Valtakunnallisesti merkittävien arkeologisten kohteiden inventointi etenee – kohteita tarkastettu yli 700

Valtakunnallisesti merkittäviä arkeologisia kohteita (VARK) on nyt tarkastettu hiukan yli 700. Vuonna 2019 tarkastukset painottuivat Itä- ja Etelä-Suomeen sekä saamelaisalueelle Ylä-Lappiin.  

Kesän 2020 aikana tarkastuksia tehdään pääosin Pohjanmaan eri maakunnissa sekä Lapissa ja Tornionjokilaaksossa. Myös vedenalaisista tarkastuksista valtaosa tehdään vuoden 2020 aikana. Muualla Suomessa tehdään lähinnä pieniä täydentäviä tarkastuksia.  

Kaikissa maakunnissa työ ei vielä ole käynnistynyt, sillä koronatilanteen vuoksi työmatkoja ei ole voitu tehdä ennakoidussa aikataulussa. 

Tavoitteena kattava kuva Suomen menneisyydestä – ei uusia rajoituksia

VARK-hankkeen tavoitteena on valita arkeologisista kohteista ne, jotka yhdessä parhaiten edustavat Suomen menneisyyttä eri aikakausina ja antavat monipuolisen kuvan sen eri vaiheista. Luetteloon valitaan sekä maa-alueilla olevia että vedenalaisia kohteita. Vedenalaisista kohteista valtaosa on eri-ikäisiä hylkyjä, mutta mukaan tulee myös muita vedenalaisia rakenteita. 

Suomessa on Museoviraston muinaisjäännösrekisterin mukaan  noin 55 000 arkeologista kohdetta, joista lähes 35 000 on muinaismuistolailla rauhoitettuja kiinteitä muinaisjäännöksiä. Näistä noin 4 500 on VARK-hankkeessa otettu tarkempaan analyysiin, ja niistä kolmannes on valittu ehdokaslistalle, joista lopulliset valinnat tehdään. Lopulliseen valtioneuvostolle esiteltävään luetteloon tullee tämänhetkisen arvion mukaan reilu tuhat kohdetta eri puolilta Suomea. Valinnat tehdään tarkastusten jälkeen hankkeen loppuvaiheessa 2022. 

VARK-status ei sinänsä muuta jo nyt rauhoitettujen kohteiden suojelua. Mahdolliset vaikutukset maankäyttöön arvioidaan kaavahankkeissa kunkin kaavan tavoitteiden näkökulmasta. 

Arviointien pohjalla rekisterit ja tarkastukset 

Hankkeessa ei etsitä uusia muinaisjäännöksiä. Valinnat tehdään muinaisjäännösrekisterin pohjalta, ja maastotarkastuksia tehdään alueilla, joiden tiedot ovat vanhentuneita tai esimerkiksi kohteiden aluerajaukset ovat puutteelliset.  

Maastokäyntiä edellyttävät kohteet vaihtelevat kivikautisista asuinpaikoista joihinkin toisen maailman sodan puolustusvarustuksiin. Ajallisesti ne edustavat noin 10 000 vuotta Suomen alueen menneisyyttä eli käytännössä koko viimeisimmän jääkauden jälkeistä aikaa.  

Suurin osa kohteista sijaitsee metsässä tai muutoin puustoisilla paikoilla, kuten peltosaarekkeissa. Useimmissa kohteissa niitä ympäröivä maisema on muuttunut vuosituhansien aikana siitä, kun ne ovat muodostuneet. Kohteet ovat silti myös osa nykyihmisten ympäristöä ja kulttuurimaisemaa 

”On kohteita, joissa tuntuu kuin välissä olevat vuodet häviäisivät. Kävellessä vanhaa tieuraa pitkin tai seisoessa pronssikautisen hautaraunion vierellä katsellen sen edessä levittäytyvää rauhallista ja uinuvaa peltomaisemaa voi kokea yllättävää yhteyttä muinaisten ihmisten kanssa”, kuvailee hankkeen projektipäällikkö Teija Tiitinen Museovirastosta.