Vanhus- ja lapsiperheiden kotitalousvähennys vähentää julkisten palvelujen käyttöä

Keskimääräinen kotitalousvähennys on tällä hetkellä noin tuhat euroa.

- Julkisen talouden näkökulmasta valtion kannattaisi nostaa vähennyksen kokonaismäärää ja -osuutta ainakin vanhusten ja lapsiperheiden tilaamissa palveluissa. Rahat tulevat valtiolle takaisin moninkertaisena julkisten palvelujen käyttöön kohdistuvan paineen vähentyessä, sanoo Hyvinvointiala HALIn johtava elinkeinoasiantuntija Aino Närkki.

Vähennyksen pienentämisellä on kokoaan suuremmat yhteiskunnalliset vaikutukset

HALI ehdottaa, että verovähennyksen kokonaismäärää korotettaisiin vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeellä olevien ja lapsiperheiden kohdalla 4 000 euroon ja työkorvausprosentti nostettaisiin 60 prosenttiin. Se olisi kannattavampi vaihtoehto, kuin laittaa vähennystä kiristämällä säästyvä pieni summa johonkin julkisia menoja lisäävään kohteeseen.

- Kotitalousvähennysjärjestelmää kehittämällä siitä saataisiin tehokas yhteiskunnallinen keino tukea vanhuksia ja lapsiperheitä. Yli 75-vuotiaiden määrä tulee olemaan vuonna 2030 jo yli 800 000. Tästä ikäryhmästä vuonna 2016 kotitalousvähennystä käytti vain vajaat 30 000 henkilöä, Närkki muistuttaa.

Kotitalousvähennyksen hyödyntämistä voidaan lisätä tiedottamalla siitä aktiivisesti ja keventämällä vähennyksen hallinnointia. Vähennystä käyttävä asiakaskunta käyttää usein jo jotakin sosiaali- ja terveyspalvelua ja on siten palveluohjauksen piirissä. Kotitalousvähennyksestä tiedottamisen tulisi olla osa palveluohjausta.

- Kotitalousvähennyksen piiriin luettavan palveluvalikoiman on vastattava vanhusten ja lapsiperheiden arjessa tarvitsemia palveluita. Tämä edellyttää, että nykyistä valikoimaa laajennetaan eräillä terveys- ja kuntoutuspalveluilla.

Kotitalousvähennyksen laskutusjärjestelmän uudistamisen tavoitteena tulee olla vähennyksen saaminen palvelun tuottamishetkellä.

- Palveluntuottaja voi hakea ja saada vähennyksen suoraan, ja asiakkaalle toimitetaan ainoastaan ilmoitus. Asiakas voi seurata tilannettaan ja mahdollista vähennyksen enimmäismäärän täyttymistä reaaliaikaisesti samalla kun sekä tuottajien että verottajan hallinnon taakka vähenee.

Lisätiedot:

Aino Närkki, johtava elinkeinoasiantuntija, Hyvinvointiala HALI ry, p. 0400 43 6438, aino.narkki@hyvinvointiala.fi