ELY-keskukset

Valtion aluehallinnon asiantuntijuutta tarvitaan Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamiseen – hallinto tiivistää yhteistyötään

Jaa
Ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttää työtä yhteiskunnan eri tasoilla – niin yksilö-, kunta-, alue- kuin valtakunnallisellakin tasolla. Valtion aluehallinnon viranomaisilla on tässä keskeinen rooli oman alueensa asiantuntijoina. Yhteistyötä maakunnan eri toimijoiden kanssa on tehty pitkään, joten kokonaisvaltaiselle ilmastotyölle on alueilla hyvät edellytykset.
Aluehallintovirastojen ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten strategia-asiakirjan kuvituskuva.
Aluehallintovirastojen ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten strategia-asiakirjan kuvituskuva.

Valtion koko aluehallinto tarvitaan ilmastotyöhön yli sektorirajojen. Aluehallinnon strategiaseminaarissa kokoonnuttiin 29.9.2021 miettimään, millainen lupa aluehallinnolla on ottaa ilmastokysymykset kokonaisuutena haltuun. Seminaarissa laajan osallistujajoukon muodostivat poikkisektoraalisen teeman mukaisesti aluehallintovirastot (AVIt), ELY-keskukset, näitä ohjaavat ministeriöt ja keskusvirastot sekä maakuntien liitot.

Seminaarin punaisena lankana oli ”lupa tehdä” – eli mahdollisuus kehittää ja uudistaa työtä ilmaston kannalta parempiin toimintatapoihin. Taustalla on jo vahva ELY-keskuksissa muodostettu kokonaiskäsitys ilmastotyön moninaisista tekemisen tavoista, ja nyt haetaan työn vaikuttavuuden lisäämistä. Tämä tarkoittaa muun muassa tiedon välittämistä ja käyttöön saattamista, hallinnon linjausten, ohjeiden ja oppaiden päivittämistä sekä tilan ja resurssien antamista ilmastokehittämiselle. 

Seminaarin perusteella ministeriöt antavat aluehallinnolle täyden tukensa toimia alueensa parhaina asiantuntijoina.

–Yhteinen ilmastotyö on polkaistu hienosti käyntiin. Jo AVI-ELY-strategian valmistelutyössä onnistuttiin hienosti tunnistamaan toimintaympäristön muutosvoimat, kuten ilmastonmuutos. Nämä muutosvoimat ovat vain voimistuneet parin viime vuoden aikana. Osaava asiantuntijajoukko on avainasemassa ilmastotyössä ja tunnistamassa kestävyyden eri ulottuvuuksia omassa työssään. Aluehallinto on ilmastotyössä yhdessä – ja lupaankin tukea tehtäväalueet ja vastuualuerajat ylittävää toimintatapaa koko aluehallinnossa, kannustaa osastopäällikkö Marja-Riitta Pihlman työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Aluehallinto toteuttaa toiminnassaan valtakunnallisia linjauksia, mutta pystyy myös välittämään tietoa alueille ja alueilta. Sillä on siis myös tärkeä rooli alueiden näkemysten viestimisestä valtakunnan tasolle.

– Aluehallinto voi edistää ilmastotavoitteita paitsi omilla toimintatavoillaan, myös edistämällä näkökulmia suhteessa asiakkaisiin. Aluehallinnon ohjaukseen on moninaisia keinoja, ja ilmaston kaltaiset, nopeaa toimintaa vaativat kysymykset haastavat myös ohjausta. Aluehallinnon vahvuuksia ovat aluenäkökulmat, hyvä keskusteluyhteys ministeriöiden kanssa ja monialaisuus. Koko valtionhallinnon tulisi ottaa hiilineutraalius 2035 arvovalinnakseen, jolloin tämä ohjaa kaikkea toimintaa ilman, että se tulee erikseen kirjata jokaiseen tehtävään, kertoo osastopäällikkö Juha Sarkio valtiovarainministeriöstä.

Valtion aluehallinnolla on ilmastoasioissa vaikutusta – lähes kaikkeen

Ilmastotavoitteiden – niin hillinnän kuin sopeutumisenkin – merkitys on laajalti ymmärretty. Seminaarissa korostettiin, että Suomen hiilineutraaliustavoite vaatii kaikkien panosta. Aluehallinto toimeenpanee linjauksia ja päätöksiä, joita koko maata kattaen tehdään. Lisäksi merkitystä on myös aluekehittämisen ja rahoituksen instrumenttien hyödyntämisellä ilmastomyönteisten ratkaisujen kehittämiseksi.

– Valtion aluehallinnolla on aluetasolla yhteen kokoavaa ymmärrystä ja osaamista – tämä osaaminen tulisi saada parhaimmalla tavalla käyttöön. Aluehallinto voi luoda edellytyksiä ilmastotoimiin, mikä voi edelleen voimistaa, jouduttaa ja terävöittää toimintaa. Aluehallinnon rooli ilmastotyössä kytkeytyy lähes kaikkeen, kiteyttää Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja, emeritusprofessori Markku Ollikainen.

Ilmastotavoitteiden saavuttamisessa elinkeinoelämän ratkaisuilla on merkittävä rooli. EU:n uudella rahoituskaudella ja uudentyyppisillä rahastoilla voidaan edistää myös ilmastotavoitteita. ELY-keskusten ja aluehallintovirastojen rooli muun muassa JTF- ja RRF-rahastoissa tulee olemaan keskeinen. Tavoitteena on tukea uutta ilmaston kannalta hyödyllistä yritystoimintaa ja innovaatioita sekä edistää Suomen elinvoimaa ja asemaa kansainvälisesti kiinnostavana ilmastotoimijana. Suomi on jo nyt kärkimaita vihreän siirtymän ja puhtaiden teknologioiden osalta, ja tämä potentiaali pitäisi kyetä myös tuotteistamaan ja kaupallistamaan – tässäkin on merkittävä ilmasto-osaamisen kehittämisen paikka!

