Valosaaste häiritsee kiiltomatojen loistetta ja lisääntymistä

Yöllinen keinovalo tuo valoa sinne, missä sitä ei luonnollisesti esiintyisi. Keinovalosta on ihmisille paljon hyötyä, mutta silloin kun sitä käytetään enemmän kuin olisi tarkoitus tai tarvetta, syntyy valosaastetta. Koska monet eliöt hyödyntävät valon luonnollisia vaihteluita toimintojensa ajoittamiseen, valosaaste voi häiritä muun muassa eläinten käyttäytymistä ja viestintää.
Yöaktiiviset eläimet ovat erityisen herkkiä valosaasteelle. Esimerkkejä tällaisista haavoittuvista eläimistä ovat kiiltomadot ja tulikärpäset, jotka hyödyntävät bioluminesenssia, eli itse tuotettua loistetta, parinvalinnassaan.
FM Christina Elgert tutki 27.1.2023 Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa tarkastettavassa väitöskirjassaan kenttä- ja laboratoriokokeiden avulla, miten valosaaste vaikuttaa kiiltomatojen (Lampyris noctiluca) loisteeseen ja kykyyn löytää toisensa. Kiiltomadot ovat kovakuoriaisia, joiden naaraat hohtavat vihreää valoa houkutellakseen luokseen lentäviä koiraita. Laji elää useamman vuoden toukkana, mutta lyhyt aikuisvaihe kestää vain muutaman viikon. Koska laji on riippuvainen pimeästä ja aikaa kumppanin löytämiseen on vähän, valosaaste on kiiltomadoille potentiaalinen uhka.
Elgert havaitsi tutkimuksessaan valosaasteen vaikuttavan kiiltomatojen kykyyn löytää kumppanin luo, sillä koiraiden on haastavaa löytää loistavia naaraita valojen alla. Tämä ongelma ratkeaisi, jos naaraat siirtyisivät pois valosta pimeämpiin paikkoihin, mutta sen sijaan ne reagoivat valoon piilottelemalla enemmän ja loistamalla vähemmän. Tämä johtuu todennäköisesti siitä, että valosaaste saa naaraat uskomaan aamun jo sarastaneen.
– Tutkimukseni tulokset viittaavat siihen, että valosaasteeseen sopeutuminen on kiiltomadoille haastavaa, sillä adaptiivista (eli ongelman ratkaisevaa) käyttäytymistä ei löytynyt. Jos lisääntyminen vaikeutuu, tämä saattaa pidemmällä aikavälillä näkyä kiiltomatojen määrän vähenemisenä, Elgert toteaa.
Vaikka kiiltomadot eivät näytä pärjäävän valosaasteelle, toivoa on vielä. Tutkimuksessa selvisi myös, että valon kesto, väri ja kirkkaus vaikuttivat vahvasti siihen, miten kiiltomadot reagoivat valoon. Lyhyemmät valaistusjaksot, himmeämmät valot ja pidemmät aallonpituudet (keltainen, punainen) vähensivät valosaasteen vaikutuksia huomattavasti, joissain tapauksissa jopa kokonaan.
– Käyttämällä himmennettäviä valoja, pidempiä aallonpituuksia eli keltaista ja punaista valoa ja pitämällä valoja päällä vain silloin kun niitä aidosti tarvitaan, valosaasteen vaikutuksia voi vähentää huomattavasti. Tästä eivät hyödy pelkästään kiiltomadot, vaan myös muut pimeästä riippuvaiset lajit. Tutkimalla valosaastetta saamme selville, miten eliöt reagoivat yölliseen valoon, ja lisää tietoa valaistussuunnittelun sekä kaavoituksen tarpeisiin, Elgert summaa.
FM Christina Elgert väittelee 27.1.2023 kello 13.15 Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Can you see me? Sexual signalling in an artificially lit world". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Biokeskus 3, sali 2402, Viikinkaari 1.
Vastaväittäjänä on professori Leena Lindström, Jyväskylän yliopisto, ja kustoksena on professori Johanna Mappes Helsingin yliopistosta.
Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Christina Elgert, christina.elgert@helsinki.fi
Marjaana LindyViestinnän asiantuntijaHelsingin yliopisto / Viestintä ja yhteiskuntasuhteet
Puh:+358 (0)50 5186195marjaana.lindy@helsinki.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Noin joka seitsemäs hakija pääsi sisään Helsingin yliopistoon3.7.2025 09:42:00 EEST | Tiedote
Yhteishaussa Helsingin yliopistoon valittiin 4 703 uutta opiskelijaa. Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto ensisijaisten hakijoiden määrän sekä hakijoiden kokonaismäärän perusteella.
Kaasuvuoto aloittaa haavan korjauksen kasveissa2.7.2025 18:01:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat löytäneet mekanismin, jonka avulla kasvit korjaavat suojaavan uloimman kerroksensa, korkkisolukon. Tällä löydöllä voi olla merkittäviä vaikutuksia maatalouteen ja elintarvikkeiden säilyvyyteen. Etyleenin ja hapen diffuusio haavan läpi käynnistää kasvin luonnollisen paranemisprosessin.
Kaksoisvalohoito vähentää ikenien verenvuotoa ja tulehdusta hammasimplanttien ympärillä1.7.2025 09:59:32 EEST | Tiedote
Kaksoisvalohoito (Lumoral) tarjoaa kotikäyttöön turvallisen ja tehokkaan vaihtoehdon implanttien ympäristön tulehduksen hallintaan ilman antibiootteja.
Tutut maatalousympäristön linnut vähenevät, eteläiset yleislajit runsastuvat30.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Moni tuttu lintulaji harvinaistuu entisestään. Varpusia ja kuoveja on nyt vähemmän kuin koskaan aiemmin. Toisaalta monien eteläisten lajien voittokulku jatkuu. Mustarastaita ja peukaloisia esiintyy ennätysmäisen runsaasti.
Panimoteollisuuden sivuvirroista terveellisiä elintarvikkeita27.6.2025 13:02:54 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat keksineet innovatiivisen ja kestävän tavan hyödyntää mäskiä ja muita panimoteollisuuden sivutuotteita muokkaamalla niistä hyödyllisiä elintarvikkeita.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme