Vanhemman laulu tukee keskosvauvan aivojen kehitystä ja äidin hyvinvointia ennenaikaisen syntymän jälkeen

Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan laulaminen voi edistää keskosvauvojen kuuloaivokuoren kehitystä. Laulaminen voi myös tukea äitien hyvinvointia sekä äidin ja vauvan välistä suhdetta.

Musiikkiterapeutti Kaisamari Kostilaisen psykologian alan väitöstyö oli osa Laulava Kenguru -pitkittäistutkimusta. Siinä osa vanhemmista kuului interventioryhmään, jossa musiikkiterapeutti tutkimuksen alussa motivoi ja tuki vanhempia laulamaan tai hyräilemään kenguruhoidon aikana vauvan laskettuun aikaan asti. Osa vanhemmista kuului kontrolliryhmään. He pitivät vauvaansa kenguruhoidossa osaston ohjeiden mukaisesti ilman musiikkiterapeutin ohjeistusta laulamiseen.

– Kenguruhoidon aikana tapahtuva laulaminen auttoi äitejä rentoutumaan ja muodostamaan läheisemmän suhteen vauvaan, ja samalla laulu kehitti vauvan aivoja, Kostilainen kertoo.

Laulu näkyi EEG-mittauksessa

Tutkimuksessa käytettiin aivosähkökäyrämittausta kartoittamaan laulamisen vaikutusta keskosten aivojen kykyyn erotella pieniä puheäänien muutoksia. Tämä kyky on tärkeää normaalin kielenkehityksen kannalta. Äitien ahdistuneisuutta mitattiin kyselyllä. Lisäksi äidit kertoivat, miltä vauvalle laulaminen heistä tuntui ja miten he kokivat sen vaikuttavan vauvaan ja itseensä.

Interventioryhmän vauvoilla oli suuremmat aivovasteet puheäänten muutoksille verrattuna kontrolliryhmän vauvoihin. Mitä useampana päivänä vanhemmat lauloivat vauvalleen, sitä suuremmat aivovasteet vauvoilla oli.

– Kuulojärjestelmän kehitys näyttäisi siis hyötyvän toistosta. Keskosvauvalle laulamisen vaikutukset näkyivät jo lasketussa ajassa eli silloin, kun vauvan täysiaikainen syntymäaika olisi ollut, Kostilainen kertoo.

Interventioryhmän äideillä ahdistuneisuus väheni tilastollisesti merkitsevästi verrattuna kontrolliryhmän äiteihin, jotka eivät laulaneet.

– Interventioryhmän äidit kokivat laulamisen rentouttaneen vauvoja ja heitä itseään, kohottaneen heidän mielialaansa ja vaikuttaneen positiivisesti heidän hyvinvointiinsa. Äidit kokivat, että laulaminen myös edisti vuorovaikutusta ja tunnetason läheisyyttä. Kaikki musiikkiterapeutin tukea saaneet äidit jatkoivat laulamista arjessa tutkimuksen jälkeen.

Opas vanhemmille

Teho-osaston ääniympäristö voi aiheuttaa keskosvauvalle fysiologista stressiä. Tutkijat uskovat, että se voi vaikuttaa myös lapsen myöhempään kehitykseen.

– Sairaalan ääniympäristöön tulisi kiinnittää huomiota vähentämällä stressaavaa ärsykettä ja lisäämällä kehitystä tukevaa ärsykettä, kuten vanhemman puhetta ja laulua, kertoo Kostilainen, joka on erikoistunut vastasyntyneiden teho-osaston musiikkiterapiaan.

Vuosittain Suomessa noin kuusi prosenttia vauvoista syntyy ennenaikaisesti. Väitöstutkimuksensa ja muun kirjallisuuden pohjalta Kostilainen teki keskosvanhemmille oppaan, joka neuvoo ja motivoi vanhempia oman äänen käyttöön keskossyntymän jälkeen.

Kostilaisen mukaan varhaisen tuen ja tiedon tarjoaminen vanhemmille jo osastohoidon aikana on perusteltua ja tärkeää.

– Keskosuus kohottaa riskiä vauvan myöhemmän kehityksen, kuten kielenkehityksen ongelmille. Se myös altistaa vanhempia masennukselle ja ahdistukselle, mikä voi vaikuttaa vauvan ja vanhemman vuorovaikutuksen laatuun. Laulaminen on helppo ja kaikille perheille mahdollinen keino keskosvauvan kehityksen, vanhemman hyvinvoinnin ja vuorovaikutussuhteen tukemiseen, ja sitä voisi ottaa tietoisemmin osaksi perhekeskeistä hoitoa.

FM Kaisamari Kostilainen väitteli 19.6.2023 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "The impact of parental singing on neural speech sound processing in preterm infants, maternal wellbeing, and early relationship after preterm birth - Implications for practice in neonatal care". Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.