(Yhteis)ilmastotyö jatkuu aluehallintovirastoissa ja ELY-keskuksissa

Ilmastotekeminen jatkuu aluehallintovirastoissa ja ELY-keskuksissa kaikilla vastuualueilla. Myös tärkeät asiantuntijaverkostot, aluehallintovirastojen ja ELY-keskusten ilmastoryhmä sekä ELY-keskusten ilmastoasiantuntijaverkosto, jatkavat työtään. 

ELY-keskusten ilmastorajapintoja on selvitetty tiekartassa, jossa on todettu, että jopa 80 prosenttia alueen päästöistä kulkee ELY-keskusten läpi erilaisissa aluekehittämisen, rahoituksen, ympäristöasioiden, maaseudun kehittämisen ja liikenteen tehtävissä. ELY-keskuksilla on keskeinen rooli myös ilmastonmuutokseen sopeutumisessa: vuoteen 2022 voimassa olevan kansallisen sopeutumisen suunnitelman toimenpidealueista 10 liittyy ELY-keskuksen toimintaan. Sopeutumisen kysymyksessä ELY-keskukset esimerkiksi hoitavat lakisääteisesti muun muassa laajoja vesistötehtäviä sekä luonnon monimuotoisuuden edistämistä. 

Aluehallintovirastossa ilmastotoimia on tunnistettu kädenjälki-jalanjälki-erottelulla. Keskeisimpänä työkaluna oman toiminnan hiilijalanjäljen pienentämiseksi ovat digitalisaatio, matkustamisen tavat ja monitilatyökonseptin hyödyntäminen. Sidosryhmiin vaikuttavassa, eli kädenjälkityössä, ilmastotekoja voidaan tehdä sekä hillintään että sopeutumiseen liittyen. Sopeutumisessa näitä ovat muun muassa metsäpalolentojen tähystystoiminta, varautumisen yhteensovittaminen ja jatkuvuuden hallinta. Hillinnässä taas osaamisen kehittäminen Agenda 2030 -tavoitteiden mukaisesti sekä ympäristö- ja vesitalousratkaisut, joilla rajoitetaan teollisen toiminnan päästöjä ja vaikutuksia.

– Suuret laivat kääntyvät hitaasti, ja siksi on tärkeää muistaa, että siirtymällä hiilineutraaliin yhteiskuntaan on kiire ja että tarvitsemme kaikkien toimijoiden panosta. Lupa valtion aluehallinnonkokonaisvaltaiselle ilmastotyölle on viimeistään nyt saatu, ja tästä on hyvä jatkaa yhteistyössä eteenpäin kohti hiilineutraalia Suomea 2035, yhteen vetää ylijohtaja Leena Ylä-Mononen ympäristöministeriöstä.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Ilmastoryhmän puheenjohtaja, strategiapäällikkö Hanna Kailasto, p. 0295 029 172
Ilmastoryhmän varapuheenjohtaja, strategiapäällikkö Teea Lyytikäinen, p. 0295 025 160
Ilmastoryhmän varapuheenjohtaja, johtava ilmastoasiantuntija Soili Ingelin, p. 0295 036 333

Kuvat

Aluehallintovirastojen ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten strategia-asiakirjan kuvituskuva.
Aluehallintovirastojen ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten strategia-asiakirjan kuvituskuva.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset

Nya undantagslov har beviljats för att fördriva vitkindade gäss från åkrar17.4.2024 14:10:06 EEST | Tiedote

NTM-centralen i Egentliga Finland har föregående vecka beviljat 15 undantagslov för att fördriva vitkindade gäss från åkrar i syfte att förhindra allvarliga skador på gröda. Undantagsloven omfattar 54 gårdar, vilka befinner sig främst i Norra Karelen. Enligt undantagsloven får vitkindande gäss får fördrivas med oskadliggörande metoder. Under vårflytten är det förbjudet att använda högljudda fördrivningsmetoder så som smällpatroner för att trygga häckningsfreden.

Valkoposkihanhien pelloilta karkottamiseen on myönnetty uusia poikkeuslupia17.4.2024 14:10:06 EEST | Tiedote

Varsinais-Suomen ELY-keskus on viime viikolla myöntänyt 15 poikkeuslupaa valkoposkihanhien karkottamiseen pelloilta vakavien viljelyvahinkojen estämiseksi. Luvat koskevat 54 tilaa, jotka sijaitsevat pääosin Pohjois-Karjalassa. Poikkeusluvilla valkoposkihanhia saa karkottaa niitä vahingoittamattomilla menetelmillä. Kevätmuuttokaudella kovaäänisten karkotuskeinojen kuten paukkupatruunoiden käyttö on kielletty lintujen pesimärauhan turvaamiseksi.

Genomförandet av Skärgårdshavsprogrammet påskyndas i pilotområden16.4.2024 07:00:00 EEST | Tiedote

Avrinningsområdena till Aura å och Pemar å samt Kimitoön med omgivande havsområden har valts som pilotområden för Skärgårdshavsprogrammet. Syftet med Skärgårdshavsprogrammet är att minska näringsbelastningen på Skärgårdshavet och få bort jordbruket i Skärgårdshavets avrinningsområde från listan över de värsta belastningskällorna för Östersjön, som upprätthålls av kommissionen för skydd av Östersjöns marina miljö.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye