Valkoposkihanhien syysmuutto alkaa olla ohi
Tällä ja viime viikolla tapahtui suurin muutto sitten syyskuun puolivälin. Suurin osa Suomessa ja arktisilla alueilla olleista valkoposkihanhista on muuttanut Suomen rajojen lounaispuolelle.
Tällä ja viime viikolla tapahtui suurin valkoposkihanhien siirtymä sitten syyskuun puolivälin jälkeisen viikon. Suurin osa Suomessa ja lopuista arktisilla alueilla olleista valkoposkihanhista muutti Suomen rajojen lounaispuolelle.
Suomessa olleita valkoposkihanhia lähti joukolla liikkeelle 12.–13.10. Arktisilta alueilta saapui hanhia etenkin 14.10. ja 18.–19.10., joista suurin osa muutti pysähtymättä. Monet ohittivat Suomen kaakkoispuolelta ja/tai pimeällä.
Suurimmat muutot lähipäivinä olivat: 12.10. Raasepori 35 000, 13.10. Helsingin Kallvikinniemi 120 000 ja Viron Põõsaspea 133 000, 14.10. Porvoon Söderskär 44 000, 18.10. Tohmajärven Värtsilä 20 000, sekä 19.10. Porvoon Strorudden 10 000 hanhea.
Etenkin 14.10. rajan pinnassa muutti paljon myös tundra-, metsä- ja sepelhanhia. Sadetutkat kertoivat kovaa muuttoa Laatokalla parina iltana, mutta oliko kyseessä hanhia vai sorsia jää epäselväksi.
Jakson suurimmat paikallisparvet jäävät kauas aiempien jaksojen suurimmista kerääntymistä: 12.10. Hollolan Sairakkalanjärvi 35 000, 13.10. Orimattilan Mallusjärvi 26 000, 16.10. Juvan Murtonen 15 000 ja 17.10. Pukkilan Torppi 30 000 hanhea. Viime päivinä määrät ovat olleet enimmillään enää muutamia tuhansia.
Lähetinhanhet vahvistavat kuvaa pääjoukkojen ohituksesta. Hollantilaisprojektin 23 hanhea oli jo ulkomailla (Saksa, Tanska, Ruotsi, Viro) ja vain kolme Suomessa 20.10. Neljä hanhea on jossain tällä alueella, mutta niiden paikannus ei vielä toiminut ja jokunen muu lähetinhanhi on vielä arktisella alueella tai matkalla.
Suomalaisprojektissa keväällä pyydystetyistä lähetinvalkoposkihanhista 26 oli 22.10. jo Suomen lounaispuolella ja kolme Suomessa. Lisäksi viisi lintua oli jossain GSM-kentän alueella, mutta paikannus ei vielä toimi ja jokunen lienee edelleen kentän ulkopuolella. Syksyllä Kiteellä valkoposkihanhille asennetuista lähettimistä 18 näyttää paikannuksen ja ne kaikki ovat jo Suomen jättäneet.
Arktisella alueella lunta on ajankohtaan nähden ehkä keskimääräistä vähemmän. Taimyrin niemimaalta Jamalin niemimaalle maa on luminen, mutta sen jälkeen lounaaseen vasta Fennoskandiassa on lunta jokin verran. Lapissa on lunta paikoin paljonkin, mutta sitä kautta valkoposkihanhet eivät muuta.
Viikonlopuksi on tiedossa voimakasta koillistuulta koko valkoposkihanhien pesimäalueelle, joten viimeinen pieni muuttoaalto pääsee jatkamaan matkaa. Suomen pelloille edellissyksyjen tapaan jäänee sinnittelemään pieniä määriä valkoposkihanhia pitkälle loppusyksyyn.
Valkoposken muutto alkaa siis olla ohi tältä syksyltä. Muuttokausi oli erikoinen, sillä syyskuun puolivälin muuttoryntäys oli ajankohtaan nähden ennätyksellisen raju ja muuttokausi tavanomaista pidempi.
Hanhitilanneraportti on koottu Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen, BirdLifen ja Ilmatieteen laitoksen yhteistyönä. BirdLife julkaisee hanhitilanneraportin verkossa osoitteessa https://www.birdlife.fi/valkoposkihanhitilanne/
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mika Pirinen
lajivahinkokoordinaattori, Pohjois-Karjalan ELY-keskus
mika.pirinen(at)ely-keskus.fi
p. 0295 026 214
Jari Kontiokorpi
suunnittelija, Pohjois-Karjalan ELY-keskus
jari.kontiokorpi(at)ely-keskus.fi
p. 050 312 8596
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset
Kontaktmyndighetens motiverade slutsats om MKB-dokumentet för projektet för Helsingfors–Åbo snabb tågförbindelse (Nyland, Egentliga Finland)3.12.2021 15:05:30 EET | Tiedote
Närings-, trafik- och miljöcentralen i Nyland har gett en motiverad slutsats om Trafikledsverkets beskrivning av miljökonsekvensbedömningen gällande Helsingfors–Åbo snabb tågförbindelse enligt lagen om förfarandet vid miljökonsekvensbedömning. Med MKB-förfarandet har man sammanfört Natura 2000 -bedömningarna för Kisko ås källflöden och Noux samt bedömningen av behov av en Naturabedömning för Kustövikens Naturaområde. Den motiverade slutsatsen har utarbetats i samarbete mellan experter vid NTM-centralerna i Nyland och Egentliga Finland. NTM-centralernas naturvårdsmyndigheters Naturautlåtanden är bifogade till slutsatsen.
Yhteysviranomaisten perusteltu päätelmä Helsinki-Turku nopea junayhteys -hankkeen YVA-selostuksesta (Uusimaa, Varsinais-Suomi)3.12.2021 14:27:30 EET | Tiedote
Uudenmaan ELY-keskus on antanut ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaisen perustellun päätelmän Väyläviraston Helsinki-Turku nopea junayhteys -hankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta. YVA-menettelyyn on yhdistetty Kiskonjoen latvavesien ja Nuuksion Natura 2000 -alueita koskevat Natura-arvioinnit sekä arvio Kuusistonlahden Natura-aluetta koskevan Natura-arvioinnin tarpeesta. Perusteltu päätelmä on valmisteltu Uudenmaan ja Varsinais-Suomen ELY-keskusten asiantuntijoiden yhteistyönä. ELY-keskusten luonnonsuojeluviranomaisten antamat Natura-lausunnot ovat päätelmän liitteinä.
Ansökan om finansiering för små och medelstora industriföretags investeringar i näringsåtervinning och kolbindning fortsätter3.12.2021 09:30:00 EET | Tiedote
Understöd kan sökas från försöksprogrammet för återvinning av näringsämnen för investeringar i näringsåtervinning och kolbindning. Syftet med försöksprogrammet är att stöda utveckling och ibruktagning av ny teknologi i anslutning till näringsåtervinning, berättar Anja Norja på NTM-centralen i Södra Österbotten.
Rahoitusta haussa pk-yrityksille ravinteiden kierrätyksen investointeihin3.12.2021 09:30:00 EET | Tiedote
Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelmasta (RKKO) on haettavissa tukea ravinnekierrätys- ja hiilensidontainvestointeihin. Kokeiluohjelman tavoitteena on tukea ravinteiden kierrätykseen liittyvien uusien teknologioiden kehittämistä ja käyttöönottoa, kertoo Anja Norja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta.
Fridlysta fåglar orsakade färre skördeskador än i fjol – ansökan om ersättning ska lämnas in före utgången av året26.11.2021 09:30:00 EET | Tiedote
Enligt preliminära uppgifter har fåglar som är fridlysta enligt naturvårdslagen, såsom vitkindade gäss, orsakat mindre skador på odlingar än i fjol. Gynnsamma väderförhållanden anses vara den huvudsakliga orsaken. Ersättning för skador orsakade av fridlysta fåglar kan sökas före utgången av året. Ersättningen betalas ut i början av nästa år.
Rauhoitettujen lintujen aiheuttamia satovahinkoja viimevuotista vähemmän – korvaukset haettava vuoden loppuun mennessä26.11.2021 09:30:00 EET | Tiedote
Alustavien tietojen mukaan luonnonsuojelulailla rauhoitetut linnut, kuten valkoposkihanhet, ovat aiheuttaneet viime vuotta vähemmän viljelyvahinkoja. Pääsyynä pidetään suotuisia sääolosuhteita. Korvauksia rauhoitettujen lintujen aiheuttamista vahingoista voi hakea vuoden loppuun mennessä ja ne maksetaan alkuvuodesta.
Vattentjänststrategi för Östra och Södra Finland – lyckad förändring genom samarbete och prognosticering (Mellersta Finland, Södra Savolax, Tavastland, Sydöstra Finland, Norra Karelen, Norra Savolax, Nyland)25.11.2021 14:39:33 EET | Tiedote
I arbetet på en strategi för vattentjänsterna i södra och östra Finland har det blivit dags att utvärdera det som varit och kasta en blick på det som kommer. Strategin är nu klar, efter många turer. Vi har skapat en gemensam vision och gjort strategiska val samt identifierat åtgärder för vidareutvecklingen av vattentjänsterna i östra och södra Finland. Eftersom världen omkring oss är stadd i ständig förändring kan vi inte definitivt spika vår strategi. Därför vill vi redan i detta skede granska våra val och vårt arbete. Vad har vi lyckats med? Var behöver insatserna ökas? Vad behövs för att strategin ska förverkligas? Vilka metoder för framtidsarbete behöver vi för att lyckas? Svar på dessa frågor hoppas vi få under framtidsdagen 16.12 som hålls på distans och där vi välkomnar aktörer från intressentgrupper i alla de medverkande landskapen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme