Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointia täydennetään
Uusina alueina päivitysinventointiin on ehdolla Kitkajärvien ja Riisitunturin maisema Kuusamossa ja Posiolla sekä Ratasjärven kulttuurimaisema Pellossa ja Juujärven jokivarsikylän kulttuurimaisema Kemijärvellä. Kitkajärven ja Riisitunturin maisemaa ehdotetaan uutena maisema-alueena Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntien rajalle. Avaraselkäiset Yli- ja Ala-Kitka muodostavat niitä ympäröivien vaaramaisemien kanssa erityispiirteisen ja komean maisemakokonaisuuden. Näkymät vaara-alueilta Kitkajärville ovat merkittävä osa Posion ja Kuusamon imagoa ja identiteettiä.
Juujärven jokivarsikylän kulttuurimaisema Kemijärvellä ja Ratasjärven kulttuurimaisema Pellossa kuuluvat jo tällä hetkellä voimassa olevaan, vuonna 1995 vahvistettuun valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden listaukseen. Juujärven kylä edustaa Kemijoen keskijuoksun jokivarsiasutusta Peräpohjolan vaara- ja jokiseudulla. Aluetta esitetään laajennettavaksi siten, että rajaus sisältää myös Autiokankaan ja Juukankaan alueet. Ratasjärvi on hyvin säilynyt esimerkki Peräpohjolan vaara- ja jokiseudun vaihtelevasta maatalousmaisemasta. Järven rannoille levittäytynyt asutus muodostaa yhden Lapin eheimmistä kyläkokonaisuuksista.
Tarve inventoinnin päivittämiselle perustuu suomalaisen maaseutumaiseman muutoksiin 1990- ja 2000-luvuilla. Päivitysinventoinnissa on keskitytty perinteisten alkutuotantoelinkeinojen synnyttämiin maisemiin, mutta Lapista valtakunnallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi esitetään myös metsä- ja erätalouteen sekä poronhoitoon ja saamelaiskulttuuriin liittyviä kulttuurimaisemia.
Suomessa on tällä hetkellä 156 valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta, jotka on nimetty valtioneuvoston periaatepäätöksellä vuonna 1995. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ovat suomalaisen maaseudun edustavimpia kulttuurimaisemia. Niiden arvo perustuu monimuotoiseen kulttuurivaikutteiseen luontoon, hoidettuun viljely- ja laidunmaisemaan sekä perinteiseen rakennuskantaan.
Kerro mielipiteesi nyt esitettävistä muutoksista
Alueiden asukkailla, maanomistajilla ja muilla osallisilla on mahdollisuus kertoa mielipiteensä nyt esitettävistä uusista maisema-alueista ja muista päivitysinventointiin esitettävistä muutoksista. Kuulemisen yhteydessä voi esittää mielipiteitä ja kannanottoja myös muiden maisema-alueiden kuvauksista ja aluerajauksista sekä päivitysinventoinnista ylipäänsä. Samalla järjestetään lausuntokierros sidosryhmille ja viranomaisille.
Kattava otos Suomen edustavimmista kulttuurimaisemista
Maisema-alueilla pyritään turvaamaan edustavien ja elinvoimaisten maaseutumaisemien säilyminen osana alueiden- ja maankäyttöä sekä maaseudun elinkeinotoimintaa. Maisemien vaalimisen keinot perustuvat maankäytön suunnitteluun, vapaaehtoisuuteen sekä tukijärjestelmiin, joilla edistetään paikallista ja yhteisöperustaista maisemanhoitoa. Valtakunnallisen maisema-alueen status on yksi peruste rakennusperinnön hoitoon kohdistuvia valtionavustuksia myönnettäessä ja luonnonsuojelulain mukaisia maisemanhoitoalueita perustettaessa. Maisema-arvot voidaan ottaa huomioon myös maatalouden ympäristötuen tai Leader-toiminnan yhteydessä. Lisäksi maisema-alueiden hoitamiseksi ja ylläpitämiseksi voi saada hankerahaa esimerkiksi ELY-keskuksilta.
Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnin ensimmäinen vaihe toteutettiin maakunnittain ELY-keskusten johdolla vuosina 2010–2015. Alueellisten inventointien valmistuttua ympäristöministeriön asettama Maisema-alueiden päivitysinventointien ohjaus- ja arviointityöryhmä (MAPIO) laati valtakunnallisen koosteen, joka oli julkisesti kuultavana ja lausuntokierroksella alkuvuonna 2016. Nyt päättyneessä toisessa vaiheessa päivitysinventointiin esitetään muutoksia, jotka perustuvat vuonna 2016 annettuun palautteeseen sekä sen jälkeen tehtyihin täydentäviin selvityksiin.
- Päivitysinventoinnin ensimmäisen ja toisen vaiheen aineistot: ym.fi/maisemakuuleminen
- Ehdotukset valtakunnallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi, karttapalvelu (päivitysinventoinnin ensimmäinen ja toinen vaihe) (syke.maps.arcgis.com)
- Nykyiset kohteet sivulla Arvokkaat maisema-alueet (ymparisto.fi)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ympäristöneuvos Tapio Heikkilä, ympäristöministeriö, puh +358 295 250 166, etunimi.sukunimi@ym.fi
Suunnittelija Hannu Linkola, SYKE, puh. +358 295 252 214, hannu.linkola@ymparisto.fi
Suunnittelija Sonja Forss, SYKE, puh. +358 295 251 120, sonja.forss@ymparisto.fi
Ylitarkastaja Marjut Kokko Lapin ELY-keskus, puh. +358 295 037 380 etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
Luontoympäristöyksikön päällikkö Jari Pasanen, Lapin ELY-keskus, puh +358 295 037 476 etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Rovaniemi: Hallituskatu 3 B (valtion virastotalo)
Kemi: Valtakatu 28
0295 037 000http://www.ely-keskus.fi/lappi
ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Lapin ELY-keskus
Lämmin sääjakso saa vesistöjen virtaamat hiljalleen nousuun Etelä-Lapissa25.4.2024 14:57:03 EEST | Tiedote
Lumen sulaminen Lapin alueella jatkuu sään lämmetessä. Yöpakkaset hidastavat tulvien alkua. Simojoella virtaama lähtee nousuun kuun vaihteessa. Sään lämmetessä jokien jäät heikkenevät nopeasti, joten jäillä liikkuessa tulee olla erityisen varovainen.
Tornion Karhakkamaan tuulivoimahankkeen YVA-selostus edellyttää täydentämistä25.4.2024 11:21:04 EEST | Tiedote
Yhteysviranomainen ei antanut perusteltua päätelmää Karhakkamaan tuulivoimapuistoa ja 400 kilovoltin voimajohtoa koskevasta ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta.
Lapin positiivinen työllisyyskehitys jatkui maaliskuussa24.4.2024 08:32:08 EEST | Tiedote
Työttömyyden väheneminen jatkui Lapissa. Maaliskuussa työttömiä oli Lapissa 7955 ja työttömyyden kehitys jatkui koko muuta maata myönteisempänä. Pitkäaikaistyöttömyys väheni Lapissa vuoden takaiseen verrattuna. Matkailu näkyy erityisesti Pohjois- ja Tunturi-Lapin sekä Rovaniemen seutukunnan työllisyydessä.
Kylmä sää hidastaa tulvakauden alkua Lapissa19.4.2024 14:05:59 EEST | Tiedote
Lapissa valmistaudutaan hiljalleen kevään tulvakauteen. Lumen sulanta käynnistyi Lapin alueella viime viikolla, mutta kuluvana viikkona sulaminen on hiipunut kylmän sääjakson seurauksena. Sään ennustetaan pysyvän kylmänä kuun loppuun asti. Vesistöjen virtaamien arvioidaan kääntyvän nousuun toukokuun puoliväliin mennessä. Sään lämmetessä jokien jäät heikkenevät nopeasti, joten jäillä liikkuessa tulee olla erityisen varovainen.
Lapissa korjataan tänä vuonna siltoja noin 9,2 miljoonalla eurolla12.4.2024 09:39:03 EEST | Tiedote
Lapissa uusitaan tai peruskorjataan tänä vuonna seitsemän siltaa ja tehdään pieniä rakenneosakohtaisia korjauksia noin 30 sillalla. Lisäksi Tervolan sillan kaksivuotinen peruskorjaus jatkuu ja EU:n osarahoittamana uusitaan Kalliosalmen silta. Siltojen ylläpitoon, joka sisältää siltojen tarkastukset, suunnittelun, korjaukset ja uusimiset, käytetään noin 9,2 M€.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme