Valmisteilla oleva maailmaperintökohde-ehdotus esillä Jyväskylän uudessa Aalto2-keskuksessa – Ehdotus Aalto-sarjakohteen nimeämisestä Unescon luetteloon valmistuu vuonna 2025

Arkkitehtitoimisto Alvar Aallon arkkitehtuuri on maailmanlaajuisesti tunnettua ja arvostettua suomalaista arkkitehtuuria. Aaltojen töiden vaikutus näkyy nykyarkkitehtuurissa edelleen. Museoviraston valmistelema sarjaehdotus koskee Aaltojen suunnittelemien 13 kohteen kokonaisuutta, joka on maailmanlaajuisesti vaikuttanut moderniin arkkitehtuuriin. Kohteet ovat Jyväskylän yliopistokampus, Seinäjoen hallintokeskus, Kelan päätoimitalo, Kulttuuritalo, Säynätsalon kunnantalo, Kolmen ristin kirkko, Aalto-ateljee, Muuratsalon koetalo, Villa Mairea, Sunilan tehtaan asuinalue, Aallon kotitalo, Finlandiatalo ja Paimion parantola. Ehdotukselle odotetaan Unescon päätöstä vuonna 2026.
Erityinen, yleismaailmallinen arvo
Maailmanperintökohde-ehdotuksessa kohteelle on pystyttävä osoittamaan sen erityinen, yleismaailmallinen arvo, jota arvioidaan tarkoin määritellyillä kriteereillä. Lisäksi kunkin kohteen yleismaailmallisen arvon säilymiselle ja suojelulle tulee olla realistiset edellytykset. Maailmanperintökomitea edellyttää, että kohteiden erityisarvo on turvattu kansallisella lainsäädännöllä ennen niiden hyväksymistä maailmanperinnöksi. Osa Aalto-esityksen kohteista on jo suojeltu rakennusperintölailla ja osassa suojeluprosessi on meneillään.
“Kohteen aluerajauksesta ja suoja-alueista tehdään ehdotuksen liitteeksi tarkat kartat. Kohteen yleismaailmallisen erityisarvon turvaamiseksi ehdotukseen laaditaan myös yhteinen suunnitelma hallinnasta ja hoidosta”, kertoo ehdotuksen valmistelusta Museovirastossa vastaava projektipäällikkö Niina Svartström.
Luonnoksen laatimisessa ovat työn alkuvaiheessa olleet mukana maailmanperintöehdotusta valmistelevan asiantuntijaryhmän jäsenet Museovirastosta, Suomen ICOMOS ry:stä ja Alvar Aalto -säätiöstä. Valmistelun edetessä kohteiden arvojen turvaamiseen, aluerajauksiin sekä hallinnan ja hoidon suunnitteluun rakennusten omistajat, käyttäjät ja viranomaiset ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita.
Voimakas yhteiskuntaa parantava eetos
Esitysluonnos hahmottelee Aalto-arkkitehtuuria historiallisen modernin liikkeen osana, jossa taiteenalojen yhteisenä pyrkimyksenä on kehittää ja parantaa ihmisten oloja uusien muotojen avulla. Aalto-kohteet on rakennettu osana suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentamista 1920-luvulta 1970-luvulle. Niiden arkkitehtuurissa on näkyvissä voimakas yhteiskunnan parantamisen eetos, kuten idea tasa-arvosta. Modernistien tavoitteena oli saattaa kaikki ihmiset luokkaan, asemaan, ikään ja koulutukseen katsomatta osallisiksi modernin ihmisen uudesta elämänmuodosta.
“Esitys kokoaa Aaltojen rakennusperinnöstä sellaiset hyvin säilyneet ja eheät esimerkit, joissa arkkitehtuurin kokeminen on antoisimmillaan”, Svartström kuvailee.
Aalto-arkkitehtuurin laadun sanotaan ilmenevän sen kyvyssä herättää mielikuvitus. Aallon arkkitehtuurin yllätykselliset ja luovat ratkaisut näyttäytyvät kohteissa myös erityisenä suhteena luontoon ja maisemaan. Esimerkiksi Muuratsalon koetalossa Jyväskylässä ihminen ja arkkitehtuuri ovat osa luontoa: ulkopation tiilireliefit, arkaainen tulisija ja pitkät järvinäkymät ovat arkkitehtiperheen kesäasunnon kohokohtia.
Sunilan tehtaan asuinalueella Kotkassa uudet asumisen muodot ja mukavuudet on saatettu yhdenvertaisesti koko teollisuusyhteisön käyttöön. Avoimuuden ja tasa-arvon periaatteet näkyvät rakennusten sijoittelussa. Metsäluontoon on luotu suotuisia rakennuspaikkoja ilmansuuntia ja olevia maastonmuotoja tarkoin hyödyntämällä. Asumisen laatua tukevat yhteiset palvelut, kuten urheilukenttä, viljelypalstat, pesula ja sauna, autokatokset ja bussipysäkki.
Suojelu ja säilyttäminen ihmiskunnan vastuulla
Suomi ratifioi maailmanperintösopimuksen vuonna 1987. Sopimus kuuluu Suomessa opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuuteen, ja Museovirasto vastaa Suomessa sen toimeenpanemisesta.
Unescon maailmanperintöluetteloon valittujen kohteiden ja alueiden katsotaan olevan niin arvokkaita, että niiden suojelu ja säilyttäminen on koko ihmiskunnan vastuulla. Suomesta luetteloon on tähän mennessä hyväksytty seitsemän kohdetta: Vanha Rauma, Suomenlinna, Petäjäveden vanha kirkko, Verlan puuhiomo ja pahvitehdas, Sammallahdenmäen pronssikautinen hautaröykkiöalue, Struven astemittausketju ja Merenkurkun saaristo.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
projektipäällikkö Niina Svartström, niina.svartstrom@museovirasto.fi, p. 0295 33 6227
Kuvat

Tietoja julkaisijasta
Museovirasto
Museovirasto on kulttuuriperinnön asiantuntija, palvelujen tuottaja ja toimialansa kehittäjä. Museovirasto pitää huolta monimuotoisen kulttuuriperinnön säilymisestä sekä edistää sen saavutettavuutta ja avointa käyttöä. Museovirasto on opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuudessa toimiva viranomainen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Museovirasto
Museovirasto jakoi 385 500 euroa avustuksina lähes 300 kuvataiteilijan näyttelypalkkioihin museoille ja gallerioille30.6.2025 09:43:40 EEST | Tiedote
Vuosina 2025–2026 järjestettävien taidenäyttelyiden taiteilijapalkkioihin jaettiin 385 500 euroa. Avustusten turvin museot ja muut näyttelynjärjestäjät voivat maksaa kuvataiteilijoille palkkion taidenäyttelyä varten tehdystä työstä.
Museovirasto jakoi avustuksia Euroopan neuvoston kulttuurireittitoimintaa edistäville yhteistyö- ja kehittämishankkeille26.6.2025 11:30:44 EEST | Tiedote
Hankeavustusta myönnettiin vuodelle 2025 Alvar Aallon arkkitehtuuri- ja muotoiluperinnön matkailureitti ry:lle Aallon jalanjäljillä Euroopassa -hankkeeseen ja Suomen kirjainstituution säätiölle naiskirjailijoiden kulttuurireitin kehittämiseen. Yhteensä jaettu avustussumma oli hiukan yli 103 000 €.
Museovirasto avusti paikallismuseoiden hankkeita 430 000 eurolla17.6.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Avustusta myönnettiin vuodelle 2025 kaikkiaan 67 hankkeelle yhteensä 430 000 euroa. Valtaosa haetuista ja myönnetyistä avustuksista kohdentui paikallismuseoiden kokoelmatyöhön ja museorakennusten korjauksiin.
//KORRIGERAT MEDDELANDE // BILDEN MÅSTE BYTAS UT // Vasaskeppets lillasyster Falken hittad i Finska viken13.6.2025 09:16:47 EEST | Pressmeddelande
Vi ber er korrigera den bild av 3D-mallen som används i Falken-nyheterna och som medföljer detta meddelande. Det finns ett upphovsrättsproblem med den tidigare bilden. Forskare inom programmet Forskningsprogrammet Forgotten Fleet Glömda flottan har fastställtidentifierat ett skeppsvrak att vraket utanför Porkala i Finska viken är pinasssom krigsfartyget Falken, sjönk hösten 1651,. Falken byggdes åt som tillhördekung Gustav II Adolf användes och ssenare under Drottning Kristina och . Falken spelade en central roll i den svenska flottan – både i strid och som transportfartyg för åt högt uppsatta personer.
// KORJATTU TIEDOTE // Kuva vaihdettava // Vasa-laivan pikkusisko Falken löytynyt Suomenlahdelta13.6.2025 09:16:47 EEST | Tiedote
Pyydämme korjaamaan Falken-uutisissa käytetyn 3D-mallin kuvan ja kuvaajatiedon tämän tiedotteen mukana olevaan. Aiemmassa kuvassa on tekijänoikeusongelma. Unohdettu laivasto -tutkimusohjelmassa on tunnistettu Suomenlahdelle Porkkalan edustalle uponnut hylky pinassi Falkeniksi, joka kuului kuningas Kustaa Aadolfille ja myöhemmin kuningatar Kristiinalle. Vuonna 1651 uponnut Falken oli tärkeä osa Ruotsin laivastoa niin sotatoimissa kuin merkkihenkilöiden kuljettajana.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme