Valtiotieteellisen tiedekunnan kriittisyys on taannut muutoksen
"Valtaan ja vastavirtaan — Helsingin yliopiston valtiotieteellinen tiedekunta 75 vuotta" –teoksessa ovat keskiössä valtiotieteiden ja valtion sekä yhteiskuntatieteiden ja yhteiskunnan usein kriittiset suhteet. Kriittinen maine nousee etenkin 1970-luvun vastakkainasetteluista.
- Vaikka vasemmistolainen opiskelijapolvi vaati yliopistojen demokratisointia usein samassa rintamassa opetusministerien kanssa, se oli samalla hyvin kriittinen porvarillista Suomea kohtaan. Valtaapitäviä esimerkiksi usein syytettiin neuvostovastaisuudesta, kertoo teoksen kirjoittanut Jukka Kortti Helsingin yliopistosta.
Toisaalta professorikunta oli jo 1960-luvulta lähtien arvostellut korkeakoulupolitiikkaa. Valtion linjaukset olivat riittämättömiä vastaamaan ennennäkemättömään opiskelijatulvaan, jonka aiheuttamissa resurssiongelmissa etenkin valtiotieteellinen tiedekunta joutui painimaan.
- Tämän päivän kritiikki ilmenee esimerkiksi kriittisenä suhtautumisena paitsi markkinahenkistä korkeakoulupolitiikkaa, myös laajemmin ”uusliberalistista” talouspolitiikkaa kohtaan, Kortti sanoo.
Valtiotieteellisen tiedekunnan moninaisia vaiheita käsittelevä historiateos on nyt julkaistu 75-vuotisjuhlavuoden kunniaksi.
Kriittiset yksilöt muuttavat yhteiskuntaa
Valtiotieteellisen tiedekunnan kriittisyyden leima on ollut tavallaan välttämätöntä kehityksen tiellä. Kortin mukaan yhteiskuntatieteisiin kuuluu elimellisesti ”luonnolliseksi” määriteltyjen asioiden kyseenalaistaminen ja sitä kautta kriittisten yksilöiden kasvattaminen.
- Esimerkiksi yhteiskuntatieteellisen kriittisen teorian olemukseen kuuluu pyrkimys muuttaa yhteiskuntaa, ei pelkästään ymmärtää ja selittää sitä. Tämä modernistinen idea on ollut voimakasta etenkin marxilaisessa perinteessä, kun yhteiskunnan kehityksen suuntaa on haluttu ohjata. Toinen asia sitten on, kuinka hyvin siinä on onnistuttu, Kortti muotoilee.
Tiedekunta kasvattanut vahvoja osaajia yhteiskunnan tarpeisiin
Hyvinvointivaltioprojektissa valtiotieteet olivat keskeisessä roolissa sen luomisessa 1960–1980-luvuilla. Valtiotieteellisellä tutkimuksella on ollut merkitystä myös esimerkiksi taloudellisten vaihteluiden, poliittisten liikkeiden ja yhteiskunnallisen eriarvoisuuden ymmärtämisessä.
- Ehkä kauaskantoisin merkitys valtiotieteillä on sen keskeisen alkuperäisen tavoitteen toteuttamisessa: kouluttaa osaavia ja monipuolisia ihmisiä yhteiskunnan tarpeisiin. Tämän vuoksi Suomessa on muun muassa kansainvälisesti vertaillen erittäin osaava virkamieskunta, parhaat opettajat ja vastuullinen toimittajakunta.
Opiskelijaliikkeellä iso vaikutus tiedekuntaan
Opiskelijaliikkeellä on ollut merkittävä rooli valtiotieteellisen hengen muodostumisessa. Etenkin 1970-luvun vasemmistolaisen opiskelijaliikkeen perintö on liimautunut vahvasti tiedekunnan imagoon.
- Toki sen jälkeisessäkin aktivismiaalloissa valtsikan opiskelijat ovat usein olleet keskeisissä rooleissa.
Kortille itselleen ei tullut vastaan isoja yllätyksiä, kun hän perehtyi laajaan asiakirja-aineistoon. Sivistyshistoriaa aiemmin tutkineelle päälinjat ja useat erityspiirteetkin olivat jo selvillä.
- Ehkä hiukan yllätti, kuinka pitkä yliopistojen ”markkinoitumiskehitys” on; 2000-luvun reformeille löytyy alkujuuret 1980-luvun puolivälistä, jotka ilmenevät myös valtsikan toiminnassa.
- Lisäksi sukupuolinäkökulma tuli varsin myöhään, vasta 1990-luvulla tiedekunnan pöytäkirjoihin, Kortti toteaa.
Valtiotieteellisen tiedekunnan vaiheita käsittelevä teos on ostettavissa Suomalaisen kirjallisuuden seuran verkkokaupasta: https://kirjat.finlit.fi/sivu/tuote/valtaan-ja-vastavirtaan/2706580
Lisätiedot:
Jukka Kortti
Puh. 029 412 4052
jukka.kortti@helsinki.fi
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Perheiden säännöllinen yhdessä ulkoilu hyvä keino vähentää lasten paikallaanoloa4.6.2020 08:30:00 EEST | Tiedote
Päiväkodin käytännöillä ja perheen säännöllisellä yhdessä liikkumisella on keskeinen merkitys päiväkoti-ikäisten lasten paikallaanolossa. Tämä selviää tuoreessa väitöstutkimuksessa, jossa tarkastellaan lasten yksilöllisten piirteiden, kodin, päiväkodin ja perheen sosioekonomisen aseman roolia päiväkoti-ikäisten lasten paikallaanolossa.
Metsänomistaja 2020 -tutkimus: Puolet metsätiloista on eläkeikäisten hallinnassa, yhtymien osuus kasvanut3.6.2020 10:00:00 EEST | Tiedote
Laaja Metsänomistaja 2020 -tutkimus kertoo, että suomalainen metsänomistajuus ei ole siirtynyt kaupunkilaisten käsiin ennakoitua tahtia. Kuolinpesien osuus metsätiloista on pienentynyt samalla kun yhtymämuotoisen omistuksen osuus on kasvanut. Puumarkkinoihin muutokset näyttävät vaikuttavan varsin vähän.
Kun lentomuurahainen ei lennäkään2.6.2020 14:35:19 EEST | Tiedote
Itsekkäät muurahaiskuningattaret jäävät kotipesäänsä, vaikka kykenisivät lentämään – yhdessä pesässä voi olla satoja kuningattaria, ja yhdessä yhteiskunnassa satoja pesiä. Helsingin yliopiston tutkimus osoittaa, että muurahaisten sosiaalinen evoluutio ja levittäytymisen evoluutio liittyvät vahvasti toisiinsa.
Koronaviruksen vaikutukset politiikkaan, talouteen ja yhteiskuntaan Venäjällä ja Euraasiassa2.6.2020 14:09:49 EEST | Tiedote
Aleksanteri-instituutti järjestää striimatun tiedotus ja -keskustelutilaisuuden COVID-19 -pandemiasta Venäjällä ja Keski-Aasiassa torstaina 11.6. klo 14.00-15.30.
Suomalaistutkijat havaitsivat neutronitähtien sisältä kokonaan uudentyyppistä ainetta1.6.2020 18:05:00 EEST | Tiedote
Suomalainen tutkimusryhmä löysi suurimpien olemassa olevien neutronitähtien ytimistä vahvoja viitteitä aineen kokonaan uudesta olomuodosta, kvarkkiaineesta. Tulos saatiin yhdistämällä hiukkas- ja ydinfysiikan tuloksia neutronitähtien törmäyksistä tehtyihin painovoima-aaltomittauksiin.
Automaattinen sisällönkuvailu osaksi Finton palveluja1.6.2020 13:02:40 EEST | Tiedote
Finto laajenee automaattisen sisällönkuvailun palveluihin Finto AI -työkalun ja sen rajapintapalvelun myötä. Palvelu tukee suomen-, ruotsin- ja englanninkielisen tekstin automaattista sisällönkuvailua.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme