Vanhuspalvelujen työvoimapula kärjistyy kotihoidossa – neljännes yksiköistä tekee joka viikko töitä riittämättömällä henkilöstöllä
Vanhuspalvelut kärsivät työvoimapulasta, ja ongelma näkyy selvimmin kotihoidossa.
25 prosenttia kotihoidon yksiköistä tekee viikoittain töitä liian vähällä henkilöstöllä. Vaikeimmista henkilöstön saatavuusongelmista kärsivät kotihoidon yksiköt (6 %) tekivät töitä vajaalla henkilöstöllä joka päivä tai lähes joka päivä.
Asia käy ilmi THL:n kaksi kertaa vuodessa, toukokuussa ja marraskuussa, tekemästä seurannasta.
Vanhusten ympärivuorokautisessa hoidossa 4 prosenttia yksiköistä on toiminut oman ilmoituksensa mukaan riittämättömällä henkilöstöllä viikoittain, koska koulutettua henkilöstöä ei ole ollut saatavissa.
Ympärivuorokautisessa hoidossa 95 prosenttia toimintayksiköistä täytti marraskuussa 2021 lakisääteisen henkilöstömitoituksen eli 0,55 hoitajaa asiakasta kohden. Mitoitus on parantunut, sillä edellisellä seurantakerralla toukokuussa 2021 vastaava luku oli 90 prosenttia.
Rekrytointeja on tehty paljon, mutta koulutetusta työvoimasta on pulaa
Työvoimapula vaivaa vanhuspalveluja, vaikka ala on rekrytoinut yli 7 000 vakituista työntekijää viimeisen puolen vuoden aikana. Toimiyksiköiltä saatujen tietojen mukaan vanhuspalveluihin on rekrytoitu touko-marraskuussa 2021 6264 vakituista sosiaali- ja terveydenhuollon koulutuksen saanutta työntekijää ja 865 muuta vakituista työntekijää.
Merkittävä määrä rekrytoinneista on myös epäonnistunut. Yli 2400 vakituisen työntekijän rekrytoinnin ilmoitettiin epäonnistuneen, koska vaadittavan sosiaali- ja terveydenhuollon koulutuksen saaneita hakijoita ei ole ollut.
Ylityöt yleisiä kotihoidossa
Kotihoidon yksiköistä 43 prosenttia ilmoitti, että ylitöitä tehdään viikoittain tai useammin. Kärjistynein työvoimapula on niissä yksiköissä, joissa ylitöitä tehdään päivittäin. Tässä tilanteessa on joka kymmenes kotihoidon yksikkö.
Ympärivuorokautisessa hoidossa ylitöiden tekeminen päivittäin ei ole yleistä. Vain yksi prosentti yksiköistä ilmoitti, että ylitöitä tehdään päivittäin.
”Tulokset osoittavat, että kotihoitoon tarvitaan pysyvästi lisää sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä. Työntekijöille jatkuvat ylityöt aiheuttavat kuormitusta ja jaksamisongelmia. Lisäksi riittämättömällä henkilöstöllä toimiminen voi johtaa myös virheiden ja vaaratilanteiden yleistymiseen. Suurien julkisten kotihoidon tuottajien tulisikin varmistaa, että kotihoidon resurssointi ei laske liian alas, kun henkilöstömitoitusta nostetaan ympärivuorokautisessa hoidossa,” sanoo THL:n johtava asiantuntija Sari Kehusmaa.
Alueellisesti suurimmat suhteelliset lisäystarpeet nykyiseen kotihoidon henkilöstöön ilmoitettiin Keski-Uudenmaan, Satakunnan, Vantaa-Keravan, Päijät-Hämeen ja Kymenlaakson hyvinvointialueilla.
”Henkilöstövaje heikentää tällä hetkellä palvelun saatavuutta ja laatua tuhansilla kotihoidon asiakkailla. Asiakkaille henkilöstövaje näkyy kiireisinä, siirtyneinä, lyhennettyinä tai väliin jääneinä kotihoidon käynteinä”, toteaa THL:n johtava tutkija Hanna Alastalo.
THL seuraa vanhuspalvelujen lakisääteisen henkilöstömitoituksen toteutumista kaksi kertaa vuodessa, toukokuussa ja marraskuussa.
Lisätietoa
Tutkimuksesta tiiviisti: Vanhuspalvelujen työvoimapula kärjistyy kotihoidossa
Yhteystiedot
Sari Kehusmaa
johtava asiantuntija
puh. 029 524 7914
etunimi.sukunimi@thl.fi
Hanna Alastalo
johtava tutkija
puh. 029 524 8609
etunimi.sukunimi@thl.fi
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Tutkimus: Helle aiheuttaa ongelmia Suomen sairaaloissa – tiloja tulisi voida viilentää nykyistä paremmin 17.5.2022 02:00:00 EEST | Tiedote
Monet Suomen sairaaloista ovat varautuneet riittämättömästi helteen haittoihin. Tämä selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kyselytutkimuksesta. Ongelmana on etenkin sisätilojen liiallinen kuumentuminen helteellä. Monissa kyselyyn vastanneissa sairaaloissa on mitattu helteen aikana 27–29 asteen sisälämpötiloja, osassa jopa 30 astetta tai enemmän. Yleisimmin kuumenevat vuodeosastojen potilashuoneet, työntekijöiden taukotilat sekä hoitotoimenpide- ja tutkimustilat. Suuressa osassa sairaaloita niin henkilökunta kuin vuodeosastojen potilaat ja omaiset ovat valittaneet sisätilojen kuumuudesta helteellä. ”Kuumuus heikentää sairaaloissa sekä potilaiden että henkilökunnan hyvinvointia. Ongelmia koituu myös esimerkiksi hoitotoimenpiteille ja lääkkeiden säilytykselle”, kertoo THL:n tutkija Virpi Kollanus. Koneellinen jäähdytys mahdollista vain osassa sairaaloita Suurin osa kyselyyn vastanneista sairaaloista tiedosti helteeseen varautumisen tarpeen, mutta vain kolmannes kertoi huomioiv
THL viikolla 20/202212.5.2022 15:52:44 EEST | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri ilmestyy joka torstai. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat torstain 12.5. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia.
Lasten akuutteja maksatulehduksia havaittu useissa Euroopan maissa – Suomessa ei viitteitä tapausten lisääntymisestä12.5.2022 12:41:05 EEST | Tiedote
Britanniassa on todettu useita lasten maksatulehdus- eli hepatiittitapauksia huhtikuun alun jälkeen. Toukokuun alkuun mennessä varmistettuja tapauksia oli yhteensä 163. Britannian lisäksi muissa Euroopan talousalueen maissa on todettu samaan aikaan noin sata tapausta ja muualla maailmassa noin 450. Suomessa ole havaittu viitteitä lasten akuuttien maksatulehdusten lisääntymisestä. Kaikki sairastuneet ovat olleet alle 16-vuotiaita, useimmat 2–5-vuotiaita. Valtaosa tapauksista on ollut yksittäisiä. Vain muutamissa tapauksissa sairastuneella on ollut yhteys toiseen sairastuneeseen. Sairastuneiden yleisimpiä oireita ovat olleet ihon kellastuminen, oksentelu, ulosteiden muuttuminen vaaleiksi, ripuli, pahoinvointi ja väsymys. Osalla lapsista oli sairastumista edeltävien viikkojen aikana ollut vatsakipua, oksentelua ja ripulia. Osa sairastuneista on tarvinnut sairaalahoitoa, ja pienelle osalle on jouduttu tekemään maksansiirto. Aiheuttajaksi epäillään adenovirusinfektiota Maksatulehdusten aihe
Tiedot sairaalahoidossa olevien koronapotilaiden määristä päivittyvät avoimeen dataan kerran viikossa 9.5.2022 alkaen6.5.2022 11:09:43 EEST | Tiedote
THL:n avoimen datan tiedot sairaalahoidossa olevien koronapotilaiden määrästä päivittyvät 9.5.2022 alkaen kerran viikossa torstaisin. Päivityksen taustalla on muutos sairaanhoitopiirien raportoimisessa THL:lle.
THL viikolla 19/20225.5.2022 15:32:00 EEST | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri ilmestyy joka torstai. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat torstain 5.5. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme