Valkoposkihanhien muutto on jo ohi

Ennusteiden mukaisesti valkoposkihanhien muutto huipentui viime viikolle.
Paljon hanhia lähti jo tiistaina 16.5.2023 liikkeelle lännempää, jolloin Etelä-Ruotsissa havaittiin suuria määriä hanhia. Muutto kuitenkin pysähtyi Itämeren sumuun ja pääsi jatkumaan vasta keskiviikkoaamulla 17.5., jolloin yli 60 000 valkoposkihanhen lukemiin yllettiin Helsingissä, Virolahdella, Rautjärvellä ja Tohmajärvellä.
Kovasta etelätuulesta huolimatta muutto ei jatkunutkaan Uudeltamaalta sisämaahan. Sen sijaan utuisessa ja epävakaisessa säässä parvet seurasivat rannikkolinjaa kauemmas itään. Vasta ennen itärajaa suurin osa parvista suuntasi taas koilliseen sisämaahan.
Torstai 18.5. oli käytännössä välipäivä, vaikka tuhansia hanhia muutti tuolloinkin. Viimeinen rynnistys koettiin perjantaina 19.5., jolloin kevään suurin lukema, n. 108 000 valkoposki- ja määrittämätöntä hanhea, laskettiin Porvoon Söderskärin lintuasemalta. Paikkakohtaiset muuttajamäärät putosivat tämän jälkeen muutamiin tuhansiin.
Etelä- ja Pohjois-Karjalassa havaittiin paikallisia hanhia isoja määriä viime viikon alkupuolella. Eniten hanhia havaittiin 16.5. Liperin Heponiemessä, jossa laskettiin noin 20 000 valkoposkihanhea. Paikallisparvet hupenivat viikon mittaan. 22.5. suurimmat paikallismäärät jäivät muutamaan tuhanteen Pohjois-Karjalassa kahdella paikalla.
Ilmeisesti kaikki GPS-satelliittilähettimin varustetut valkoposkihanhet ovat siirtyneet arktiselle alueelle Venäjän puolelle, eivätkä enää ole mobiiliverkon ulottuvilla.
Viimeisen lyhyen hanhisääennusteen laati totuttuun tapaan Ilmatieteen laitoksen tutkija Jarmo Koistinen:
"Tällä viikolla valkoposkihanhien pienet loppujoukot muuttavat hyvässä muuttosäässä ja sopivassa tuulessa tiistaina - torstaiaamuna."
Valkoposkihanhien ennätysaikainen muutto on käytännössä ohi. Vielä parikymmentä vuotta sitten keskimääräinen päämuutto ajoittui 21.5., mutta tänä vuonna lähes kaikki hanhet olivat jo tuona päivänä ohittaneet Suomen.
Syinä ennätyksellisen aikaiseen muuttoon ovat myötätuulet sekä lämmin kevät. Tämän vuoksi valkoposkihanhilla oli paljon nurmea syötäväksi, mikä edesauttoi painon kertymistä pesintää varten. Se on hanhille tärkeää, sillä pesintä tapahtuu osin vielä lumisilla arktisilla alueilla.
Pohjois-Karjalan parhailla paikoilla todennäköisesti viihtyy kuun lopulle asti muutaman sadan valkoposkihanhen joukko, joka kuitenkin on pikkuhiljaa hupenemassa. Viimeisiä kymmenien lintujen porukoita voi jäädä kesäkuulle.
Tämä on samalla kevään viimeinen muuttotiedote. Kiitokset menevät jälleen ympäristöministeriön rahoittamalle Turun yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen GPS-lähetinhanhitutkimukselle, Ilmatieteen laitoksen Jarmo Koistiselle, BirdLife Suomi ry:lle ja erityisesti kaikille Tiira-lintutietopalveluun havaintojaan ilmoittaneille harrastajille.
Pohjois-Karjalan ELY-keskus ja BirdLife Suomi seuraavat valkoposkihanhien muuttoa
Edellisvuotiseen tapaan BirdLife Suomi ja Pohjois-Karjalan ELY-keskus seuraavat valkoposkihanhen muuton etenemistä talvehtimisalueilta Suomeen ja siitä eteenpäin pesimäalueille. Suurena apuna seurannassa ovat Tiira-lintutietopalvelun ja Ilmatieteen laitoksen muuttosääennusteiden lisäksi Turun yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen sekä hollantilaistutkimuksen GPS-lähetinhanhien paikannuspalvelut. Turun yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen tutkimusta rahoittaa ympäristöministeriö.
Lähteet ja linkkejä
- BirdLife Suomen Tiira-lintutietopalvelu
- Suomen lajitietokeskus
- Viron biodiversiteettiportaali
- Netherlands Institute of Ekology (Nelleke Buitendijk)
- Taustatietoa valkoposkihanhien pesimisestä (pohjoiskarjalanelykeskus.wordpress.com)
- Korvauksen hakeminen rauhoitettujen lajien aiheuttamisesta vaingoista ja vahinkojen ennalta ehkäisemisestä (ely-keskus.fi)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mika Pirinen
lajivahinkokoordinaattori, Pohjois-Karjalan ELY-keskus
mika.pirinen(at)ely-keskus.fi
p. 0295 026 214
Jari Kontiokorpi
suunnittelija, Pohjois-Karjalan ELY-keskus
jari.kontiokorpi(at)ely-keskus.fi
p. 050 312 8596
Kuvat


Tietoja julkaisijasta
ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset
Karjalan Pyhäjärven vesienhoitosuunnitelma ja Natura 2000 -alueen hoito- ja käyttösuunnitelma on valmistunut (Pohjois-Karjala, Kaakkois-Suomi)9.6.2023 11:16:22 EEST | Tiedote
Suunnitelma toimii laajana tietopakettina Pyhäjärven alueesta. Suunnitelmassa esitetään tavoitteita ja toimenpiteitä, joilla Pyhäjärven erinomainen ekologinen tila ja suojeluarvot voidaan turvata jatkossakin.
Avustuksia yhteisen arvokkaan rakennusperintömme hoitoon 241 000 euroa (Varsinais-Suomi, Satakunta)8.6.2023 09:00:00 EEST | Tiedote
Ympäristöministeriö osoittaa ELY-keskuksille vuosittain harkinnanvaraista määrärahaa jaettavaksi avustuksina rakennusperinnön hoitoon sekä saariston ympäristönhoitoon. Vuonna 2023 Varsinais-Suomeen ja Satakuntaan saatiin rakennusperinnön hoitoon 241 000 euroa ja lisäksi saariston ympäristön hoitoon 55 220 euroa.
Bussiliikenteeseen muutoksia kesäkauden alussa (Etelä-Savo, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo)6.6.2023 08:57:20 EEST | Tiedote
Joukkoliikenteeseen osoitettujen määrärahojen väheneminen pakottaa ELY-keskuksen supistamaan vuorotarjontaa maaseutuliikenteessä. Kertalippujen asiakashintoja on korotettu noin 10 % kesäkauden alusta.
Valtatien 8 Vaasa - Oulu tavoitetila vuodelle 2040 muodostettu (Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa)2.6.2023 13:36:50 EEST | Tiedote
Pohjois-Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukset yhdessä Väyläviraston kanssa ovat muodostaneet tavoitetilan Vaasan ja Oulun väliselle osuudelle valtatietä 8. Näkemystä tavoitetilasta tarvitaan, sillä tätä 304 kilometriä pitkää yhteysväliä tullaan kehittämään jaksoittain usean vuoden aikana.
Koillismaan kuntien välillä ajetaan joukkoliikennettä myös kesällä (Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa)2.6.2023 09:53:43 EEST | Tiedote
Koulujen kesäloman alkamisesta huolimatta Kajaanin ja Kuusamon sekä Kemijärven ja Kuusamon välinen joukkoliikenne jatkuu. Lisäksi Kuusamon ja Oulun välillä käynnistyy kokonaan uusia linja-autovuoroja 5.6.2023 alkaen. Sen sijaan muilla reiteillä ajettuja vuoroja lakkaa vähäisten matkustajamäärien vuoksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme