Vallan vaihtuminen Saksassa vaikuttaa myös Euroopan politiikkaan, keskustelu aiheesta 14.9.
Keskustelua vetää Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimittaja Anna-Liina Kauhanen. Vaalien asetelmia ja tunnelmia Saksasta analysoi Helsingin Sanomien Berliinin-kirjeenvaihtaja Hanna Mahlamäki.
Pitkäaikainen liittokansleri Angela Merkel astuu syrjään, kun Saksassa järjestetään liittopäivävaalit 26. syyskuuta. Kyseessä on iso muutos paitsi Saksassa myös Euroopan unionin ja kansainvälisen politiikan näyttämöillä.
Merkelin vetäytyminen kanslerinvirasta 16 vuoden jälkeen on niin poikkeuksellinen tapahtuma, että henkilövaihdoksella on väistämättä vaikutuksia myös Saksan ja Euroopan politiikkaan laajemmin, väittää Pinnalla-ohjelman keskustelija Timo Miettinen.
- Merkelin seuraajalla on todella suuret saappaat täytettävänään: Saksa on kiistatta noussut Merkelin kaudella Euroopan johtavaksi taloudeksi ja poliittiseksi mahdiksi. Samalla Euroopassa on myös lykätty monia tärkeitä uudistuksia, esimerkiksi talouspolitiikassa, Miettinen sanoo.
Vihreillä näytön paikka
Pinnalla-ohjelman keskustelijan Tuomas Forsbergin mukaan vaaleissa iso kysymys on, nouseeko Vihreät samaan kokoluokkaan kristillisdemokraattien ja sosiaalidemokraattien kanssa tai jopa suurimmaksi puolueeksi.
- Samalla kiinnostavaa on, miten sosiaalidemokraatit pärjäävät, kun mielipidetiedusteluissa puolueen kannatus oli pitkään ennätysalhaista.
Forsbergin mielestä ylipäätään on kiinnostavaa, miten kanslerikandidaattien persoonallisuus vaikuttaa.
- Seuraavan liittokanslerin ei odoteta muuttavan Saksan politiikkaa mitenkään äkkijyrkästi eikä kukaan odota yhtä pitkää valtakautta kuin mitä Merkelillä oli. Tilanne voi toki muuttua, sillä neljän vuoden aikana voi tulla sellaisia uusia kriisejä, mitä nyt ei osata vielä ennakoida ja joissa liittokanslerin henkilöllä, puolueella tai hallituskoalitiolla on merkitystä.
Saksan valitsema talouslinja vaikuttaa EU:hun ja Suomeen
Miettisen mukaan Saksan valitsema finanssipoliittinen linja – se, elvytetäänkö vai kiristetäänkö – on näissä vaaleissa elintärkeä koko Euroopan kannalta. Hallituksen vaihtuminen voi hyvin nostaa Saksan kunnianhimon tasoa esimerkiksi ilmastopolitiikassa. Myös Saksan suhtautuminen euroalueen ja EU:n talouden reformeihin on hyvin keskeistä.
- Suomen kannalta olennaista on muun muassa se, millaista yhteistyötä Saksan liittokansleri hakee jatkossa Ranskan kanssa, Miettinen toteaa.
Forsbergin mukaan Saksa on EU:n suurin ja myös Suomen kannalta merkittävä valtio, yksi Suomen "kohtalon kolmion" kulmista. EU-politiikan lisäksi erityisesti suhde Venäjään on tärkeä.
- Saksa vaikuttaa Suomeen myös epäsuorasti, sillä yhteiskuntamme ovat monessa suhteessa samankaltaisia ja Suomessa on kautta aikoja kopioitu niin aatteita kuin politiikan tekemisen käytännön malleja Saksasta, Forsberg toteaa.
Tervetuloa seuraamaan suoraa lähetystä tiistaina 14.9. kello 12 osoitteeseenhttps://tiedekulmamedia.helsinki.fi/fi/web/tiedekulma/player/webcast?playerId=38521893&eventId=119234518
Tiedekulman Pinnalla -ohjelmasarja auttaa ymmärtämään maailman tapahtumia ja ajankohtaisia ilmiöitä laajemmin – tutkitun tiedon avulla. Ohjelmassa vaihtuvat asiantuntijat avaavat ajankohtaisten ilmiöiden ja tapahtumien taustoja ja merkitystä. Syksyn 2021 Pinnalla-ohjelmat tehdään yhteistyössä Helsingin Sanomien kanssa.
Lisätiedot:
Toni Rönni, vastaava tuottaja
+358 50 326 8990
toni.ronni@helsinki.fi
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Vuoden nimet 2025 ovat Telepaatti, Juristiliitto ja Bara Bada Bastu31.10.2025 14:35:00 EET | Tiedote
Vuoden nimeksi 2025 on valittu Telepaatti, Juristiliitto ja Bara Bada Bastu. Valinnan tekivät nimistöntutkimuksen asiantuntijat. Äänestys voittajasta päättyi ensimmäistä kertaa tasapeliin.
Vieläkö antibiootit tehoavat lasten korvatulehduksiin?31.10.2025 12:21:03 EET | Tiedote
Keuhkokuumetta ja lasten välikorvantulehdusta aiheuttavan bakteerin geneettistä vaihtelua kartoittanut tutkimus toi lisävalaistusta bakteerin leviämiseen ja kehittymiseen.
Pikkukeskosen heikkoon kielitaitoon kannattaa puuttua jo taaperoiässä27.10.2025 10:21:38 EET | Tiedote
Hyvin ennenaikaisesti syntyneillä lapsilla kaksivuotiaana havaittu heikko kielellinen kehitys on yhteydessä heikkoon luetun ymmärtämiseen vielä 11-vuotiaana. Varhaisten kielivaikeuksien tunnistaminen on tärkeää, jotta lapsille voidaan tarjota tukea ajoissa.
Oikeisto arvostaa sosiaalisessa mediassa tykkää-toimintoa, vasemmisto välttää sitä24.10.2025 11:04:34 EEST | Tiedote
Oikeistolainen aatemaailma hyväksyy kilpailullisen logiikan sosiaalisessa mediassa. Tässä aatteessa parhaat ajatukset nousevat esille tykkäämällä. Vasemmistolaisessa aatemaailmassa karsastetaan ideoiden välistä kilpailua, ilmenee tutkimuksesta.
Uusi tutkimus paljastaa poikkeavuuksia aivojen dopamiini- ja opioidijärjestelmässä autismikirjon häiriössä24.10.2025 10:22:19 EEST | Tiedote
Löydökset voivat selittää poikkeavaa sosiaalista käyttäytymistä ja tunne-elämää autismissa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme