Valkoposkihanhien syksyn viimeinen muuttoaalto

Valkoposkihanhien viimeinen muuttoaalto saapui Suomeen 19.–20.10.2022. Valkoposkihanhia havaittiin tällöin Pohjois- ja Etelä-Karjalassa kymmeniätuhansia. Lännempänä Suomessa muuttajamäärät jäivät pienemmiksi, sillä iso osa ehti sinne vasta pimeällä. Toisaalta Suomessa lepäilleistä valkoposkihanhista suurin osa jatkoi matkaansa lounaaseen.
Muuttoaallon jälkeen paikallismäärät jäivät etenkin idässä enää satoihin, mutta lännempänä päästiin vielä isompiin lukuihin. Janakkalan Kernaalanjärvellä havaittiin 30 000 valkoposkihanhea 20.10.2022, mutta kolmen päivän päästä enää 8000 valkoposkihanhea.
Satelliittilähetinhanhet lienevät muutamaa lukuun ottamatta jo lännessä. Saksassa, Tanskassa, Ruotsissa ja Virossa on 47, Suomessa seitsemän ja tarkempaa paikannusta vailla on neljä valkoposkihanhea.
Lähes kaikki arktisen kannan valkoposkihanhet ovat siis tulleet länteen. Suomessa lepäilevät valkoposkihanhet jatkanevat pian matkaansa eteenpäin ja sen jälkeen määrät ovat enää kymmenissä ja muutamassa sadoissa paikallisissa.
Valkoposkihanhien muutto on pian ohi tältä syksyltä
Miltä alkanut viikko näyttää sään puolesta, sen kertoo Ilmatieteenlaitoksen tutkija Mika Rantanen:
”Viime viikosta alkanut kylmä jakso päättyy tiistaina, jolloin on mahdollisuus kohtalaiseen muuttoon. Sen jälkeen lounaasta alkaa virtaamaan lauhaa ilmaa, jonka mukana tulee ajoittain sateita. Samalla sää lämpenee.
Tiistai: Vielä kylmä aamu. Pilvisyys lisääntyy lännestä alkaen ja sateet saapuvat aamulla lounaaseen. Aamulla vielä hyvä muuttosää, mutta sateiden myötä tilanne heikkenee iltapäivällä.
Keskiviikko: Lauha ilma leviää idemmäksi Venäjälle. Matalapaineen alue on eteläisen Suomen yllä ja monin paikoin saadaan sateita ja tihkua. Yleisesti ottaen selvästi huonompi muuttosää kuin tiistaina.
Torstai: Vieläkin lämpimämpää ilmaa virtaa lounaasta. Pilvistä, ja lännessä heikkoa sadetta. Venäjälle virtaa pohjoisesta viileämpää ilmamassaa, mikä voisi saada viimeisiä hanhia ja vesilintuja liikkeelle. Virtauskenttä ei vielä torstaina suosi niiden ajautumista Suomeen, vain lähinnä Itä-Suomessa voisi havaita muuttoa.
Perjantai: Sää jatkuu lauhana, mutta virtaus kääntyy hetkellisesti vähän itäiseksi. Tässä kohtaa voisi olla mahdollisuus jonkinasteiseen muuttoon, jos hanhia on vielä tulematta. Tuuliennusteessa on hieman epävarmuutta.
Jatko: Lauantaina saapuu mahdollisesti lännestä voimakas matalapaine, joka voimistaa lounaistuulta ja sitä kautta heikentää muuttosäätä."
Valkoposkihanhien muutto on siis suurelta osalta ohi. Lintuja siirtyy vielä pikkuhiljaa lounaaseen. Viivyttelijöitä ja heikentyneitä valkoposkihanhia nähdään vielä talven tuloon saakka pieniä määriä. Myös valkoposkihanhitiedottaminen päättyy tältä syyskaudelta. Kiitos seuraajille mielenkiinnosta!
Pohjois-Karjalan ELY-keskus ja BirdLife Suomi seuraavat valkoposkihanhien muuttoa
Viimevuotiseen tapaan BirdLife Suomi ja Pohjois-Karjalan ELY-keskus ovat seuranneet valkoposkihanhien muuton etenemistä pesimäalueilta Suomeen ja siitä eteenpäin talvehtimisalueille. Suurena apuna seurannassa ovat Tiira-lintutietopalvelun lisäksi Turun yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen sekä hollantilaistutkimuksen GPS-lähetinhanhien paikannuspalvelut. Turun yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen tutkimusta rahoittaa ympäristöministeriö.
Lisätietoja
- Hanhitilanneraportti (birdlife.fi)
- Taustatietoa valkoposkihanhien pesimisestä (pohjoiskarjalanelykeskus.wordpress.com)
- BirdLife Suomen Tiira-lintutietopalvelu
- Valkoposkihanhi (ymparisto.fi)
- Rauhoitettujen lajien aiheuttamat vahingot - valkoposkihanhet (ymparisto.fi)
- GPS-hanhien karttaseuranta (satelliitti.laji.fi)
- Hollantilainen lintumuuttosivusto Trektellen
- Ruotsalainen lajitietosivusto Artportalen
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mika Pirinen
lajivahinkokoordinaattori, Pohjois-Karjalan ELY-keskus
mika.pirinen(at)ely-keskus.fi
p. 0295 026 214
Jari Kontiokorpi
suunnittelija, Pohjois-Karjalan ELY-keskus
jari.kontiokorpi(at)ely-keskus.fi
p. 050 312 8596
Kuvat

Tietoja julkaisijasta
ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset
Vuoden 2025 Viisikanta-rakennussuojelupalkinnot jaetaan Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun kohteille18.9.2025 13:00:00 EEST | Tiedote
Viisikanta-rakennussuojelupalkinnot jaetaan Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun vuoden 2025 kohteille torstaina 18.9.2025 Oulussa ELY-keskuksen tiloissa järjestettävässä tilaisuudessa.
Valkoposkihanhien syysmuutto alkamassa17.9.2025 13:29:07 EEST | Tiedote
Valkoposkihanhien syysmuutto on alkanut Suomessa parinkymmenen viime vuoden aikana 8.-27. syyskuuta, keskimäärin 18. syyskuuta. Lämpimästä ja vastatuulisesta säästä johtuen tänä syksynä ei olla vielä havaittu yhtään kaukomuuttajaa. ELY-keskus ja BirdLife Suomi seuraavat jälleen valkoposkihanhien syysmuuton etenemistä Suomessa.
Maanteiden kunnossapito vaatii valintoja – liikennöitävyys varmistetaan kaikilla teillä (Kainuu ja Pohjois-Pohjanmaa)15.9.2025 12:05:23 EEST | Tiedote
Maanteiden hoito ja niiden kunto kiinnostaa jokaista suomalaista, asui hän sitten taajamassa tai haja-asutusalueella. Maantieverkon korjausvelka on kasvanut 2,5 miljardiin, vaikka parina viime vuonna tilanteeseen on saatukin lisärahoituksella hieman helpotusta.
INFRA-hankkeiden haku syksyllä 2025 (Lappi)15.9.2025 11:11:07 EEST | Tiedote
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus avaa elinkeinolähtöisten infrahankkeiden haun Lapissa. Hankkeiden hakuaika on 15.9.–31.10.2025. Sähköinen haku tapahtuu EURA 2021 -järjestelmän kautta.
Petoaita vastaa tavallista aitaa, jos sähkövirta pääsee karkuteille5.9.2025 09:57:29 EEST | Tiedote
Tärkeä osa petovahinkojen torjuntaa on petoaitojen oikea-aikainen huolto laidunkauden aikana. Suurin uhka petoaidan toimivuudelle on sen alla kasvava kasvillisuus. Esimerkiksi Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueelta on havainnoitu jonkin verran kiireellistä niittämistä kaipaavia petoaitojen alusia. Aitalankoihin osuessaan kasvillisuus johtaa sähkövirtaa maahan ja jännite langassa laskee, eikä enää riitä karkottamaan saalista etsivää petoa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme