Valmisteilla oleva maailmaperintökohde-ehdotus esillä Jyväskylän uudessa Aalto2-keskuksessa – Ehdotus Aalto-sarjakohteen nimeämisestä Unescon luetteloon valmistuu vuonna 2025

Arkkitehtitoimisto Alvar Aallon arkkitehtuuri on maailmanlaajuisesti tunnettua ja arvostettua suomalaista arkkitehtuuria. Aaltojen töiden vaikutus näkyy nykyarkkitehtuurissa edelleen. Museoviraston valmistelema sarjaehdotus koskee Aaltojen suunnittelemien 13 kohteen kokonaisuutta, joka on maailmanlaajuisesti vaikuttanut moderniin arkkitehtuuriin. Kohteet ovat Jyväskylän yliopistokampus, Seinäjoen hallintokeskus, Kelan päätoimitalo, Kulttuuritalo, Säynätsalon kunnantalo, Kolmen ristin kirkko, Aalto-ateljee, Muuratsalon koetalo, Villa Mairea, Sunilan tehtaan asuinalue, Aallon kotitalo, Finlandiatalo ja Paimion parantola. Ehdotukselle odotetaan Unescon päätöstä vuonna 2026.
Erityinen, yleismaailmallinen arvo
Maailmanperintökohde-ehdotuksessa kohteelle on pystyttävä osoittamaan sen erityinen, yleismaailmallinen arvo, jota arvioidaan tarkoin määritellyillä kriteereillä. Lisäksi kunkin kohteen yleismaailmallisen arvon säilymiselle ja suojelulle tulee olla realistiset edellytykset. Maailmanperintökomitea edellyttää, että kohteiden erityisarvo on turvattu kansallisella lainsäädännöllä ennen niiden hyväksymistä maailmanperinnöksi. Osa Aalto-esityksen kohteista on jo suojeltu rakennusperintölailla ja osassa suojeluprosessi on meneillään.
“Kohteen aluerajauksesta ja suoja-alueista tehdään ehdotuksen liitteeksi tarkat kartat. Kohteen yleismaailmallisen erityisarvon turvaamiseksi ehdotukseen laaditaan myös yhteinen suunnitelma hallinnasta ja hoidosta”, kertoo ehdotuksen valmistelusta Museovirastossa vastaava projektipäällikkö Niina Svartström.
Luonnoksen laatimisessa ovat työn alkuvaiheessa olleet mukana maailmanperintöehdotusta valmistelevan asiantuntijaryhmän jäsenet Museovirastosta, Suomen ICOMOS ry:stä ja Alvar Aalto -säätiöstä. Valmistelun edetessä kohteiden arvojen turvaamiseen, aluerajauksiin sekä hallinnan ja hoidon suunnitteluun rakennusten omistajat, käyttäjät ja viranomaiset ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita.
Voimakas yhteiskuntaa parantava eetos
Esitysluonnos hahmottelee Aalto-arkkitehtuuria historiallisen modernin liikkeen osana, jossa taiteenalojen yhteisenä pyrkimyksenä on kehittää ja parantaa ihmisten oloja uusien muotojen avulla. Aalto-kohteet on rakennettu osana suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentamista 1920-luvulta 1970-luvulle. Niiden arkkitehtuurissa on näkyvissä voimakas yhteiskunnan parantamisen eetos, kuten idea tasa-arvosta. Modernistien tavoitteena oli saattaa kaikki ihmiset luokkaan, asemaan, ikään ja koulutukseen katsomatta osallisiksi modernin ihmisen uudesta elämänmuodosta.
“Esitys kokoaa Aaltojen rakennusperinnöstä sellaiset hyvin säilyneet ja eheät esimerkit, joissa arkkitehtuurin kokeminen on antoisimmillaan”, Svartström kuvailee.
Aalto-arkkitehtuurin laadun sanotaan ilmenevän sen kyvyssä herättää mielikuvitus. Aallon arkkitehtuurin yllätykselliset ja luovat ratkaisut näyttäytyvät kohteissa myös erityisenä suhteena luontoon ja maisemaan. Esimerkiksi Muuratsalon koetalossa Jyväskylässä ihminen ja arkkitehtuuri ovat osa luontoa: ulkopation tiilireliefit, arkaainen tulisija ja pitkät järvinäkymät ovat arkkitehtiperheen kesäasunnon kohokohtia.
Sunilan tehtaan asuinalueella Kotkassa uudet asumisen muodot ja mukavuudet on saatettu yhdenvertaisesti koko teollisuusyhteisön käyttöön. Avoimuuden ja tasa-arvon periaatteet näkyvät rakennusten sijoittelussa. Metsäluontoon on luotu suotuisia rakennuspaikkoja ilmansuuntia ja olevia maastonmuotoja tarkoin hyödyntämällä. Asumisen laatua tukevat yhteiset palvelut, kuten urheilukenttä, viljelypalstat, pesula ja sauna, autokatokset ja bussipysäkki.
Suojelu ja säilyttäminen ihmiskunnan vastuulla
Suomi ratifioi maailmanperintösopimuksen vuonna 1987. Sopimus kuuluu Suomessa opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuuteen, ja Museovirasto vastaa Suomessa sen toimeenpanemisesta.
Unescon maailmanperintöluetteloon valittujen kohteiden ja alueiden katsotaan olevan niin arvokkaita, että niiden suojelu ja säilyttäminen on koko ihmiskunnan vastuulla. Suomesta luetteloon on tähän mennessä hyväksytty seitsemän kohdetta: Vanha Rauma, Suomenlinna, Petäjäveden vanha kirkko, Verlan puuhiomo ja pahvitehdas, Sammallahdenmäen pronssikautinen hautaröykkiöalue, Struven astemittausketju ja Merenkurkun saaristo.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
projektipäällikkö Niina Svartström, niina.svartstrom@museovirasto.fi, p. 0295 33 6227
Kuvat

Tietoja julkaisijasta
Museovirasto
Museovirasto on kulttuuriperinnön asiantuntija, palvelujen tuottaja ja toimialansa kehittäjä. Museovirasto pitää huolta monimuotoisen kulttuuriperinnön säilymisestä sekä edistää sen saavutettavuutta ja avointa käyttöä. Museovirasto on opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuudessa toimiva viranomainen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Museovirasto
Wiki Loves Living Heritage -kuvakilpailu kutsuu kaikki tallentamaan elävää perintöä9.5.2023 08:59:33 EEST | Tiedote
Tänään Eurooppa-päivänä 9.5. starttaa ensimmäinen Wiki Loves Living Heritage -valokuvakilpailu, joka jatkuu Euroopan kulttuuriympäristöpäivien tapahtumaviikolle 10.9.2023 asti. Kilpailu järjestetään osana elävän perinnön teemavuotta.
Museovirasto jakoi paikallismuseoiden hankkeille avustuksina lähes puoli miljoonaa euroa13.4.2023 11:06:01 EEST | Tiedote
Paikallismuseoiden hankeavustuksilla tuetaan paikallismuseoiden kokoelmien ja rakennusten säilymistä, kokoelmien hyvää hallintaa sekä tiedon välittämistä museoiden kokoelmista ja paikallisesta kulttuuriperinnöstä. Avustusta myönnetään myös paikallismuseotoiminnan kehittämiseen ja suunnitelmallisuuden edistämiseen. Avustusta myönnettiin 80 hankkeelle yhteensä 479 400 euroa.
Museovirasto jakoi maailmanperintökohteiden hoitoavustusta 20 hankkeelle yhteensä 235 000 euroa6.4.2023 15:43:23 EEST | Tiedote
Museovirasto osallistuu maailmanperintökohteiden korjaus- ja muutostöiden ohjaukseen sekä jakaa vuosittain avustuksia maailmanperintökohteiden hoitoon ja kehittämiseen. Avustusta myönnettiin vuodelle 2023 muun muassa Petäjäveden vanhan kirkon maisemasuunnitelman tekemiseen, Vanhalle Raumalle sekä Verlan puuhiomolle ja pahvitehtaalle.
Museovirasto avasi ilmoituskanavan väärinkäytösepäilyille30.3.2023 10:00:00 EEST | Tiedote
Museovirasto on avannut kanavan, jossa nykyiset ja entiset työntekijät sekä erilaiset sidosryhmät voivat luottamuksellisesti ilmoittaa työnsä yhteydessä havaitsemistaan tai epäilemistään väärinkäytöksistä. Kanava antaa mahdollisuuden kehittää Museoviraston toimintaa vastuullisemmaksi ja ylläpitää hyvää hallintoa.
370 vuotta muinaismuistohallintoa – Museoviraston historiasta kertova kirjasarja valmistunut23.3.2023 16:27:06 EET | Tiedote
Museoviraston historiasta kertovan kirjasarjan osa numero kolme, Kulttuuriperintöala yhteiskunnan muutoksessa – Museovirasto 1972–2003, on julkaistu. Neliosainen sarja kattaa lähes koko suomalaisen muinaismuistohallinnon historian 1630-luvulta Ruotsin ja Venäjän vallan aikojen läpi uuden vuosituhannen alkuun.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme