Museovirasto

Valtakunnallisesti merkittävien arkeologisten kohteiden inventointi etenee – kohteita tarkastettu yli 700

Jaa
Museovirasto selvittää valtakunnallisesti merkittävät arkeologiset kohteet manner-Suomen alueella yhteistyössä alueellisten vastuumuseoiden ja Metsähallituksen kanssa. Hanke on aloitettu vuoden 2018 kesällä, ja sen päättyy vuoden 2022 aikana.
Lieto Kärpijoki. Myllyrakennus vuodelta 1815. Kuvassa näkyvässä kalliossa vanhin hakkaus on vuodelta 1633. Kuva: Teija Tiitinen, Museovirasto.
Lieto Kärpijoki. Myllyrakennus vuodelta 1815. Kuvassa näkyvässä kalliossa vanhin hakkaus on vuodelta 1633. Kuva: Teija Tiitinen, Museovirasto.

Valtakunnallisesti merkittäviä arkeologisia kohteita (VARK) on nyt tarkastettu hiukan yli 700. Vuonna 2019 tarkastukset painottuivat Itä- ja Etelä-Suomeen sekä saamelaisalueelle Ylä-Lappiin.  

Kesän 2020 aikana tarkastuksia tehdään pääosin Pohjanmaan eri maakunnissa sekä Lapissa ja Tornionjokilaaksossa. Myös vedenalaisista tarkastuksista valtaosa tehdään vuoden 2020 aikana. Muualla Suomessa tehdään lähinnä pieniä täydentäviä tarkastuksia.  

Kaikissa maakunnissa työ ei vielä ole käynnistynyt, sillä koronatilanteen vuoksi työmatkoja ei ole voitu tehdä ennakoidussa aikataulussa. 

Tavoitteena kattava kuva Suomen menneisyydestä – ei uusia rajoituksia

VARK-hankkeen tavoitteena on valita arkeologisista kohteista ne, jotka yhdessä parhaiten edustavat Suomen menneisyyttä eri aikakausina ja antavat monipuolisen kuvan sen eri vaiheista. Luetteloon valitaan sekä maa-alueilla olevia että vedenalaisia kohteita. Vedenalaisista kohteista valtaosa on eri-ikäisiä hylkyjä, mutta mukaan tulee myös muita vedenalaisia rakenteita. 

Suomessa on Museoviraston muinaisjäännösrekisterin mukaan  noin 55 000 arkeologista kohdetta, joista lähes 35 000 on muinaismuistolailla rauhoitettuja kiinteitä muinaisjäännöksiä. Näistä noin 4 500 on VARK-hankkeessa otettu tarkempaan analyysiin, ja niistä kolmannes on valittu ehdokaslistalle, joista lopulliset valinnat tehdään. Lopulliseen valtioneuvostolle esiteltävään luetteloon tullee tämänhetkisen arvion mukaan reilu tuhat kohdetta eri puolilta Suomea. Valinnat tehdään tarkastusten jälkeen hankkeen loppuvaiheessa 2022. 

VARK-status ei sinänsä muuta jo nyt rauhoitettujen kohteiden suojelua. Mahdolliset vaikutukset maankäyttöön arvioidaan kaavahankkeissa kunkin kaavan tavoitteiden näkökulmasta. 

Arviointien pohjalla rekisterit ja tarkastukset 

Hankkeessa ei etsitä uusia muinaisjäännöksiäValinnat tehdään muinaisjäännösrekisterin pohjalta, ja maastotarkastuksia tehdään alueilla, joiden tiedot ovat vanhentuneita tai esimerkiksi kohteiden aluerajaukset ovat puutteelliset.  

Maastokäyntiä edellyttävät kohteet vaihtelevat kivikautisista asuinpaikoista joihinkin toisen maailman sodan puolustusvarustuksiin. Ajallisesti ne edustavat noin 10 000 vuotta Suomealueen menneisyyttä eli käytännössä koko viimeisimmän jääkauden jälkeistä aikaa 

Suurin osa kohteista sijaitsee metsässä tai muutoin puustoisilla paikoilla, kuten peltosaarekkeissa. Useimmissa kohteissa niitä ympäröivä maisema on muuttunut vuosituhansien aikana siitä, kun ne ovat muodostuneetKohteet ovat silti myös osa nykyihmisten ympäristöä ja kulttuurimaisemaa 

On kohteita, joissa tuntuu kuin välissä olevat vuodet häviäisivät. Kävellessä vanhaa tieuraa pitkin tai seisoessa pronssikautisen hautaraunion vierellä katsellen sen edessä levittäytyvää rauhallista ja uinuvaa peltomaisemaa voi kokea yllättävää yhteyttä muinaisten ihmisten kanssa”, kuvailee hankkeen projektipäällikkö Teija Tiitinen Museovirastosta. 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Lisätiedot: 


projektipäällikkö Teija Tiitinen, Museovirasto teija.tiitinen@museovirasto.fi, 0295 33 6293 (26.6.2020 asti) 


Yli-intendentti Sirkka-Liisa Seppälä, Museovirasto, sirkka-liisa.seppala@museovirasto.fi, 0295336245 

Kuvat

Lieto Kärpijoki. Myllyrakennus vuodelta 1815. Kuvassa näkyvässä kalliossa vanhin hakkaus on vuodelta 1633. Kuva: Teija Tiitinen, Museovirasto.
Lieto Kärpijoki. Myllyrakennus vuodelta 1815. Kuvassa näkyvässä kalliossa vanhin hakkaus on vuodelta 1633. Kuva: Teija Tiitinen, Museovirasto.
Lataa
Maalahti Nissashaga. Rautakautinen asuinpaikka ja kalmistoalue, jossa kaksi uhrikiveä. Kohde on ajoitettu rautakadelle noin 300–700 jaa. Kuva: Teija Tiitinen, Museovirasto.
Maalahti Nissashaga. Rautakautinen asuinpaikka ja kalmistoalue, jossa kaksi uhrikiveä. Kohde on ajoitettu rautakadelle noin 300–700 jaa. Kuva: Teija Tiitinen, Museovirasto.
Lataa
Kristiinankaupunki, Åbackaberget. Pronssikautisia (n. 1500/1300–500 eKr.) hautaraunioita. Kuva: Teija Tiitinen, Museovirasto.
Kristiinankaupunki, Åbackaberget. Pronssikautisia (n. 1500/1300–500 eKr.) hautaraunioita. Kuva: Teija Tiitinen, Museovirasto.
Lataa
Raasepori. Esselholmenin hylky on ajoitettu noin 1500–1600-luvulle. Kuva: Sinikka Kärkkäinen, Museovirasto.
Raasepori. Esselholmenin hylky on ajoitettu noin 1500–1600-luvulle. Kuva: Sinikka Kärkkäinen, Museovirasto.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Museovirasto
Museovirasto
Sturenkatu 2a
00510 HELSINKI

https://www.museovirasto.fi

Museovirasto

Museovirasto on kulttuuriperinnön asiantuntija, palvelujen tuottaja ja toimialansa kehittäjä. Museovirasto pitää huolta monimuotoisen kulttuuriperinnön säilymisestä sekä edistää sen saavutettavuutta ja avointa käyttöä. Museovirasto on opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuudessa toimiva viranomainen.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Museovirasto

//KORRIGERAT MEDDELANDE // BILDEN MÅSTE BYTAS UT // Vasaskeppets lillasyster Falken hittad i Finska viken13.6.2025 09:16:47 EEST | Pressmeddelande

Vi ber er korrigera den bild av 3D-mallen som används i Falken-nyheterna och som medföljer detta meddelande. Det finns ett upphovsrättsproblem med den tidigare bilden. Forskare inom programmet Forskningsprogrammet Forgotten Fleet Glömda flottan har fastställtidentifierat ett skeppsvrak att vraket utanför Porkala i Finska viken är pinasssom krigsfartyget Falken, sjönk hösten 1651,. Falken byggdes åt som tillhördekung Gustav II Adolf användes och ssenare under Drottning Kristina och . Falken spelade en central roll i den svenska flottan – både i strid och som transportfartyg för åt högt uppsatta personer.

// KORJATTU TIEDOTE // Kuva vaihdettava // Vasa-laivan pikkusisko Falken löytynyt Suomenlahdelta13.6.2025 09:16:47 EEST | Tiedote

Pyydämme korjaamaan Falken-uutisissa käytetyn 3D-mallin kuvan ja kuvaajatiedon tämän tiedotteen mukana olevaan. Aiemmassa kuvassa on tekijänoikeusongelma. Unohdettu laivasto -tutkimusohjelmassa on tunnistettu Suomenlahdelle Porkkalan edustalle uponnut hylky pinassi Falkeniksi, joka kuului kuningas Kustaa Aadolfille ja myöhemmin kuningatar Kristiinalle. Vuonna 1651 uponnut Falken oli tärkeä osa Ruotsin laivastoa niin sotatoimissa kuin merkkihenkilöiden kuljettajana.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye