Valtiovarainvaliokunnan sd-edustajat: Panostukset maanpuolustukseen ovat tarpeen ja kohtuullisia, kun ne osaltaan pitävät Suomen konfliktien ulkopuolella.
6.5.2022 18:39:20 EEST | SDP EDUSKUNTA | Tiedote
Valtiovarainvaliokunta on käsitellyt selontekoa turvallisuusympäristön muutoksesta oman toimialansa näkökulmasta.
Pääpaino on ollut talouskehityksen, julkisen talouden menomuutoksien sekä puolustuksen ja sisäisen turvallisuuden toimijoiden lisäresurssitarpeiden arvioinnissa.
Talouskehityksessä on juuri nyt merkittäviä epävarmuuksia. On vaikea arvioida sodan kestoa, pakotteiden ja konfliktin lopullista laajuutta tai inflaation ja korkotason tulevaa nousua.
Venäjä on, pakotteista huolimatta toistaiseksi onnistunut välttämään talouden romahduksen. Osittain myös koska eräät maat eivät ole tuominneet hyökkäyssotaa ja jatkavat taloudellista yhteistyötä Venäjän kanssa.
- Tässä tilanteessa on tarpeen pohtia myös muuttuneen turvallisuustilanteen pitkän aikavälin vaikutuksia, kuten maailmantalouden jakautumista entistä selvemmin demokraattisiin ja autoritaarisiin ryhmittymiin, sanoo valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja edustaja Johannes Koskinen
Vaikutukset julkisen talouden menoihin
Suomen puolustuskykyä on onneksi kehitetty pitkäjänteisesti puolustusselontekojen pohjalta. Suomi tarvitsee vahvan kansallisen puolustuskyvyn kaikissa tilanteissa ja kaikissa turvallisuuspoliittisissa ratkaisuissa.
- On puolustusmenojen lisäksi perusteltua, että julkisen talouden suunnitelmassa vahvistetaan Suomen energiaomavaraisuutta ja huoltovarmuutta nopeuttamalla irtautumista Venäjän fossiilisesta energiasta ja tukemalla uuden teknologian käyttöönottoa. Sota vauhdittaa osaltaan vihreää siirtymää. Toimet maatalouden akuutin kustannuskriisin helpottamiseksi ja ruokahuollon turvaamiseksi ovat myös välttämättömiä, toteaa Raimo Piirainen
Koko valiokunta pitää tarpeellisena julkisen talouden suunnitelmassa vuosille 2023—2026 osoitettuja puolustushallinnon 2,2 mrd. euron lisäresursseja.
Puolustusyhteistyön tiivistäminen
- Turvallisuuspoliittisista perusratkaisuista riippumatta on tärkeää tehostaa yhteistyötä sekä maaryhmien ja kahdenvälisten kumppanien kanssa, sanoo Riitta Mäkinen
- Yhteistyö lisää todennäköisyyttä avun saamiselle ja korottaa kynnystä välikohtauksiin, Mäkinen jatkaa. Yhteistyön kautta voidaan tehostaa toimintaa, ja sitä kautta alentaa myös kustannuksia.
- Erityisesti Suomen ja Ruotsin välinen puolustusyhteistyö Itämeren turvallisuuden takaamiseksi nousee entistäkin tärkeänpään rooliin. On myös syytä edelleen vahvistaa EU:n keskinäisen avunannon sekä yhteisvastuun merkitystä, sanoo Tarja Filatov
EU:n puolustusteollista yhteistyötyötä tulee myös laajentaa ja hyödyntää yhteishankinnoilla saavutettavaa kustannustehokkuutta. Samoin puolustusrahasto avaa mahdollisuuksia tutkimus-, teknologia- ja kehittämisyhteistyölle.
Mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutukset
Nato-jäsenyyden vuotuisen välittömien lisäkustannuksen arvioidaan jäävän melko pieniksi ja olevan noin 1—1,5 prosenttia Suomen nykyisestä puolustusbudjetista. Nato-jäsenyys on siten ensisijaisesti puolustuspoliittisesti arvioitava vaihtoehto. Selonteossa ei kuitenkaan ole laajemmin käsitelty jäsenyyden aiheuttamia välillisiä ja pitkän aikavälin taloudellisia vaikutuksia, eikä myöskään liittoutumattomuuden kustannusvaikutuksia.
Mikäli Suomi liittyy Natoon, tulee Suomen velvoitteissa ottaa huomioon meidän kustannustehokas, asevelvollisuuteen perustuva puolustusjärjestelmä, jonka menot ovat pienemmät kuin palkka-armeijaan perustuvissa järjestelmissä. Tämä tulisi huomioida esimerkiksi Suomea koskevassa suosituksessa puolustusmenojen bruttokansantuoteosuudesta.
Arjen turvaaminen ja talous
Epävarmassa tilanteessa mahdollisimman normaalin arjen turvaaminen ja toimivista peruspalveluista, vähimmäistoimeentulosta ja haavoittuvimmassa asemassa olevista henkilöistä huolehtiminen on erityisen tärkeää. Ei pidä myöskään unohtaa varhaiskasvatuksen ja koulun turvallisen arjen merkitystä lasten ja nuorten hyvinvoinnille.
Muuttunut turvallisuusympäristö hidastaa merkittävästi Suomen talouskehitystä ja lisää julkisen talouden menoja. Panostukset uskottavaan maanpuolustukseen, myös mahdolliseen puolustusliittoon, ovat kuitenkin pieniä, jos ne pitävät Suomen konfliktien ulkopuolella.
Julkisen talouden nykyinen tilanne vaatii silti myös turvallisuustoimien kehittämistä kustannusten minimoimiseksi. Toimet talouskasvun lisäämiseksi ovat myös välttämättömiä.
Talouskasvua ja investointeja edistää mahdollisimman vakaa ja turvallinen toimintaympäristö. Turvallisuustilanteen eskaloituminen aiheuttaisi valtavat taloudelliset kustannukset, jotka ovat vaikeasti ennakoitavissa.
Yleisesti on jatkossakin välttämätöntä yrittää puuttua myös konfliktien juurisyihin, edistää niiden ennaltaehkäisyä ja huolehtia humanitäärisestä avusta.
- Varautumisen lisäksi Suomen pitää jatkossakin pyrkiä edistämään vuoropuhelua, diplomatiaa, asevalvontaa, aseriisuntaa sekä konfliktien rauhanomaista ratkaisua, muistuttaa Pia Viitanen.
Yhteyshenkilöt
Johannes KoskinenKansanedustaja
Puh:050 511 3061Pia ViitanenKansanedustaja
Puh:050 511 3039Raimo PiirainenKansanedustaja
Puh:050 512 1587Tarja FilatovKansanedustaja
Puh:050 511 3112Riitta MäkinenKansanedustaja
Puh:0504302197Tietoja julkaisijasta
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta SDP EDUSKUNTA
SDP:n Kim Bergin ryhmäpuheenvuoro välikysymyskeskustelussa terveys- ja vanhuspalvelujen vaarantumisesta ja hyvinvointialueiden kestämättömästä tilanteesta18.11.2026 17:15:34 EET | Tiedote
Ryhmäpuheenvuoro 18.11.2026, puhuttaessa muutokset mahdollisia.
Suuren valiokunnan sd-edustajat: Suomi ei saa vesittää EU:n päästökauppaa – lasku voi langeta suomalaisille18.11.2026 16:23:01 EET | Tiedote
Eduskunnan suuren valiokunnan sosialidemokraattiset jäsenet jättivät eriävän mielipiteen EU:n päästökauppajärjestelmän uudistamista koskevaan lausuntoon. Suuri valiokunta ja valtioneuvosto tunnistavat päästökaupan merkityksen sekä riskit sen ohjausvaikutuksen heikkenemisestä. SDP:n mukaan näiden seikkojen on kuitenkin välttämätöntä näkyä vahvemmin myös Suomen neuvottelutavoitteissa.
SDP:n Marko Asell: Vesilaista vaelluskaloille synkkä pettymys18.11.2026 15:07:57 EET | Tiedote
Hallituksen esitys vesilain uudistuksesta hyväksyttiin lopullisesti eduskunnan istunnossa tänään. Ympäristövaliokunnan jäsen Marko Asell (sd.) on pettynyt lopputulokseen ja hallituksen kunnianhimon puutteeseen etenkin vaelluskalojen olosuhteiden parantamisen osalta.
SDP:n Heinäluoma ja Werning: Hallitus petti lupauksensa – potilasturvallisuus ei saa jäädä lainsäädäntöruuhkan jalkoihin18.11.2026 12:33:07 EET | Tiedote
MTV3 Uutiset kertoi tänään, ettei esteettisten pistoshoitojen sääntelyä koskeva lainsäädäntöuudistus kuitenkaan tule etenemään tällä hallituskaudella. SDP:n kansanedustajat Eveliina Heinäluoma ja Paula Werning arvostelevat voimakkaasti hallituksen päätöstä jättää esteettisten pistoshoitojen sääntelyuudistus toteuttamatta tällä vaalikaudella. Edustajat ovat vaatineet toimia jo yli kaksi vuotta, mutta hallitus ei ole saanut ongelmaa ratkaistua.
SDP:n Haatainen: Suomi ei ole suojassa vaalivaikuttamiselta18.11.2026 10:22:37 EET | Tiedote
SDP:n kansanedustaja Tuula Haatainen muistuttaa, ettei Suomessa voida tuudittautua siihen, että hyvä medialukutaito ja oma kieli suojaavat vaalivaikuttamiselta. Tekoälyn nopea kehitys edellyttää uusia keinoja tunnistaa ja torjua vaikuttamista. Haatainen puhui vaalivaikuttamista ja demokratian kriisinkestävyyttä käsittelevässä seminaarissa Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunnan puheenjohtajana.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
