Valtion vesistörakenteita kunnostettu poikkeuksellisen paljon tänä vuonna

Erityisen paljon vesistörakenteita on kunnostettu Etelä-Pohjanmaan alueella. Seinäjoella on Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen, Seinäjoen Energian ja Seinäjoen kaupungin yhteistyönä uusittu Kiikun ja Rengon padot ja niihin liittyvät sillat. Näiden hankkeiden kokonaiskustannukset olivat 0,8 milj. euroa. Lapualla Löyhingissä on valmistunut Suomen suurimman kuivatusvesien pumppaamon perusparannus ja hankkeen kustannukset olivat 1,4 milj. euroa.

Lapualle Poutun padon yhteyteen on yhteistyössä Lapuan kaupungin kanssa rakennettu kalatie, jonka kustannukset olivat 0,2 milj. euroa. Alavudella uusitaan parhaillaan Jääskänjärven säännöstelypatoa ja rakennetaan sen yhteyteen kalatietä. Lisäksi suunnittelussa ovat kalatiet Pitkämön tekojärven säännöstelyyn liittyviin Jalasjoen ja Kauhajoen säännöstelypatoihin. Hanketta viedään eteenpäin yhteistyössä Koskienergia Koskivoima Oy:n ja kalaviranomaisen (Varsinais-Suomen ELY-keskus) kanssa.

Patoturvallisuutta on tänä vuonna parannettu Hirvijärven tekojärvellä rakentamalla maapatoon kahden kilometrin matkalle salaoja. Kivi- ja Levalammen tekojärven patoturvallisuutta parannetaan Närpiönjoen järjestelyn muutosta koskevalla hankkeella. Tämä vuonna hankkeessa on viimeistelty Wacklininojan kaivutöitä ja rakennettu Lintuluoman kääntöpato. Tänä vuonna hankkeeseen käytettiin 1,2 milj. euroa ja hankkeen arvioidaan valmistuvan ensi vuonna.

Keski-Pohjanmaalla on elokuussa aloitettu Haapajärven kunnostus yhdessä Vetelin kunnan ja paikallisten maanomistajien kanssa. Kunnostuksen avulla vähennetään Patanan tekojärven aiheuttamaa järven umpeenkasvua. Kunnostukseen liittyvät ojitukset ja pumppaamojen rakentaminen ovat työnalla. Nyt menossa olevan hankkeen ensimmäisen vaiheen kustannukset ovat 1,9 milj. euroa.

Vuonna 2022 valtion vesistörakenteiden perusparannukseen käytetään noin 5,1 milj. euroa. Summa on noin kaksinkertainen keskimäärin vuosittain perusparannukseen käytettävään rahamäärään verrattuna. Poikkeuksellisen iso panostus johtuu hallituksen koronakriisin perusteella myöntämästä elvytyspaketista.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus vastaa kaikista ELY-keskusten vastuulla olevista vesistörakenteista ja niiden perusparannuksen edistämisestä. Tämän vuonna kunnostushankkeita on tehty erityisesti Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Satakunnan maakuntien alueella.