Sateenkaariperheet ry

Vanhemmuuslain huomioitava lapsen oikeus KAIKKIIN vanhempiinsa - nämä kaksi asiaa pitää mahdollistaa

Jaa
Antti Rinteen hallitus aikoo yhdistää isyyslain ja äitiyslain vanhemmuuslaiksi. Vanhemmuuslain on mahdollistettava lapsen aseman turvaaminen myös silloin, kun lapsella on useampia kuin kaksi vanhempaa ja/tai sukupuolivähemmistöihin kuuluvia vanhempia. Tämä edellyttää kahden asian mahdollistamista. Juridinen vanhemmuus on voitava vahvistaa useammalle kuin kahdelle. Vanhemmuus on kirjattava väestötietojärjestelmään vanhemmuutena. Vanhemmuuslaki on kirjattu hallitusohjelmaan Sateenkaariperheet ry:n ja muiden sateenkaarijärjestöjen aloitteesta.

"Äitiyslaki turvasi naisparien ydinperheiden lapset. Nyt turvataan kaikki muut sateenkaariperheiden lapset", toteaa Sateenkaariperheet ry:n toiminnanjohtaja Juha Jämsä

Vanhemmuuslain tarve lähtee siitä, että meidän on yhteiskuntana kyettävä turvaamaan myös niiden lasten oikeuksia ja asemaa, joilla on useampia kuin kaksi vanhempaa ja/tai sukupuolivähemmistöihin kuuluvia vanhempia. Meidän on luotava perhesuhteisiin liittyvää lainsäädäntöä, joka kykenee tunnistamaan lapsen perhesuhteet oikein myös näissä tilanteissa. Vain nämä tavoitteet huomioiva vanhemmuuslaki on hyväksyttävä vanhemmuuslaki!

Viimeisten vuosikymmenten aikana olemme nähneet monia edistysaskelia sateenkaariperheiden lasten ja vanhempien oikeuksissa. Mikään niistä ei ole tullut helpolla, ja kaikkien eteen on täytynyt käydä vuosikausien mittaisia taisteluita. Olemme tavoitelleet täysin samaa tavoitetta alusta asti: että sateenkaariperheissä elävien lasten perhesuhteet tunnustettaisiin lainsäädännössä ja vanhemmuutta tuettaisiin samalla tavoin kuin muiden lasten kohdalla. Olemme alusta asti ajaneet näitä tavoitteita kaikille lapsille kaikenlaisissa sateenkaariperhemuodoissa.

"Vaatimuksistamme huolimatta edistystä on toistaiseksi tapahtunut lähinnä vain perhetilanteissa, jotka kaikista vähiten poikkeavat heteroydinperheen ja äidinhoivan ideaaleista", toteaa Sateenkaariperheet ry:n toiminnanjohtaja Juha Jämsä.

"Oikeuksia on myönnetty kahden vanhemman lapsille paremminkin kuin useamman vanhemman lapsille, ydinperheille paremminkin kuin uusperheille, naisille paremminkin kuin miehille, cissukupuolisille paremminkin kuin transsukupuolisille. Nyt meidän on saatava loputkin sateenkaariperheiden lapset ja vanhemmat turvattua. Siksi vanhemmuuslaki!"

Vanhemmuuslaki yhdistää nykyiset isyys- ja äitiyslait. Vanhemmuuslain tulisi mahdollistaa lapsen kaikkien vanhempien vanhemmuuden vahvistamisen myös tilanteissa, joissa lapsella on syntymästä asti useampia kuin kaksi tosiasiallista vanhempaa. Sateenkaariperheissä on usein tällainen tilanne silloin, kun esimerkiksi naispari ja miespari ovat yhdessä päättäneet jakaa lapsen vanhemmuutta. Sateenkaariperheiden keskuudessa puhutaan apilaperheistä. Laajemmin ilmiöstä käytetään myös nimitystä kumppanuusvanhemmuus, joka on käännös englanninkielisestä termistä co-parenting.

Jokaisen lapsen suhdetta hänen tosiasiallisiin vanhempiinsa täytyy suojella. Ainoastaan juridisen vanhemmuuden myötä lapsi voi saada kiistattomat oikeudet vanhempaansa, esimerkiksi elatukseen, tapaamiseen ja perintöön. Vaikka lapsella olisi kolme tai neljä vanhempaa, he ovat kaikki hänelle yhtä korvaamattomia kuin yhden tai kahden vanhemman lapselle.

Maailmalla useamman kuin kahden vanhemman juridinen vanhemmuus on mahdollista ainakin joissain osavaltioissa Kanadassa ja Yhdysvalloissa, joissa tuomioistuimet ovat katsoneet sen olevan lapsen edun mukaista. Kolmannet ja neljännet vanhemmuudet on vahvistettu vasta syntymän jälkeen adoption kautta, mikä ei ole ideaalia. Alankomaissa sen sijaan on käsittelyssä esitys, jonka mukaan lapselle voitaisiin vahvistaa kolme tai neljä vanhempaa, jos he ovat laatineet tuomioistuimen vahvistaman sopimuksen vanhemmuudesta ennen lapsen alulle saattamista. (Lisätietoja Alankomaiden esityksestä oheisesta linkistä.)

Vanhemmuuslaissa vanhemmuus tulee kirjata väestötietojärjestelmään vanhemmuutena, ei isyytenä ja äitiytenä. Tämä ei tarkoita äitiyden ja isyyden kategorioista luopumista arkielämässä. Juridisessa mielessä eronteko on kuitenkin tarpeeton ja vaikeuttaa oikeusturvan toteutumista niiden lasten osalta, joiden vanhemmat ovat trans-, muun- tai intersukupuolisia. Se myös altistaa lapsen aivan turhaa syrjinnälle, kun hänen vanhempiensa transtausta paljastuu viranomaisyhteyksissä.

Lisäksi vanhemmuuslaki tulisi mahdollistaa sukusolujen luovuttajan asemasta sitovasti sopimisen myös silloin, kun lapsi on saanut alkunsa koti-inseminaatiolla. Vanhemmuuslailla on myös yhtymäkohdat niihin ratkaisuihin, joita hallitus tekee säätäessään sijaissynnytyslakia hallitusohjelman mukaisesti.

Miksi äitiys- ja isyyslait ylipäätään säädettiin ensin erikseen?

Jyrki Kataisen hallitus valmisteli isyyslain uudistuksen, joka tuli voimaan 1.1.2016. Samalla selvitettiin äitiyden määräytymiseen liittyviä kysymyksiä, jotka liittyvät ennen kaikkea naisparien lasten oikeuksiin. Tästä huolimatta hallitus teki esityksen pelkästään isyyslain uudistamisesta ja jätti äitiyden määräytymisen uudistuksen ulkopuolelle. Kun kansalaisjärjestöt ja lapsen oikeuksien toimijat yhdessä rintamassa sitä vaativat, hallitus valmisteli erikseen pikaisella vauhdilla äitiyden määräytymiseen liittyvät kysymykset erillisen äitiyslain muodossa syksyllä 2014. Lakiesitysluonnos jäi kuitenkin lopulta Stubbin hallitukselta kokonaan antamatta. Äitiyslaki säädettiinkin lopulta kansalaisaloitteen pohjalta, ja se tuli voimaan tänä keväänä 1.4.2019. Selvää on, että lait olisi pitänyt alun alkaenkin uudistaa yhdeksi vanhemmuuslaiksi.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Sateenkaariperheet ry
Sateenkaariperheet ry
Hämeentie 29
00500 HELSINKI

050 525 7999http://www.sateenkaariperheet.fi

Sateenkaariperheet ry on vuonna 1997 perustettu lastensuojelu- ja perhejärjestö. Se toimii Suomen sateenkaariperheiden lasten ja vanhempien sekä perhettä suunnittelevien ja vanhemmuudesta kiinnostuneiden ihmisten kontaktifoorumina, vertaistuen tarjoajana, oikeuksien puolustajana, tiedonvälittäjänä ja edunvalvojana sekä perheiden kanssa työskentelevien ammattilaisten kouluttajana.

Sateenkaariperheet ry hallinnoi kaikkien sateenkaarijärjestöjen yhteistä Perhesuhdekeskusta, joka pyrkii lisäämään hyvinvointia sateenkaarikansan perhesuhteisiin. www.perhesuhdekeskus.fi

Sateenkaariperheet ry haluaa kiinnittää huomiota siihen, että erilaisten perheiden näkökulma tulee lähtökohtaisesti aina huomioida lainsäädäntötyössä, jotta uudistettavat käytännöt huomioivat kaikki lapset ja perheet. Perheiden monimuotoisuutta edustaa yksittäisten perhejärjestöjen lisäksi Monimuotoiset perheet -verkosto, jonka asiantuntemus on lainsäätäjän käytettävissä. www.monimuotoisetperheet.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Sateenkaariperheet ry

Suomi sai YK:n lapsen oikeuksien komitealta huonon arvosanan – jätti sateenkaariperheen lapsen korvauksetta4.4.2024 10:00:00 EEST | Tiedote

Suomi karkotti venäläisen sateenkaariperheen lapsen vanhempineen, koska katsoi, että lapsi ei tarvinnut kansainvälistä suojelua. YK lapsen oikeuksien komitea totesi ratkaisussaan vuonna 2021, että Suomi oli loukannut YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen kolmea artiklaa. Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun komitea antoi Suomelle langettavan ratkaisun. Tänä keväänä komitea päätti asian seurannan ja antoi arvionsa ratkaisun toimeenpanosta. Arvosanaksi annettiin ”B”, mikä tarkoittaa, että ratkaisu on vain osittain toimeenpantu. Suomi ei esimerkiksi ole maksanut lapselle mitään korvausta, vaikka komitea sitä edellyttikin. Sateenkaariperheet ry on järkyttynyt tapauksen puutteellisesta toimeenpanosta.

Laki ei tunnista Otson, 25, neljää vanhempaa: ”Kaikki he ovat minulle yhtä tärkeitä”20.11.2023 08:15:00 EET | Tiedote

Nykylainsäädännössä lapsella voi olla enintään kaksi vanhempaa. Tosiasiallisia vanhempia monissa perheissä on kuitenkin useampi, kuten kumppanuusperheissä. Näissä perheissä voidaan eksyä byrokratiaviidakkoon, kun lapsen tapaamisoikeus ja elatusvelvollisuus eivät tule annettuna. Kysyimme Lapsen oikeuksien viikolla kumppanuusperheen lapselta Otsolta, 25, miten lainsäädännön puutteet ovat hänen perheensä elämässä näkyneet.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye