Valuma-alueen ominaisuudet vaikuttavat vesikasvien esiintymiseen järvissä
Vesikasvit ovat sopeutuneet vähäiseen hiilidioksidiin vesistöissä hyödyntämällä bikarbonaattia. Sitä on runsaasti liuenneena järviin, joiden valuma-alueiden kivilajit ovat kalkkipitoisia, todetaan uudessa tutkimuksessa.
Tutkimusta johtaneen Kööpenhaminan yliopiston professorin Ole Pedersonin mukaan bikarbonaatin hyödyntäminen vaatii paljon energiaa ja on tehottomampaa kuin hiilidioksidin käyttäminen, vaikka pitoisuudet olisivat samat. Kuitenkin kalkkipitoisissa järvissä vesikasvien yhteyttämisteho on selvästi korkeampi, kun ne voivat hyödyntää bikarbonaattia. Tämä selittää bikarbonaattia hyödyntävien vesikasvien runsauden järvissä, joiden valuma-alueella on paljon bikarbonaattia sisältäviä kivilajeja.
Professori Kaj Sand-Jensen Kööpenhaminan yliopistosta jatkaa: ”Voidaksemme osoittaa tämän maailmanlaajuisesti meidän piti ensin analysoida useita trooppisia lajeja ja tutkia niiden suhdetta veden laatuun, koska tätä ei ole tutkittu aiemmin eikä tietoa ole ollut.”
Tutkimuksessa havaittiin, että bikarbonaattia suosivien kasvilajien runsastuminen oli yhdenmukaista trooppisissa ja lauhkean vyöhykkeen kalkkivaltaisissa järvissä. Jokivesissä tulokset olivat erilaiset, koska virtaavan veden hiilidioksidipitoisuudet ovat korkeat, jolloin jokivesien kasvilajien ei tarvitse erikoistua hyödyntämään bikarbonaattia hiilen lähteenä.
”Pystyimme tässä tutkimuksessa ensimmäistä kertaa todistamaan bikarbonaatin tärkeyden vesikasvien esiintymiselle globaalissa mittakaavassa. Järvitutkijana olen erityisen innoissani tutkimuksen tuloksista”, sanoo tutkimukseen osallistunut yliopistotutkija Janne Alahuhta Oulun yliopiston Maantieteen tutkimusyksiköstä.
Alahuhta on luonut maailmanlaajuisen järvivesikasvien tutkijaverkoston, joka kattaa yli 20 aluetta eri mantereilla. Verkosto mahdollisti osaltaan tutkimuksen toteuttamisen. Lisäksi Alahuhta toimitti tutkimukseen järviaineistoa Suomesta ja osallistui artikkelin kirjoittamiseen ja kommentointiin.
Tutkimustulosten perusteella voidaan ennakoida, että vesikasvien lajimäärä ja yhteisörakenne tulevat muuttumaan järvissä johtuen ihmisen aiheuttamasta happamoitumisesta, metsätoimenpiteistä ja typpilannoitteiden käytöstä. Lajistomuutokset voivat olla dramaattisia, koska hiilidioksidia käyttävät lajit ovat usein kooltaan pieniä verrattuna suurempiin bikarbonaattia hyödyntäviin lajeihin. Tällä on suoria vaikutuksia niin järvimaisemaan kuin järviekosysteemeihin, koska vesikasveilla on tärkeä merkitys myös muille eläimille suojan ja ravinnon lähteenä.
Suomessa tunnettuja yleisiä suuressa osassa maata kasvavia vesikasveja ovat esimerkiksi pitkävartiset järviruoko, -kaisla ja osmankäämi, kelluvalehtiset lumme ja ulpukka sekä upoksissa kasvavat ahven- ja uistinvita.
Tutkimustulos on julkaistu Science-lehdessä 14.11.2019.
Artikkeli:
Iversen LL, Winkel A, Båstrup-Spohr L, Hinke AB, Alahuhta J, Baattrup-Pedersen A, Birk S, Brodersen P, Chambers PA, Ecke F, Feldmann T, Gebler D, Heino J, Jespersen TS, Moe SJ, Riis T, Sass L, Vestergaard O, Maberly SC, Sand-Jensen K, and Pedersen O (2019), Catchment properties and the photosynthetic trait composition of freshwater plant communities. Science DOI 10.1126/science.aay5945
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Yliopistotutkija Janne Alahuhta, Oulun yliopisto, Maantieteen tutkimusyksikkö, puh. 029 448 8061, sähköposti: Janne.Alahuhta@oulu.fi
Viestintäasiantuntija Tiina Pistokoski, Oulun yliopisto, pu. 029 448 4091, sähköposti: Tiina.Pistokoski@oulu.fi
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
OTT Mikko Pikkujämsä yritysjuridiikan työelämäprofessoriksi Oulun yliopiston kauppakorkeakouluun18.4.2024 11:57:43 EEST | Tiedote
Oikeusneuvos, OTT Mikko Pikkujämsä on aloittanut yritysjuridiikan, erityisesti vero-oikeuden työelämäprofessorina Oulun yliopiston kauppakorkeakoulussa. Työelämäprofessorin tehtävänä on vahvistaa yritysjuridiikan opetusta.
Kansainvälisen tähtitieteellisen unionin johtoryhmä Suomeen ensi kertaa 22.–24.4. – tiedotusvälineet tervetulleita tapaamaan johtoryhmän jäseniä17.4.2024 08:45:00 EEST | Tiedote
Kansainvälinen tähtitieteellinen unioni (eng. International Astronomical Union, IAU) on yksi vanhimmista ja suurimmista ammattitieteilijöiden unioneista. Sen johtoryhmä kokoontuu ensi kertaa historiassaan Suomessa; Helsingissä ja Rovaniemellä. Oulun yliopiston isännöimä kokous on merkittävä hetki suomalaiselle tähtitieteelle ja maailmanlaajuiselle yhteistyölle.
Liikuntaseurojen terveyden edistämisessä parannettavaa – seuranuortenkin ruokailutottumuksissa puutteita12.4.2024 06:55:00 EEST | Tiedote
Suomalaiset nuorten liikuntaseurat suhtautuvat positiivisesti terveyden edistämiseen. Seuratoimintaan osallistuvien nuorten terveyttä edistävän syömisen tukemiseksi tarvitaan kuitenkin lisää toimia, väitöstutkimus osoittaa.
Askivuosista merkittävää työkyvyn laskua ja tuottavuuden menetyksiä10.4.2024 05:45:00 EEST | Tiedote
Tupakoinnin aiheuttamille tuottavuuden menetyksille on nyt laskettu hinta Suomessa. Oulun yliopiston tutkimus osoittaa, että elinikäinen tupakoija aiheuttaa yhteiskunnalle ja työnantajalle huomattavasti korkeammat tuottavuuskustannukset kuin tupakoimaton.
Klimatförändringar och kommersiellt tillvaratagande av skogen kan försvaga blåbärsmikrober – skillnader mellan blåbär i norr och söder9.4.2024 09:00:50 EEST | Press release
Enligt ny forskning varierar mångfalden av symbiotiska mikrober i blåbär i södra och norra Finland. Mikrober är livsviktiga för alla livsformer.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme