Vallan vaihtuminen Saksassa vaikuttaa myös Euroopan politiikkaan, keskustelu aiheesta 14.9.
Keskustelua vetää Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimittaja Anna-Liina Kauhanen. Vaalien asetelmia ja tunnelmia Saksasta analysoi Helsingin Sanomien Berliinin-kirjeenvaihtaja Hanna Mahlamäki.
Pitkäaikainen liittokansleri Angela Merkel astuu syrjään, kun Saksassa järjestetään liittopäivävaalit 26. syyskuuta. Kyseessä on iso muutos paitsi Saksassa myös Euroopan unionin ja kansainvälisen politiikan näyttämöillä.
Merkelin vetäytyminen kanslerinvirasta 16 vuoden jälkeen on niin poikkeuksellinen tapahtuma, että henkilövaihdoksella on väistämättä vaikutuksia myös Saksan ja Euroopan politiikkaan laajemmin, väittää Pinnalla-ohjelman keskustelija Timo Miettinen.
- Merkelin seuraajalla on todella suuret saappaat täytettävänään: Saksa on kiistatta noussut Merkelin kaudella Euroopan johtavaksi taloudeksi ja poliittiseksi mahdiksi. Samalla Euroopassa on myös lykätty monia tärkeitä uudistuksia, esimerkiksi talouspolitiikassa, Miettinen sanoo.
Vihreillä näytön paikka
Pinnalla-ohjelman keskustelijan Tuomas Forsbergin mukaan vaaleissa iso kysymys on, nouseeko Vihreät samaan kokoluokkaan kristillisdemokraattien ja sosiaalidemokraattien kanssa tai jopa suurimmaksi puolueeksi.
- Samalla kiinnostavaa on, miten sosiaalidemokraatit pärjäävät, kun mielipidetiedusteluissa puolueen kannatus oli pitkään ennätysalhaista.
Forsbergin mielestä ylipäätään on kiinnostavaa, miten kanslerikandidaattien persoonallisuus vaikuttaa.
- Seuraavan liittokanslerin ei odoteta muuttavan Saksan politiikkaa mitenkään äkkijyrkästi eikä kukaan odota yhtä pitkää valtakautta kuin mitä Merkelillä oli. Tilanne voi toki muuttua, sillä neljän vuoden aikana voi tulla sellaisia uusia kriisejä, mitä nyt ei osata vielä ennakoida ja joissa liittokanslerin henkilöllä, puolueella tai hallituskoalitiolla on merkitystä.
Saksan valitsema talouslinja vaikuttaa EU:hun ja Suomeen
Miettisen mukaan Saksan valitsema finanssipoliittinen linja – se, elvytetäänkö vai kiristetäänkö – on näissä vaaleissa elintärkeä koko Euroopan kannalta. Hallituksen vaihtuminen voi hyvin nostaa Saksan kunnianhimon tasoa esimerkiksi ilmastopolitiikassa. Myös Saksan suhtautuminen euroalueen ja EU:n talouden reformeihin on hyvin keskeistä.
- Suomen kannalta olennaista on muun muassa se, millaista yhteistyötä Saksan liittokansleri hakee jatkossa Ranskan kanssa, Miettinen toteaa.
Forsbergin mukaan Saksa on EU:n suurin ja myös Suomen kannalta merkittävä valtio, yksi Suomen "kohtalon kolmion" kulmista. EU-politiikan lisäksi erityisesti suhde Venäjään on tärkeä.
- Saksa vaikuttaa Suomeen myös epäsuorasti, sillä yhteiskuntamme ovat monessa suhteessa samankaltaisia ja Suomessa on kautta aikoja kopioitu niin aatteita kuin politiikan tekemisen käytännön malleja Saksasta, Forsberg toteaa.
Tervetuloa seuraamaan suoraa lähetystä tiistaina 14.9. kello 12 osoitteeseenhttps://tiedekulmamedia.helsinki.fi/fi/web/tiedekulma/player/webcast?playerId=38521893&eventId=119234518
Tiedekulman Pinnalla -ohjelmasarja auttaa ymmärtämään maailman tapahtumia ja ajankohtaisia ilmiöitä laajemmin – tutkitun tiedon avulla. Ohjelmassa vaihtuvat asiantuntijat avaavat ajankohtaisten ilmiöiden ja tapahtumien taustoja ja merkitystä. Syksyn 2021 Pinnalla-ohjelmat tehdään yhteistyössä Helsingin Sanomien kanssa.
Lisätiedot:
Toni Rönni, vastaava tuottaja
+358 50 326 8990
toni.ronni@helsinki.fi
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Noin joka seitsemäs hakija pääsi sisään Helsingin yliopistoon3.7.2025 09:42:00 EEST | Tiedote
Yhteishaussa Helsingin yliopistoon valittiin 4 703 uutta opiskelijaa. Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto ensisijaisten hakijoiden määrän sekä hakijoiden kokonaismäärän perusteella.
Kaasuvuoto aloittaa haavan korjauksen kasveissa2.7.2025 18:01:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat löytäneet mekanismin, jonka avulla kasvit korjaavat suojaavan uloimman kerroksensa, korkkisolukon. Tällä löydöllä voi olla merkittäviä vaikutuksia maatalouteen ja elintarvikkeiden säilyvyyteen. Etyleenin ja hapen diffuusio haavan läpi käynnistää kasvin luonnollisen paranemisprosessin.
Kaksoisvalohoito vähentää ikenien verenvuotoa ja tulehdusta hammasimplanttien ympärillä1.7.2025 09:59:32 EEST | Tiedote
Kaksoisvalohoito (Lumoral) tarjoaa kotikäyttöön turvallisen ja tehokkaan vaihtoehdon implanttien ympäristön tulehduksen hallintaan ilman antibiootteja.
Tutut maatalousympäristön linnut vähenevät, eteläiset yleislajit runsastuvat30.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Moni tuttu lintulaji harvinaistuu entisestään. Varpusia ja kuoveja on nyt vähemmän kuin koskaan aiemmin. Toisaalta monien eteläisten lajien voittokulku jatkuu. Mustarastaita ja peukaloisia esiintyy ennätysmäisen runsaasti.
Panimoteollisuuden sivuvirroista terveellisiä elintarvikkeita27.6.2025 13:02:54 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat keksineet innovatiivisen ja kestävän tavan hyödyntää mäskiä ja muita panimoteollisuuden sivutuotteita muokkaamalla niistä hyödyllisiä elintarvikkeita.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme