Valkoposkihanhien muutto on jo ohi

Ennusteiden mukaisesti valkoposkihanhien muutto huipentui viime viikolle.

Paljon hanhia lähti jo tiistaina 16.5.2023 liikkeelle lännempää, jolloin Etelä-Ruotsissa havaittiin suuria määriä hanhia. Muutto kuitenkin pysähtyi Itämeren sumuun ja pääsi jatkumaan vasta keskiviikkoaamulla 17.5., jolloin yli 60 000 valkoposkihanhen lukemiin yllettiin Helsingissä, Virolahdella, Rautjärvellä ja Tohmajärvellä.

Kovasta etelätuulesta huolimatta muutto ei jatkunutkaan Uudeltamaalta sisämaahan. Sen sijaan utuisessa ja epävakaisessa säässä parvet seurasivat rannikkolinjaa kauemmas itään. Vasta ennen itärajaa suurin osa parvista suuntasi taas koilliseen sisämaahan.

Torstai 18.5. oli käytännössä välipäivä, vaikka tuhansia hanhia muutti tuolloinkin. Viimeinen rynnistys koettiin perjantaina 19.5., jolloin kevään suurin lukema, n. 108 000 valkoposki- ja määrittämätöntä hanhea, laskettiin Porvoon Söderskärin lintuasemalta. Paikkakohtaiset muuttajamäärät putosivat tämän jälkeen muutamiin tuhansiin.

Etelä- ja Pohjois-Karjalassa havaittiin paikallisia hanhia isoja määriä viime viikon alkupuolella. Eniten hanhia havaittiin 16.5. Liperin Heponiemessä, jossa laskettiin noin 20 000 valkoposkihanhea. Paikallisparvet hupenivat viikon mittaan. 22.5. suurimmat paikallismäärät jäivät muutamaan tuhanteen Pohjois-Karjalassa kahdella paikalla.

Ilmeisesti kaikki GPS-satelliittilähettimin varustetut valkoposkihanhet ovat siirtyneet arktiselle alueelle Venäjän puolelle, eivätkä enää ole mobiiliverkon ulottuvilla.

Viimeisen lyhyen hanhisääennusteen laati totuttuun tapaan Ilmatieteen laitoksen tutkija Jarmo Koistinen:
"Tällä viikolla valkoposkihanhien pienet loppujoukot muuttavat hyvässä muuttosäässä ja sopivassa tuulessa tiistaina - torstaiaamuna."

Valkoposkihanhien ennätysaikainen muutto on käytännössä ohi. Vielä parikymmentä vuotta sitten keskimääräinen päämuutto ajoittui 21.5., mutta tänä vuonna lähes kaikki hanhet olivat jo tuona päivänä ohittaneet Suomen.

Syinä ennätyksellisen aikaiseen muuttoon ovat myötätuulet sekä lämmin kevät. Tämän vuoksi valkoposkihanhilla oli paljon nurmea syötäväksi, mikä edesauttoi painon kertymistä pesintää varten. Se on hanhille tärkeää, sillä pesintä tapahtuu osin vielä lumisilla arktisilla alueilla.

Pohjois-Karjalan parhailla paikoilla todennäköisesti viihtyy kuun lopulle asti muutaman sadan valkoposkihanhen joukko, joka kuitenkin on pikkuhiljaa hupenemassa. Viimeisiä kymmenien lintujen porukoita voi jäädä kesäkuulle.

Tämä on samalla kevään viimeinen muuttotiedote. Kiitokset menevät jälleen ympäristöministeriön rahoittamalle Turun yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen GPS-lähetinhanhitutkimukselle, Ilmatieteen laitoksen Jarmo Koistiselle, BirdLife Suomi ry:lle ja erityisesti kaikille Tiira-lintutietopalveluun havaintojaan ilmoittaneille harrastajille.

Pohjois-Karjalan ELY-keskus ja BirdLife Suomi seuraavat valkoposkihanhien muuttoa

Edellisvuotiseen tapaan BirdLife Suomi ja Pohjois-Karjalan ELY-keskus seuraavat valkoposkihanhen muuton etenemistä talvehtimisalueilta Suomeen ja siitä eteenpäin pesimäalueille. Suurena apuna seurannassa ovat Tiira-lintutietopalvelun ja Ilmatieteen laitoksen muuttosääennusteiden lisäksi Turun yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen sekä hollantilaistutkimuksen GPS-lähetinhanhien paikannuspalvelut. Turun yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen tutkimusta rahoittaa ympäristöministeriö.

Lähteet ja linkkejä

• BirdLife Suomen Tiira-lintutietopalvelu
• Suomen lajitietokeskus
• Viron biodiversiteettiportaali
• Netherlands Institute of Ekology (Nelleke Buitendijk)
• Taustatietoa valkoposkihanhien pesimisestä (pohjoiskarjalanelykeskus.wordpress.com)
• Korvauksen hakeminen rauhoitettujen lajien aiheuttamisesta vaingoista ja vahinkojen ennalta ehkäisemisestä (ely-keskus.fi)