Valkoposkihanhien muutto myöhässä

Kulunut viikko oli vähähanhinen. Ennustettua ryntäystä ei tullut viikonloppuna. Syynä olivat todennäköisesti sade ja sumu Vienanmerellä ja siitä koilliseen, sillä tuuliolot olivat suotuisat muutolle. Myös muu arktinen vesilintumuutto on ollut hyvin heikkoa.
Arktisilta alueilta on Suomeen saapunut hieman yli tuhat valkoposkihanhea, mikä on vasta promillen luokkaa koko Barentsinmeren kannasta. Syysmuuton alun viivästyminen näkyy myös Tiira-havaintopalvelun tilastoissa: Pohjois-Karjalassa on syksystä 2010 lähtien pienin yhteismäärä 20.9. asti ollut 25 000 valkoposkihanhea, kuudesti ovat luvut olleet jo satojatuhansia.
Satelliittilähettimin varustetuista valkoposkihanhistakaan ei ole vielä apua, sillä Suomeen ei ole tullut yhtään GPS-hanhea.
Miltä kuluva viikko näyttää, sitä ennustaa Ilmatieteen laitoksen tutkija Mika Rantanen:
”Aluksi syvä matalapaine on Suomen itäpuolella, ja Suomessa vallitsee pohjoisvirtaus. Viikon puolivälissä lännestä saapuu korkeapaineen selänne, ja tuulet heikkenevät. Korkeapaineen siirtyessä itään tuulet kääntyvät hiljalleen etelään/lounaaseen eli vastaiseksi. Varsinaista myötätuulivirtausta arktisille vesilinnuille ei alkuviikon jälkeen ole näköpiirissä.
Tiistai: Voimakas matalapaine on Suomen itäpuolella. Sadetta on yleisesti Venäjällä Vienanmereltä Novaja Zemljaan ulottuvalla kaistaleella. Tuulet ovat myötäisiä, mutta sade voi pidätellä ja hillitä hanhien muuttohaluja. Suomessa virtaus on pohjoisesta tai jopa luoteesta, joten jos muuttoa on, sitä voi mennä myös rajan takana. Kovassa myötätuulessa muutto mennee korkealla, osittain alapilvien yläpuolella.
Keskiviikko: Korkeapaine saapuu lännestä ja tuulet heikkenevät. Etelä- ja itäosassa maata on vielä heikkoa pohjoistuulta. Vienanmerellä matalapaine väistyy itään, ja kylmän rintaman perässä tulee kylmänpurkaus: paikoitellen jopa räntä- ja lumikuuroja.
Torstai: Viileä ja heikkotuulinen aamu. Virtaus kääntyy korkeapaineen myötä lounaaseen, mutta on torstaina vielä heikkoa. Virtaus on väärältä kantilta arktisille lajeille. Vastatuulen takia muutto voisi kulkea matalalla.
Perjantai: Korkeapaine vaikuttaa edelleen. Heikkoa etelätuulta ja poutaa. Vaikka tuuli on heikkoa, se on vastaista valkoposkihanhille.
Jatko: Näyttää että lämmintä ilmamassaa virtaa edelleen Luoteis-Venäjälle eikä mitään selkeää myötätuulipurkausta ole näkyvissä.”
Koska muuton alku on viivästynyt jo reilusti, voidaan odottaa isoa rynnistystä lähiaikoina.
Pohjois-Karjalan ELY-keskus ja BirdLife Suomi seuraavat valkoposkihanhien muuttoa
Viimevuotiseen tapaan BirdLife Suomi ja Pohjois-Karjalan ELY-keskus seuraavat valkoposkihanhen muuton etenemistä pesimäalueilta Suomeen ja siitä eteenpäin talvehtimisalueille. Suurena apuna seurannassa ovat Tiira-lintutietopalvelun lisäksi Turun yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen sekä hollantilaistutkimuksen GPS-lähetinhanhien paikannuspalvelut. Turun yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen tutkimusta rahoittaa ympäristöministeriö.
Lisätietoja
- Hanhitilanneraportti (birdlife.fi)
- Taustatietoa valkoposkihanhien pesimisestä (pohjoiskarjalanelykeskus.wordpress.com)
- BirdLife Suomen Tiira-lintutietopalvelu
- Valkoposkihanhi (ymparisto.fi)
- Rauhoitettujen lajien aiheuttamat vahingot - valkoposkihanhet (ymparisto.fi)
- GPS-hanhien karttaseuranta (satelliitti.laji.fi)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mika Pirinen
lajivahinkokoordinaattori, Pohjois-Karjalan ELY-keskus
mika.pirinen(at)ely-keskus.fi
p. 0295 026 214
Jari Kontiokorpi
suunnittelija, Pohjois-Karjalan ELY-keskus
jari.kontiokorpi(at)ely-keskus.fi
p. 050 312 8596
Kuvat

Tietoja julkaisijasta
ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset
Äkillisen rakennemuutoksen tuella uusia työpaikkoja Kemi-Tornion seudulle (Pohjois-Pohjanmaa, Lappi)24.3.2023 12:21:32 EET | Tiedote
ÄRM-yritystuen vaikutuksesta Kemi-Tornion elinkeinorakenne monipuolistuu ja seudulle syntyy satoja uusia työpaikkoja. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on rahoittanut seudun pienten ja keskisuurten yritysten kehittämistä ja investointeja 8,5 miljoonalla eurolla.
Rekordersättning för skador orsakade av fridlysta arter 2022 – ny lag underlättar förebyggandet av skador24.3.2023 12:00:00 EET | Tiedote
Närings-, trafik- och miljöcentralerna (NTM-centralerna) betalade 2022 sammanlagt cirka 5,1 miljoner euro i ersättning för skador orsakade av fridlysta djur. En ny lag som trädde i kraft i februari gör det lättare att förebygga skador och söka ersättning.
Rauhoitettujen lajien aiheuttamiin vahinkoihin ennätyskorvaukset vuonna 2022 – uusi laki helpottaa vahinkojen ennaltaehkäisyä24.3.2023 12:00:00 EET | Tiedote
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) maksoivat vuonna 2022 korvauksia rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen korvaamiseksi yhteensä noin 5,1 miljoonaa euroa. Helmikuussa voimaan tullut uusi laki helpottaa vahinkojen ennaltaehkäisyä ja korvausten hakemista.
Uutelan kaivoksella lisätään tarkkailua (Kainuu, Lappi)24.3.2023 09:52:29 EET | Tiedote
Kainuun ja Lapin ELY-keskukset ovat hyväksyneet Elementis Minerals B.V. Suomen sivuliikkeen Uutelan kaivoksen laajennusvaiheelle tarkkailuohjelman. Kaivoksen toiminta laajenee uuden ympäristöluvan mukaiseksi nykyisen kaivospiirin alueella, joten tarkkailua on tarpeellista lisätä.
Kevään kelirikosta arvioidaan vaikeaa (Keski-Suomi, Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala)20.3.2023 10:27:21 EET | Tiedote
Kelirikolla tarkoitetaan tien pinnan tai tierakenteen pehmenemisen aiheuttamaa kulkukelpoisuuden merkittävää vaikeutumista tai estymistä. Tien pinta tai rakenne voi pehmentyä keväällä roudan sulamisen yhteydessä tai rakenteiden vettyessä märkänä myöhäissyksynä tai lämpimänä alkutalvena. Rakenne voi pehmentyä ja kantavuus heikentyä joko tien pinnalta tai myös syvemmältä. Sorateillä voi siten esiintyä erityyppistä kelirikkoa, kuten pinta- ja runkokelirikkoa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme