätmuutto on edennyt suurin piirtein normaalilla aikataululla. Suomen omaa pesimäkantaa alkoi saapua maaliskuun lopulta lähtien tutusti etenkin Helsingin ja Turun seudulle. 8.4.2023 havaittiin ensimmäistä kertaa yli sata paikallista yksilöä parvessa em. kaupunkien alueella. Tiira-lintutietopalvelun mukaan alkukevään valkoposkihanhimäärät jäivät selvästi jälkeen viime kevään vastaavista.
Barentsinmeren alueen arktista kantaa on muuttanut Suomeen 20.4. alkaen. Paikkakohtaiset muuttajamäärät ovat olleet satoja, eniten 25.4. Espoossa 2630 muuttavaa ja samana päivänä Pukkilassa 4000 paikallista valkoposkihanhea. Koillisempana Etelä-Karjalassa on havaittu satoja valkoposkihanhia, suurin määrä 1500 Lappeenrannassa 24.4. Pohjois-Karjalassa on havaittu enimmillään vasta kymmeniä lintuja. Pohjois-Karjalassa lumien sulaessa vauhdilla pelloilta myös hanhimäärät nousevat nopeasti. Tähän asti valtaosa pelloilla ruokailevista hanhista on ollut metsä- ja tundrahanhia.
GPS-lähetinhanhia on edelleen toiminnassa Turun yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen tutkimusprojektissa 36 ja hollantilaisten vastaavassa 12 valkoposkihanhea, joista tosin osa on Alankomaiden omaa kantaa. Näistä hanhista 27.4. oli Suomessa yksi Orimattilassa, Virossa kolme ja Ruotsissa viisi. Loput 40 olivat edelleen päätalvehtimisalueillaan Hollannin, Saksan ja Tanskan rannikon tuntumassa.
Muuttoennusteen laati Ilmatieteen laitoksen tutkija Jarmo Koistinen:
"Valkoposkihanhien päämuuton alkamiselle talvialueelta kohti Itämerta on vappuun asti hyviä sääedellytyksiä, kun Skandinaviassa sijaitsevan matalapaineen eteläpuolella vallitsee läntinen myötätuulivirtaus, joka Etelä-Itämerellä kääntyy koilliseen kohti Baltiaa ja Suomea.
Myös näkyvyys on keskimäärin hyvä. Toisaalta virtaus on kolea. Kuitenkin siirtyminen Itämeren alueelle kiihtyy, ja pikkuhiljaa voimistuvaa muuttoa voi odottaa täälläkin, erityisesti eteläisimmässä Suomessa. Tulevien öiden pakkaset hillitsevät Etelä-Suomessa jo olevien lintujen etenemistä kauemmas koilliseen."
Lähipäivinä ja ensi viikolla saapunee siis jo kymmeniä tuhansia valkoposkihanhia Suomeen. Nämä myös jäävät meille joksikin aikaa, sillä arktisilla alueilla on vielä täysi talvi. Lähipäivinä saapuva määrä on edelleen pieni osa yli miljoonaisesta valkoposkihanhikannasta.
Pohjois-Karjalan ELY-keskus ja BirdLife Suomi seuraavat valkoposkihanhien muuttoa
Edellisvuotiseen tapaan BirdLife Suomi ja Pohjois-Karjalan ELY-keskus seuraavat valkoposkihanhen muuton etenemistä talvehtimisalueilta Suomeen ja siitä eteenpäin pesimäalueille. Suurena apuna seurannassa ovat Tiira-lintutietopalvelun ja Ilmatieteen laitoksen muuttosääennusteiden lisäksi Turun yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen sekä hollantilaistutkimuksen GPS-lähetinhanhien paikannuspalvelut. Turun yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen tutkimusta rahoittaa ympäristöministeriö.
Lähteet ja linkkejä
- BirdLife Suomen Tiira-lintutietopalvelu
- Suomen lajitietokeskus
- Viron biodiversiteettiportaali
- Netherlands Institute of Ekology (Nelleke Buitendijk)
- Taustatietoa valkoposkihanhien pesimisestä (pohjoiskarjalanelykeskus.wordpress.com)
- Korvauksen hakeminen rauhoitettujen lajien aiheuttamisesta vaingoista ja vahinkojen ennalta ehkäisemisestä (ely-keskus.fi)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mika Pirinen
lajivahinkokoordinaattori, Pohjois-Karjalan ELY-keskus
mika.pirinen(at)ely-keskus.fi
p. 0295 026 214
Jari Kontiokorpi
suunnittelija, Pohjois-Karjalan ELY-keskus
jari.kontiokorpi(at)ely-keskus.fi
p. 050 312 8596
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset
Valtatien 8 Vaasa - Oulu tavoitetila vuodelle 2040 muodostettu (Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa)2.6.2023 13:36:50 EEST | Tiedote
Pohjois-Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukset yhdessä Väyläviraston kanssa ovat muodostaneet tavoitetilan Vaasan ja Oulun väliselle osuudelle valtatietä 8. Näkemystä tavoitetilasta tarvitaan, sillä tätä 304 kilometriä pitkää yhteysväliä tullaan kehittämään jaksoittain usean vuoden aikana.
Koillismaan kuntien välillä ajetaan joukkoliikennettä myös kesällä (Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa)2.6.2023 09:53:43 EEST | Tiedote
Koulujen kesäloman alkamisesta huolimatta Kajaanin ja Kuusamon sekä Kemijärven ja Kuusamon välinen joukkoliikenne jatkuu. Lisäksi Kuusamon ja Oulun välillä käynnistyy kokonaan uusia linja-autovuoroja 5.6.2023 alkaen. Sen sijaan muilla reiteillä ajettuja vuoroja lakkaa vähäisten matkustajamäärien vuoksi.
Kainuun kuntien välisen joukkoliikenteen kesäkausi alkaa (Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa)1.6.2023 14:20:20 EEST | Tiedote
Kesäaikataulut astuvat voimaan Kainuun kuntien välisessä joukkoliikenteessä 5.6.2023. Vaikka osa talvikauden vuoroista jää kesätauolle, joukkoliikenne jatkuu myös kesän aikana. Kesäaikataulut ovat voimassa 9.8.2023 asti.
Kesän 2023 leväseuranta on alkanut (Varsinais-Suomi, Satakunta)1.6.2023 13:54:07 EEST | Tiedote
Tällä viikolla käynnistyi jälleen kesäkuun alusta syyskuun loppuun kestävä valtakunnallinen sinileväseuranta. Seurannan aikana havainnoidaan sinilevien esiintymistä Suomen järvissä ja merialueilla. Tänä kesänä Lounais-Suomessa (Varsinais-Suomi ja Satakunta) ELY-keskuksen vakioseuranta koostuu 36 havaintopaikasta, joista 20 sijaitsee merialueella ja 16 sisävesissä. Osa havaintopaikoista on ollut mukana seurannan alusta eli jo vuodesta 1998 saakka.
Kankaanpään kaupunki suojelee yli 80 hehtaaria soita Helmi-ohjelmassa (Varsinais-Suomi, Satakunta)1.6.2023 10:50:33 EEST | Tiedote
Varsinais-Suomen ELY-keskus on tehnyt rauhoituspäätöksen, jolla suojellaan 82,6 hehtaaria Kankaanpään kaupungin omistamia suoalueita Alhonkeitaalla ja Lintukulman alueella Ala-Honkajoella. Suojellut kohteet jäävät kaupungin omistukseen yksityisinä luonnonsuojelualueina.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme