Valtiotieteellisen tiedekunnan kriittisyys on taannut muutoksen
- Vaikka vasemmistolainen opiskelijapolvi vaati yliopistojen demokratisointia usein samassa rintamassa opetusministerien kanssa, se oli samalla hyvin kriittinen porvarillista Suomea kohtaan. Valtaapitäviä esimerkiksi usein syytettiin neuvostovastaisuudesta, kertoo teoksen kirjoittanut Jukka Kortti Helsingin yliopistosta.
Toisaalta professorikunta oli jo 1960-luvulta lähtien arvostellut korkeakoulupolitiikkaa. Valtion linjaukset olivat riittämättömiä vastaamaan ennennäkemättömään opiskelijatulvaan, jonka aiheuttamissa resurssiongelmissa etenkin valtiotieteellinen tiedekunta joutui painimaan.
- Tämän päivän kritiikki ilmenee esimerkiksi kriittisenä suhtautumisena paitsi markkinahenkistä korkeakoulupolitiikkaa, myös laajemmin ”uusliberalistista” talouspolitiikkaa kohtaan, Kortti sanoo.
Valtiotieteellisen tiedekunnan moninaisia vaiheita käsittelevä historiateos on nyt julkaistu 75-vuotisjuhlavuoden kunniaksi.
Kriittiset yksilöt muuttavat yhteiskuntaa
Valtiotieteellisen tiedekunnan kriittisyyden leima on ollut tavallaan välttämätöntä kehityksen tiellä. Kortin mukaan yhteiskuntatieteisiin kuuluu elimellisesti ”luonnolliseksi” määriteltyjen asioiden kyseenalaistaminen ja sitä kautta kriittisten yksilöiden kasvattaminen.
- Esimerkiksi yhteiskuntatieteellisen kriittisen teorian olemukseen kuuluu pyrkimys muuttaa yhteiskuntaa, ei pelkästään ymmärtää ja selittää sitä. Tämä modernistinen idea on ollut voimakasta etenkin marxilaisessa perinteessä, kun yhteiskunnan kehityksen suuntaa on haluttu ohjata. Toinen asia sitten on, kuinka hyvin siinä on onnistuttu, Kortti muotoilee.
Tiedekunta kasvattanut vahvoja osaajia yhteiskunnan tarpeisiin
Hyvinvointivaltioprojektissa valtiotieteet olivat keskeisessä roolissa sen luomisessa 1960–1980-luvuilla. Valtiotieteellisellä tutkimuksella on ollut merkitystä myös esimerkiksi taloudellisten vaihteluiden, poliittisten liikkeiden ja yhteiskunnallisen eriarvoisuuden ymmärtämisessä.
- Ehkä kauaskantoisin merkitys valtiotieteillä on sen keskeisen alkuperäisen tavoitteen toteuttamisessa: kouluttaa osaavia ja monipuolisia ihmisiä yhteiskunnan tarpeisiin. Tämän vuoksi Suomessa on muun muassa kansainvälisesti vertaillen erittäin osaava virkamieskunta, parhaat opettajat ja vastuullinen toimittajakunta.
Opiskelijaliikkeellä iso vaikutus tiedekuntaan
Opiskelijaliikkeellä on ollut merkittävä rooli valtiotieteellisen hengen muodostumisessa. Etenkin 1970-luvun vasemmistolaisen opiskelijaliikkeen perintö on liimautunut vahvasti tiedekunnan imagoon.
- Toki sen jälkeisessäkin aktivismiaalloissa valtsikan opiskelijat ovat usein olleet keskeisissä rooleissa.
Kortille itselleen ei tullut vastaan isoja yllätyksiä, kun hän perehtyi laajaan asiakirja-aineistoon. Sivistyshistoriaa aiemmin tutkineelle päälinjat ja useat erityspiirteetkin olivat jo selvillä.
- Ehkä hiukan yllätti, kuinka pitkä yliopistojen ”markkinoitumiskehitys” on; 2000-luvun reformeille löytyy alkujuuret 1980-luvun puolivälistä, jotka ilmenevät myös valtsikan toiminnassa.
- Lisäksi sukupuolinäkökulma tuli varsin myöhään, vasta 1990-luvulla tiedekunnan pöytäkirjoihin, Kortti toteaa.
Valtiotieteellisen tiedekunnan vaiheita käsittelevä teos on ostettavissa Suomalaisen kirjallisuuden seuran verkkokaupasta: https://kirjat.finlit.fi/sivu/tuote/valtaan-ja-vastavirtaan/2706580
Lisätiedot:
Jukka Kortti
Puh. 029 412 4052
jukka.kortti@helsinki.fi
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Noin joka seitsemäs hakija pääsi sisään Helsingin yliopistoon3.7.2025 09:42:00 EEST | Tiedote
Yhteishaussa Helsingin yliopistoon valittiin 4 703 uutta opiskelijaa. Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto ensisijaisten hakijoiden määrän sekä hakijoiden kokonaismäärän perusteella.
Kaasuvuoto aloittaa haavan korjauksen kasveissa2.7.2025 18:01:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat löytäneet mekanismin, jonka avulla kasvit korjaavat suojaavan uloimman kerroksensa, korkkisolukon. Tällä löydöllä voi olla merkittäviä vaikutuksia maatalouteen ja elintarvikkeiden säilyvyyteen. Etyleenin ja hapen diffuusio haavan läpi käynnistää kasvin luonnollisen paranemisprosessin.
Kaksoisvalohoito vähentää ikenien verenvuotoa ja tulehdusta hammasimplanttien ympärillä1.7.2025 09:59:32 EEST | Tiedote
Kaksoisvalohoito (Lumoral) tarjoaa kotikäyttöön turvallisen ja tehokkaan vaihtoehdon implanttien ympäristön tulehduksen hallintaan ilman antibiootteja.
Tutut maatalousympäristön linnut vähenevät, eteläiset yleislajit runsastuvat30.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Moni tuttu lintulaji harvinaistuu entisestään. Varpusia ja kuoveja on nyt vähemmän kuin koskaan aiemmin. Toisaalta monien eteläisten lajien voittokulku jatkuu. Mustarastaita ja peukaloisia esiintyy ennätysmäisen runsaasti.
Panimoteollisuuden sivuvirroista terveellisiä elintarvikkeita27.6.2025 13:02:54 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat keksineet innovatiivisen ja kestävän tavan hyödyntää mäskiä ja muita panimoteollisuuden sivutuotteita muokkaamalla niistä hyödyllisiä elintarvikkeita.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme