SDP EDUSKUNTA

Valtiovarainvaliokunnan sd-edustajat: Panostukset maanpuolustukseen ovat tarpeen ja kohtuullisia, kun ne osaltaan pitävät Suomen konfliktien ulkopuolella.

Jaa

Valtiovarainvaliokunta on käsitellyt selontekoa turvallisuusympäristön muutoksesta oman toimialansa näkökulmasta.

Pääpaino on ollut talouskehityksen, julkisen talouden menomuutoksien sekä puolustuksen ja sisäisen turvallisuuden toimijoiden lisäresurssitarpeiden arvioinnissa.

Talouskehityksessä on juuri nyt merkittäviä epävarmuuksia. On vaikea arvioida sodan kestoa, pakotteiden ja konfliktin lopullista laajuutta tai inflaation ja korkotason tulevaa nousua.

Venäjä on, pakotteista huolimatta toistaiseksi onnistunut välttämään talouden romahduksen. Osittain myös koska eräät maat eivät ole tuominneet hyökkäyssotaa ja jatkavat taloudellista yhteistyötä Venäjän kanssa.

- Tässä tilanteessa on tarpeen pohtia myös muuttuneen turvallisuustilanteen pitkän aikavälin vaikutuksia, kuten maailmantalouden jakautumista entistä selvemmin demokraattisiin ja autoritaarisiin ryhmittymiin, sanoo valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja edustaja Johannes Koskinen

Vaikutukset julkisen talouden menoihin

Suomen puolustuskykyä on onneksi kehitetty pitkäjänteisesti puolustusselontekojen pohjalta. Suomi tarvitsee vahvan kansallisen puolustuskyvyn kaikissa tilanteissa ja kaikissa turvallisuuspoliittisissa ratkaisuissa.

- On puolustusmenojen lisäksi perusteltua, että julkisen talouden suunnitelmassa vahvistetaan Suomen energiaomavaraisuutta ja huoltovarmuutta nopeuttamalla irtautumista Venäjän fossiilisesta energiasta ja tukemalla uuden teknologian käyttöönottoa. Sota vauhdittaa osaltaan vihreää siirtymää. Toimet maatalouden akuutin kustannuskriisin helpottamiseksi ja ruokahuollon turvaamiseksi ovat myös välttämättömiä, toteaa Raimo Piirainen

Koko valiokunta pitää tarpeellisena julkisen talouden suunnitelmassa vuosille 2023—2026 osoitettuja puolustushallinnon 2,2 mrd. euron lisäresursseja.

Puolustusyhteistyön tiivistäminen

- Turvallisuuspoliittisista perusratkaisuista riippumatta on tärkeää tehostaa yhteistyötä sekä maaryhmien ja kahdenvälisten kumppanien kanssa, sanoo Riitta Mäkinen

- Yhteistyö lisää todennäköisyyttä avun saamiselle ja korottaa kynnystä välikohtauksiin, Mäkinen jatkaa. Yhteistyön kautta voidaan tehostaa toimintaa, ja sitä kautta alentaa myös kustannuksia.

- Erityisesti Suomen ja Ruotsin välinen puolustusyhteistyö Itämeren turvallisuuden takaamiseksi nousee entistäkin tärkeänpään rooliin. On myös syytä edelleen vahvistaa EU:n keskinäisen avunannon sekä yhteisvastuun merkitystä, sanoo Tarja Filatov

EU:n puolustusteollista yhteistyötyötä tulee myös laajentaa ja hyödyntää yhteishankinnoilla saavutettavaa kustannustehokkuutta. Samoin puolustusrahasto avaa mahdollisuuksia tutkimus-, teknologia- ja kehittämisyhteistyölle.

Mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutukset 

Nato-jäsenyyden vuotuisen välittömien lisäkustannuksen arvioidaan jäävän melko pieniksi ja olevan noin 1—1,5 prosenttia Suomen nykyisestä puolustusbudjetista. Nato-jäsenyys on siten ensisijaisesti puolustuspoliittisesti arvioitava vaihtoehto. Selonteossa ei kuitenkaan ole laajemmin käsitelty jäsenyyden aiheuttamia välillisiä ja pitkän aikavälin taloudellisia vaikutuksia, eikä myöskään liittoutumattomuuden kustannusvaikutuksia.

Mikäli Suomi liittyy Natoon, tulee Suomen velvoitteissa ottaa huomioon meidän kustannustehokas, asevelvollisuuteen perustuva puolustusjärjestelmä, jonka menot ovat pienemmät kuin palkka-armeijaan perustuvissa järjestelmissä. Tämä tulisi huomioida esimerkiksi Suomea koskevassa suosituksessa puolustusmenojen bruttokansantuoteosuudesta.

Arjen turvaaminen ja talous 

Epävarmassa tilanteessa mahdollisimman normaalin arjen turvaaminen ja toimivista peruspalveluista, vähimmäistoimeentulosta ja haavoittuvimmassa asemassa olevista henkilöistä huolehtiminen on erityisen tärkeää. Ei pidä myöskään unohtaa varhaiskasvatuksen ja koulun turvallisen arjen merkitystä lasten ja nuorten hyvinvoinnille.

Muuttunut turvallisuusympäristö hidastaa merkittävästi Suomen talouskehitystä ja lisää julkisen talouden menoja. Panostukset uskottavaan maanpuolustukseen, myös mahdolliseen puolustusliittoon, ovat kuitenkin pieniä, jos ne pitävät Suomen konfliktien ulkopuolella.

Julkisen talouden nykyinen tilanne vaatii silti myös turvallisuustoimien kehittämistä kustannusten minimoimiseksi. Toimet talouskasvun lisäämiseksi ovat myös välttämättömiä.

Talouskasvua ja investointeja edistää mahdollisimman vakaa ja turvallinen toimintaympäristö. Turvallisuustilanteen eskaloituminen aiheuttaisi valtavat taloudelliset kustannukset, jotka ovat vaikeasti ennakoitavissa.

Yleisesti on jatkossakin välttämätöntä yrittää puuttua myös konfliktien juurisyihin, edistää niiden ennaltaehkäisyä ja huolehtia humanitäärisestä avusta.

- Varautumisen lisäksi Suomen pitää jatkossakin pyrkiä edistämään vuoropuhelua, diplomatiaa, asevalvontaa, aseriisuntaa sekä konfliktien rauhanomaista ratkaisua, muistuttaa Pia Viitanen.

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

SDP EDUSKUNTA
SDP EDUSKUNTA

00102 Eduskunta

09 4321https://sdp.fi/fi/eduskunta/

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta SDP EDUSKUNTA

SDP:n Kim Berg: Hallituksen oikeudenmukaisen politiikan linja jatkuu – hoitotakuu ja ylimääräinen kansaneläkeindeksin tarkistus etenivät eduskuntaan19.5.2022 14:35:46 EEST | Tiedote

Eilisen täysistunnon lähetekeskustelussa käsiteltiin hallituksen esityksiä etuuksien ylimääräisestä kansaneläkeindeksin tarkistuksesta ja seitsemän päivän hoitotakuusta. Kansaneläkeindeksi ylimääräinen tarkistus on vallitsevassa tilanteessa tarpeellinen, sillä esimerkiksi polttoaineiden ja ruuan hinta on noussut. Korotukset yksittäisiin etuuksiin ovat noin 3,5 prosenttia. Näin muun muassa täysi takuueläke nousee noin 30 euroa kuukaudessa ja toimeentulotuen perusosa noin 18 euroa kuukaudessa. -Näitä korotuksia tarvitaan, koska ne menevät suoraan elämiseen ja tavallisen arjen ja siitä selviämisen tukemiseen. Ei-kurjistavan politiikan arvo kasvaa yhteiskunnallisesti haastavina aikoina, joiden äärellä olemme olleet viime vuosina ensin koronan kurittaessa ja sitten turvallisuusympäristön muutoksen vaikutusten keskellä, sanoo kansanedustaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Kim Berg. Seitsemän päivän hoitotakuun tavoitteena on, että perusterveydenhuollon palvelut olisivat yhdenvertaises

SDP:n Tuula Väätäinen: Nyt on korkea aika lastensuojelun kokonaisvaltaiselle uudistukselle19.5.2022 13:57:54 EEST | Tiedote

Sosiaali- ja terveysministeriö on aloittanut lastensuojelun lainsäädännön kokonaisuudistuksen. Uudistyö alkaa lastensuojelun vision selkeyttämisellä ja uudistuksen suuntaviivojen luomisella. Osana tätä työtä tehdään muun muassa uudistuksen vaikutusten ennakkoarviointia sekä kansainvälistä vertailua. Kuluvan vuoden syksyllä uudistustyöhön otetaan mukaan sidosryhmiä ja lainsäädännön valmistelun tueksi kootaan asiantuntijaverkosto. Varsinainen konkreettinen lainsäädännön uudistaminen aloitetaan vuonna 2023 ja työ jatkuu ensi hallituskaudelle. -SDP:n johtama hallitus on sitoutunut tukemaan lapsiperheitä. Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden henkilöstömitoituksesta on jo tällä hallituskaudella säädetty laki. Lastensuojelu on kuitenkin kokonaisuudistuksen tarpeessa, jotta pystymme turvaamaan jokaisen lapsen oikeuden turvalliseen lapsuuteen ja yhdenvertaiseen kehitykseen. Nykyinen lastensuojelulaki on säädetty vuonna 2007 ja nyt on korkea aika kokonaisvaltaiselle uudistukselle, jossa lasten

SDP:n Marko Asell: Nokialle, Lempäälälle ja Ylöjärvelle mittavat liikuntapaikkarahoitukset19.5.2022 12:52:32 EEST | Tiedote

Valtion liikuntaneuvosto käsitteli liikuntapaikkarakentamisen hankkeita kokouksessaan torstaina. Nokian uudellepalloiluhallille, Lempäälän uimahallille ja Ylöjärven liikuntahallille myönnettiin valtionavustukset. Nokian palloiluhalli sai 750 000 €, Lempäälän uimahalli 1 000 000 € ja Ylöjärven liikuntahalli 750 000 €. Valtionavustuksia haki kaikkiaan 65 isoa hanketta eri puolelta Suomea, mutta vain 23 liikuntapaikkahanketta ylitti riman. Näistä kolme osui Pirkanmaalle, kun Lempäälän uimahalli, Nokian palloiluhalli ja Ylöjärven liikuntahalli saavat yhteensä 2,5 miljoonaa euroa. Valtion liikuntaneuvoston varapuheenjohtaja, kansanedustaja Marko Asell (sd.) on tyytyväinen siihen, että työ liikuntapaikkahankkeiden edistämiseksi on tuottanut tulosta ja niiden merkitys ja kiireellisyys on huomioitu. - Korona-aika on vaikuttanut pitkään negatiivisesti ihmisten liikuntamahdollisuuksiin, kun harrastustilat ovat olleet kiinni. Liikkumattomuus on lisääntynyt ja harrastustoimintaan osallistuminen la

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme