Vanhemman ja vauvan tunneyhteyden tukeminen parantaa keskosvauvan aivoverkostojen kehitystä
Helsingin ja Columbian yliopistojen yhteistutkimuksessa selvitettiin, miten keskoslapsen aivojen kehitys muuttuu, jos tehohoidossa olevan vauvan vanhempia ohjataan luomaan hyvä tunneyhteys lapseensa.
Columbian yliopiston professorit Martha Welch ja Michael Myers olivat jo aiemmin havainneet, että keskoslapsen myöhempää neurokognitiivista kehitystä voidaan parantaa huomattavasti tukemalla äidin ja lapsen varhaista syvää tunneyhteyttä ja vuorovaikutusta.
Nyt tehdyssä tutkimuksessa mitattiin keskosten tehohoidossa hoidettujen lasten aivoverkostojen toimintaa. Kaikki vauvat saivat normaalia keskoshoitoa, mutta osalle perheistä annettiin lisäksi tukea lapsen ja vanhemman välisen yhteyden vahvistamiseksi.
Tulosten perusteella uusi hoito paransi vauvan aivojen toimintaa niin paljon, että keskoslasten aivoverkkojen toiminta muistutti normaalisti laskettuna aikana syntyneiden verrokkilasten aivoverkkoja.
– Keskosvauvojen teho-osastolla tapahtuva hoito on parantunut valtavasti, mutta aivojen kehityksen tukeminen on edelleen maailmanlaajuinen haaste. Hoitoinnovaatioiden rinnalle tarvitaan parempia menetelmiä mittaamaan sitä, miten uudet hoidot vaikuttavat suoraan kehittyvän lapsen aivoissa, tutkimusta johtanut professori Sampsa Vanhatalo Helsingin yliopistosta kertoo.
Uudet, hoidon tuloksia mittaavat menetelmät kehittävät keskoshoitoa
– Kehittämämme uudet aivotoiminnan analyysimenetelmät auttoivat mittaamaan sitä, miten uusi hoito vaikuttaa vauvan aivoverkostojen kehitykseen. Lisätukea saaneilla keskosilla aivot kehittyivät lähemmäksi täysiaikaisia verrokkeja. Ja mikä tärkeintä, havaitsimme että nämä muutokset liittyivät myös parempaan myöhempään neurokognitiiviseen kehitykseen, lasten aivoverkostoja analysoinut väitöskirjatutkija Pauliina Yrjölä kertoo.
– Nyt tehty tutkimus osoittaa myös, miten tärkeää on yhdistää pitkäjänteinen tekninen kehitystyö innovatiiviseen kliinisten hoitojen kehitykseen. Helsingissä on tehty kahden vuosikymmenen ajan uraauurtavaa kehitystyötä vauvojen aivotoiminnan arvioinnissa, kun taas New Yorkissa on tehty poikkeuksellisen kiinnostavaa ei-lääkkeellistä keskosten hoitotutkimusta. Tulokset avaavat paljon näkymiä sekä aivotutkimuksen että kliinisen hoidon saralla, toteaa menetelmän teknisestä kehityksestä vastannut tohtori Anton Tokariev.
Viime vuosina useissa tutkimuksissa on tuotu keskosvauvan teho-osastohoitoon erilaisia ympäristöä “rikastavia” aistiärsykkeitä (nk. environmental enrichment) kuten musiikkia, hierontaa tai ihokontaktia. Nyt tehty uusi tutkimus korostaa vanhemman ja lapsen välisen vuorovaikutuksen merkitystä. Tutkimuksessa osoitetaan, että vanhemman ja lapsen tunneyhteyden tukeminen voi vaikuttaa lapsen kehitykseen ja jopa lapsen aivojen toiminnalliseen rakentumiseen.
– Maailmanlaajuisesti ajatellen uudet löydökset ovat erityisen kiinnostavia myös siksi, että tämänlainen hoidon parantaminen on täysin tasa-arvoista ja kaikkien saavutettavissa, riippumatta terveydenhuollon tai yksittäisen potilaan resursseista, professori Vanhatalo huomauttaa lopuksi.
Alkuperäinen artikkeli: Pauliina Yrjölä, Michael M. Myers, Martha G. Welch, Nathan J. Stevenson, Anton Tokariev, Sampsa Vanhatalo. Facilitating early parent-infant emotional connection improves cortical networks in preterm infants. Science Translational Medicine. 14, eabq4786 (2022). DOI: 10.1126/scitranslmed.abq4786.
Lisätietoja
Sampsa Vanhatalo, professori, Helsingin yliopisto ja BABA tutkimuskeskus, Uusi lastensairaala, HUS Helsingin yliopistollinen sairaala
sampsa.vanhatalo@helsinki.fi
p. 050 528 6119
Pauliina Yrjölä, DI, väitöskirjatutkija, erikoistuva sairaalafyysikko, Helsingin yliopisto ja BABA tutkimuskeskus, HUS Helsingin yliopistollinen sairaala
pauliina.yrjola@helsinki.fi
p. 040 0478 695
Anton Tokariev, yliopistotutkija, Helsingin yliopisto ja BABA tutkimuskeskus, HUS Helsingin yliopistollinen sairaala
anton.tokariev@helsinki.fi
p. 045 8788184 (aikavyöhyke Suomi -7 tuntia)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anu Koivusipiläviestinnän asiantuntijaHelsingin yliopisto | Meilahden kampus
Puh:02941 25491Puh:050 472 5881anu.koivusipila@helsinki.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Uutta tietoa kasviproteiineista: härkäpapu sopii täydentämään suomalaista ruokavaliota6.5.2024 16:11:33 EEST | Tiedote
Tuoreen kansainvälisen ja monitieteisen tutkimuksen mukaan härkäpavun proteiinin sulavuus elimistössä on melko hyvä, mutta se ei sellaisenaan sisällä tarpeeksi kaikkia välttämättömiä aminohappoja.
Kutsu medialle: Periferia-taidenäyttely metsässä, Hyytiälän metsäasemalla avautuu jälleen: kokoelmaan kolme uutta teosta6.5.2024 10:26:33 EEST | Tiedote
Periferia-taidenäyttelyssä puut ja metsä hengittävät, vaeltavat ja vastaavat. Yleisö ja median edustajat ovat tervetulleita taidenäyttelyn avajaisiin ja Maailma, vihreä metsä -Symposioniin 17.–18. toukokuuta Pirkanmaan Juupajoelle. Periferia-näyttelyn lehdistötilaisuus järjestetään 17. toukokuuta klo 14.30.
Syyteneuvottelua käytetään Suomessa vähän, mutta menettely voi lieventää rangaistusta huomattavasti6.5.2024 09:15:00 EEST | Tiedote
Syyteneuvottelua käytetään selvästi ennakoitua vähemmän. Neuvotteluun liittyviä tunnustamisoikeudenkäyntejä on pidetty Suomessa vuosittain noin 40 – 85, kun lakia säädettäessä arvioitiin, että menettely voisi soveltua vuosittain jopa 500 tapaukseen, ilmenee Helsingin yliopistossa tehdystä raportista.
Viikin lehmät kirmasivat laitumelle – lataa keväiset videot median käyttöön!4.5.2024 13:19:11 EEST | Tiedote
Suomen urbaaneimmat lehmät ovat kirmanneet riemuiten laitumelle Viikin tutkimustilalla ensimmäisen kerran talven jälkeen. Perinteikäs koko perheen tapahtuma keräsi yleisöä laitumen laidalle Helsingin maantieteelliseen keskipisteeseen lauantaina arviolta jopa 7000 henkeä.
Kahvin perimä selvitetty – tiedossa parempaa makua ja vastustuskykyä kasvitaudeille2.5.2024 09:33:27 EEST | Tiedote
Kansainvälinen tutkijaryhmä on selvittänyt Arabica-kahvilajin koko perimän. Tutkimustulokset avaavat uusia mahdollisuuksia tuottaa laadukkaampaa kahvia ja parantaa lajin vastustuskykyä vakavalle kahvipensaita tuhoavalle kasvitaudille kahviruosteelle.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme