EFPP Suomen kansallinen verkosto ry

Valtion tuki psykoterapeuttikoulutukselle

Jaa

Riittävien ja korkeatasoisten psykoterapiapalvelujen turvaamiseksi tarvitsemme laadukkaita psykoterapeuttikoulutuksia ja valtion välittämän tuen niille. Valtion tuki muille, lyhyemmille alan täydennyskoulutuksille on paikallaan, mutta niiden saama tuki ei saa olla pois psykoterapeutin ammattinimikkeen käyttöoikeuteen johtavasta koulutuksesta, josta on säädetty terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen 2 a §:ssä (533/2018).

Eduskunnan sivistysvaliokunta on käsitellyt kansalaisaloitetta Psykoterapian puolesta – Kansalaisaloite psykoterapiakoulutuksen muuttamisesta maksuttomaksi​ (KAA 3/2021). Se järjesti julkisen kuulemisen torstaina 2. joulukuuta 2021. Tilaisuudessa kuultiin kansalaisaloitteen vastuuhenkilöitä, opetus- ja kulttuuriministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön asiantuntijoita sekä Suomen Psykiatriyhdistyksen, Psykologiliiton ja valtakunnallisen yliopistojen psykoterapeuttikoulutuskonsortion edustajia.

Lisäksi sivistysvaliokunta kutsui kuultavaksi asiantuntijajäseniä kokoukseensa 18.2.2022. Kuultavina olivat asiantuntijajäsenet Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastosta (Valvira), Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (THL), Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä (HUS) ja The European Federation for Psychoanalytic Psychotherapy Suomen Kansallinen verkosto ry:stä.

EFPP Suomen kansallinen verkosto ry:n kanta on, että lisääntyneiden mielenterveysongelmien hoitamiseksi tarvitsemme sekä Kelan tukemat kuntoutuspsykoterapiat että hyvin toimivat mielenterveyspalvelut hyvinvointialueilla.

Näin ollen on asianmukaista, että valtio tukee sekä Psykoterapeutin ammattinimikkeen käyttöoikeuteen johtavaa koulutusta, josta on säädetty terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen 2 a §:ssä (533/2018) että lyhyitä alan täydennyskoulutuksia, jotka lisäävät sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten valmiuksia hoitaa mielenterveysongelmia hyvinvointialueilla.

Lyhyempien täydennyskoulutusten tukeminen ei kuitenkaan saa olla poissa terveydenhuollon ammattihenkilöasetuksen mukaisten psykoterapeuttikoulutusten tuesta, koska tutkimusten mukaan erityisesti monimuotoisista ja pitkäkestoisista ongelmista kärsivät tarvitsevat usein intensiivistä, pitkäkestoista psykoterapiaa ja hyötyvät siitä pitkällä aikavälillä paremmin kuin lyhytkestoisesta (Leichsenring ja Rabung 2011, Knekt ym. 2016). Tähän tarpeeseen Kelan kuntoutuspsykoterapia vastaa erinomaisesti (yli 80 % hyötyy, kun kriteerinä on opiskelu- tai työkyvyn säilyminen tai palautuminen).

Pidempää psykoterapiaa tarvitsevien suuri määrä on tärkeä tunnistaa: Helsingin Psykoterapiatutkimuksessa lähes puolet lyhytkestoiseen hoitoon satunnaisesti ohjautuneista, Kelan kuntoutuspsykoterapian kriteerit täyttäneistä henkilöistä koki lyhyen hoidon riittämättömänä ja hakeutui myöhemmin lisähoitoihin, yleensä pitkäkestoisempaan psykoterapiaan (Knekt ym. 2011).

EFPP Suomi esittää seuraavia toimenpiteitä:

  1. Psykoterapeuttikoulutus säädetään yliopistolliseksi terveydenhuollon erikoistumiskoulutukseksi (Yliopistolaki 7c §) ja että psykoterapeuttikoulutusten rahoitusasia hoidetaan valtioneuvoston asetuksella yliopistojen toiminnassa perittävistä maksuista 1082/2009, jossa siitä nytkin on säädetty. Psykoterapeuttikoulutuksen opiskelijalta voitaisiin periä enintään 120 euroa opinto-oikeuteen kuuluvalta opintopisteeltä.
  2. Koska psykoterapeuttikoulutuksiin kuuluu seminaariopetuksen lisäksi pakollisina oma psykoterapia ja työnohjaus, jotka ovat opiskelijalle omakustanteisia, on tarpeen arvioida opiskelijoilta perittävän enimmäismäärän alentamista psykoterapeuttikoulutuksissa.
  3. Asetusmuutoksesta johtuvat varat olisi syytä budjetoida pikaisesti valtion 2022 lisätalousarvioon tai viimeistään vuoden 2023 talousarvioon.
  4. Koulutukset tulisi edelleen järjestää ensisijaisesti koulutusorganisaatioiden ja yliopistojen yhteistyönä. 
  5. Psykoterapeuttikoulutuksen kustannukset kokonaisuudessaan, myös koulutuksen edellyttämän oman psykoterapian ja työnohjauksen osalta, säädetään verovähennyskelpoisiksi tulonhankintamenoiksi verolainsäädännössä.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kirsi Huttula
Puheenjohtaja
Efpp Suomen kansallinen verkosto ry
kirsi.huttula@pp1.inet.fi
040-582 3474

Tuomo Tikkanen
Sote-työryhmän asiantuntijajäsen
Efpp Suomen kansallinen verkosto ry
tuomoajtikkanen@gmail.com
0400-459 742

Liitteet

Tietoja julkaisijasta

EFPP Suomen kansallinen verkosto ry



www.efppsuomi.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta EFPP Suomen kansallinen verkosto ry

EFPP Suomen kansallinen verkosto ry juhlistaa 30 vuotista toimintaansa juhlakirjalla YHTEYS24.2.2022 08:00:00 EET | Tiedote

Psykodynaaminen psykoterapia ja psykoanalyysi mielletään perinteisesti mielen sisäisten liikkeiden havainnoimiseksi. Psykoanalyyttisen teorian keskeisiä sisältöjä ovat kuitenkin myös objektisuhteet ja ihmisten välinen vuorovaikutus – yhteys. Millaisia yhteyksiä tavoittelemme ja mitkä ovat motiivimme? Ehkä toistamme aiempia yhteyden kokemuksiamme ja yritämme ratkaista jotain, mikä on jäänyt keskeneräiseksi. Yhteys itseen rakentuu varhaisessa suhteessa toiseen. Psykoanalyyttisen psykoterapian eri muotojen avulla yhteyden katkoksia voidaan tavoittaa, luoda uusi yhteys tai jopa synnyttää yhteys, jota ei ollut. YHTEYS- psykoanalyyttisen ajattelun ytimessä (toim. Kaisa-Maria Leskinen ja Niina Rita, Prometheus Kustannus Oy) tarjoaa tuoreen näkökulman psykoanalyyttisen teorian mahdollisuuksista yhteyden löytämiseksi ja ylläpitämiseksi.

KELAN KUNTOUTUSPSYKOTERAPIOITA EI SAA LAKKAUTTAA - NIITÄ TULEE KEHITTÄÄ5.11.2021 11:56:30 EET | Tiedote

Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut parlamentaarisen työryhmän, jonka tavoitteena on valmistella monikanavarahoituksen purkamista sote-uudistuksessa. Yksi asiakokonaisuus on Kelan järjestämä ja korvaama kuntoutus, johon sisältyy mm. kuntoutuspsykoterapia ja vaativa lääkinnällinen kuntoutus. Kansaneläkelaitoksen tukema kuntoutuspsykoterapia on suomalaisten subjektiivinen oikeus. Kelalla on yli 30 vuoden kokemus kuntoutuspsykoterapian järjestämisestä, ja järjestelmä toimii hyvin. Toimivat mielenterveyspalvelut edellyttävät Kelan kuntoutuspsykoterapian säilyttämistä ja kehittämistä. Sen lakkauttaminen ja siirtäminen hyvinvointialueiden vastuulle vaarantaisi työ- ja opiskeluelämässä olevien kansalaisten mahdollisuuden kuntoutuspsykoterapiaan ja johtaisi mielenterveydellisistä syistä johtuvien sairauspäivärahojen ja sairauseläkkeiden jyrkkään kasvuun. Kelan kuntoutuspsykoterapian tarve on kasvanut ja kasvaa koko ajan. Vuonna 2015 sitä sai 27 300 ja vuonna 2020 jo 60 300 suomalaista.

Toimivat mielenterveyspalvelut edellyttävät Kelan kuntoutuspsykoterapioiden säilyttämistä ja kehittämistä - mielenterveyspalveluiden rahoitusongelmia ei ratkaista hölmöläisten peitto -strategialla8.10.2021 14:24:39 EEST | Tiedote

Mielenterveysongelmat ovat merkittävin sairauspäivärahojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden syy Suomessa. Kelan kuntoutuspsykoterapia on tällä hetkellä suomalaisten subjektiivinen oikeus. Kelan kuntoutuspsykoterapia, jonka piirissä on runsaat 60 000 suomalaista, on erittäin tuloksellista ja kansantaloudellisesti kannattavaa: Kelan rekisteriseurannan mukaan 82 prosenttia kuntoutujista on täysin työ- tai opiskelukykyisiä kuntoutuksen päättyessä. Suurin osa kuntoutukseen osallistujista jatkaa työtä ja opiskelua myös kuntoutuksen aikana. On välttämätöntä turvata Kelan kuntoutuspsykoterapian jatkuminen sekä vastata palvelujen tarpeen kasvuun.

EFPP Suomen kansallinen verkosto ry:n kannanotto Sosiaali- ja terveysministeriön kuntoutuksen uudistamissuunnitelmaan PSYKOTERAPIAN TARVE KASVAA – KELAN KUNTOUTUPSYKOTERAPIAN TURVAAMINEN JA KEHITTÄMINEN ON VÄLTTÄMÄTÖNTÄ2.3.2021 07:45:00 EET | Tiedote

Sosiaali- ja terveysministeriön kuntoutuksen uudistamisen toimintasuunnitelmassa esitetään Kelan kuntoutuspsykoterapian lakkauttamista ja siirtämistä sote-uudistuksessa maakuntien/ hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle. EFPP Suomen kansallinen verkosto ry:n hallitus ja sote-työryhmä arvioivat, että suunnitelma vaarantaisi pitkäkestoisen kuntoutupsykoterapian riittävän saatavuuden ja kehittämisen varsinkin nyt, kun kuntoutuspsykoterapian tarve on kasvanut huomattavasti.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme