Valtioneuvosto hyväksynyt selonteon Nato-jäsenyydestä
Suomen ja Euroopan turvallisuus- ja toimintaympäristössä on tapahtunut perustavanlaatuinen muutos Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Valtioneuvosto on sunnuntaina 15 toukokuuta 2022 hyväksynyt selonteon Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon (Nato).
Selonteossa kuvataan perusteita Suomen Nato-jäsenyydelle. Selonteossa valtioneuvosto esittää, että tasavallan presidentti päättää perustuslain 93. pykälän 1 momentin nojalla, että Suomi hakee Nato-jäsenyyttä, kun eduskuntaa on kuultu.
Liittymällä puolustusliitto Natoon Suomi vahvistaisi omaa turvallisuuttaan muuttuneessa toimintaympäristössä. Naton jäsenyyden myötä Suomi olisi osa Naton yhteistä puolustusta ja siten Pohjois-Atlantin sopimuksen viidennen artiklan mukaisten turvatakuiden piirissä. Naton jäsenenä Suomi olisi päättämässä Suomelle keskeisistä turvallisuuspoliittisista kysymyksistä.
Naton jäsenenä Suomi vahvistaisi koko puolustusliittoa. Suomen Nato-jäsenyys vahvistaisi myös Itämeren alueen ja Pohjois-Euroopan vakautta ja turvallisuutta.
Suomen perustuslaissa tai lainsäädännössä ei rajoiteta Suomen mahdollisuutta liittoutua sotilaallisesti. Liittyminen ei vaikuttaisi Ahvenanmaan kansainvälisiin sopimuksiin perustuvaan asemaan, eikä se ole esteenä liittymiselle.
Eduskunta käsittelee selontekoa täysistunnossa maanantaina 16.5. Eduskuntakäsittelyn jälkeen tasavallan presidentti voi päättää valtioneuvoston esityksestä Suomen halukkuudesta aloittaa liittymisneuvottelut Naton kanssa.
Lisätietoja:
Johanna Sumuvuori, ulkoministerin valtiosihteeri, puh. 0295 160 983
Joel Linnainmäki, ulkoministerin erityisavustaja, puh. 0295 350 466
Lauri Hirvonen, lähetystöneuvos, ulkoministeriö, puh. 0295 350 063, etunimi.sukunimi@formin.fi
Salla Sammalkivi, lähetystöneuvos, ulkoministeriö, puh. 0295 350 020, etunimi.sukunimi@formin.fi
Avainsanat
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Ulkoministeriö / UtrikesministerietLaivastokatu 22, PL 176
00023 Valtioneuvosto
0295 16001http://um.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Ulkoministeriö / Utrikesministeriet
Finland ger Ukraina 6 miljoner euro i ytterligare stöd via Världsbanken22.6.2022 16:27:17 EEST | Tiedote
Det internationella samfundet stöder den ukrainska offentliga sektorns resiliens och funktionsförmåga genom Världsbankens gemensamma fond. Efter Rysslands invasion av Ukraina i februari 2022 har Finland beviljat Ukraina sammanlagt 21 miljoner euro i ytterligare stöd för utvecklingssamarbete och humanitärt bistånd.
Finland grants additional EUR 6 million to Ukraine through the World Bank22.6.2022 16:22:22 EEST | Press release
The international community supports the sustainability and operational capacity of Ukraine’s public sector in the midst of the war through the World Bank’s FREE Ukraine Multi-Donor Trust Fund. Following Russia’s aggression in February 2022, Finland has granted EUR 21 million in additional funding for development cooperation and humanitarian assistance in Ukraine.
Suomelta 6 miljoonan euron lisätuki Ukrainaan Maailmanpankin kautta22.6.2022 16:21:10 EEST | Tiedote
Maailmanpankin yhteisrahaston kautta kansainvälinen yhteisö tukee Ukrainan julkisen sektorin kestävyyttä ja toimintakykyä sodan keskellä. Venäjän helmikuun 2022 hyökkäyksen jälkeen Suomi on myöntänyt Ukrainaan yhteensä 21 miljoonaa euroa lisäapua kehitysyhteistyöhön ja humanitaarisen apuun.
KORRIGERING: Finländarna anser att Rysslands attack mot Ukraina ökar behovet av utvecklingssamarbete21.6.2022 11:38:06 EEST | Tiedote
//LÄNK TILL FORSKNINGSRAPPORTEN TILLAGD// Långt över hälften av finländarna säger dock att Rysslands invasion av Ukraina inte bör ändra utvecklingssamarbetets geografiska fördelning. Detta framgår av en opinionsundersökning som Taloustutkimus gjort för utrikesministeriet.
KORJAUS: Suomalaisten mielestä Venäjän hyökkäys Ukrainaan lisää tarvetta kehitysyhteistyölle21.6.2022 11:26:06 EEST | Tiedote
// LINKKI TUTKIMUSRAPORTTIIN LISÄTTY // Reilusti yli puolet suomalaisista on kuitenkin sitä mieltä, että Venäjän hyökkäyksen ei pitäisi vaikuttaa kehitysyhteistyön maantieteelliseen kohdentumiseen. Tiedot käyvät ilmi ulkoministeriön Taloustutkimuksella teettämästä mielipidetiedustelusta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme