Vanhustyön eettiseen kuormitukseen puuttuminen parantaa työhyvinvointia, hoidon laatua ja työvoiman saatavuutta
Työterveyslaitoksen mediatiedote 31.1.2023
Työntekijä kohtaa vanhustyössä monenlaista kuormitusta. Fyysisen ja kognitiivisen kuormituksen lisäksi työssä on psykososiaalista eli psyykkistä, sosiaalista ja eettistä kuormitusta.
– Eettinen kuormitus heikentää jo yksistään työntekijöiden jaksamista ja työkykyä. Se voi johtaa stressiin ja uupumiseen. Erityisen haitallista se kuitenkin on työkyvylle silloin, kun sitä esiintyy yhtä aikaa muiden psykososiaalisten kuormitustekijöiden kanssa. Tämä on vanhustyössä yleistä, kertoo tutkimusprofessori Jaana Laitinen Työterveyslaitoksesta.
Työterveyslaitoksen kehittämä Vanhustyön vatupassi -malli tarjoaa vanhustyön esihenkilöille ja heidän kauttaan työyksiköille ymmärrystä eettisen kuormituksen merkityksestä sekä tietoa sen synnystä ja seurauksista. Mukana on myös keinoja käsitellä ja parantaa oman työyhteisön eettisen kuormituksen hallintaa.
Voimavarat itse työn tekemiseen
Eettisen kuormituksen vähentäminen hyödyttää kaikkia: vanhustyön työntekijöitä, työyksiköitä, asiakkaita, organisaatioita ja koko alaa. Se parantaa työntekijöiden hyvinvointia ja työyhteisön ilmapiiriä, hoidon laatua, alan vetovoimaa ja työvoiman saatavuutta.
– Kun työntekijällä on eettistä osaamista ja työyksikön eettisistä periaatteista on sovittu, työntekijä voi kohdistaa voimavaransa itse työn tekemiseen. Lisäksi hänellä on paremmat keinot hallita eettisesti haastavia tilanteita, joita vanhustyössä väistämättä tulee esiin. Työn laatu ja asiakastyytyväisyys paranevat, Jaana Laitinen sanoo.
Jatkuvan kehittämisen välineitä työn arkeen
Vanhustyössä työolot voivat kriisiytyä resurssien niukentuessa ja hoitajien kokiessa, ettei kiireessä ole edellytyksiä hyvään hoivaan tai hoitoon.
– Vanhustyön vatupassin keinoilla työkulttuuria voidaan rakentaa tukemaan työyhteisön kykyä tehdä muutoksia ja parantaa työoloja työntekijöiden aloitteista käsin. Kyse ei saisi olla vain muutosten sietämisestä ja niihin sopeutumisesta, sanoo johtava tutkija Eveliina Saari.
– Pienilläkin parannuksilla, vaikkapa lisäämällä yhteistä keskusteluaikaa työvuorojen vaihtotilanteessa, voidaan puuttua nopeasti epäkohtiin. Keskusteleva ja yhdessä kehittävä työyhteisö luo sellaista hyvinvointia, jossa sekä työntekijät että asiakkaat voivat hyvin, Eveliina Saari jatkaa.
Vanhustyön vatupassi
- Vanhustyön vatupassi -malli on laadittu kansallista ikäohjelmaa toteuttavassa Hyvä veto -hankkeessa. Hanketta rahoittaa sosiaali- ja terveysministeriö.
- Malliin on koottu olemassa olevan tutkimuksen, 22 000 soteammattilaisen työhyvinvointikyselyn sekä 200 soteammattilaisen ja 50 työpajan opit ja ideat.
- Mallin pilotoinnissa on ollut mukana yli 100 vanhustyön ammattilaista ja asiantuntijaa.
- Vanhustyön vatupassi: Vanhustyön vatupassi | Työterveyslaitos (ttl.fi)
- Hyvä veto -hanke: Henkilöstön saatavuuden ja alan vetovoimaisuuden turvaaminen iäkkäiden palveluissa (Hyvä veto) | Työterveyslaitos (ttl.fi)
Lisätiedot
- tutkimusprofessori Jaana Laitinen, jaana.laitinen@ttl.fi, p. 030 4746006
- johtava tutkija Eveliina Saari, eveliina.saari@ttl.fi, p. 030 4742712
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fiPäivi Lehtomurtomediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504156309paivi.lehtomurto@ttl.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.
Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.
Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.
Lisätietoja:
Tietoa meistä
Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot ja aiemmat tiedotteemme
Aineistopankki (logot, asiantuntijoiden kuvat)
Twitter: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos
Försämringen av arbetshälsan har inte kunnat stoppas9.3.2023 11:00:00 EET | Tiedote
Finländarnas arbetshälsa och upplevelse av arbetsförmågan har fortsättningsvis blivit allt sämre, berättar Arbetshälsoinstitutets uppföljningsundersökning Miten Suomi voi? (Hur mår Finland?). Även arbetsengagemanget har försvagats något. Symtomen på arbetsutmattning har ökat särskilt bland arbetstagare med en lägre utbildningsnivå. Även yngre ålder hör samman med försvagad arbetshälsa. Forskarna efterlyser en ändrad utvecklingsriktning på arbetsplatserna genom att förbättra arbetsförhållandena och arbetets resurser.
Työhyvinvoinnin heikentymistä ei ole saatu pysäytettyä9.3.2023 11:00:00 EET | Tiedote
Suomalaisten työhyvinvoinnin ja työkyvyn kokemukset ovat edelleen heikentyneet, kertoo Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi? -seurantutkimus. Myös työhön panostaminen on lievässä laskussa. Työuupumusoireilu on lisääntynyt etenkin alemman koulutustason työntekijöillä. Myös nuorempi ikä on yhteydessä heikompaan työhyvinvointiin. Tutkijat peräänkuuluttavat työpaikoilta kehityssuunnan muuttamista parantamalla työoloja ja työn voimavaroja.
Utvecklingen av företagshälsovården är redan i full gång7.3.2023 11:10:57 EET | Tiedote
Arbetshälsoinstitutet betonar att det ur välfärdssamhällets perspektiv är kritiskt att utveckla företagshälsovården baserat på forskning och i samarbete med arbetslivet. För att på ett heltäckande sätt kunna stödja arbetsförmågan krävs både förebyggande företagshälsovård och sjukvård. Även om kostnaderna för företagshälsovården huvudsakligen riktas mot arbetsgivarna, sker utvecklingsarbetet i ett omfattade samhällsnätverk. Det senaste är ett nytt forskningsnätverk.
Lithium-ion batteries are in all workplaces, but not enough provision is made for safety risks7.3.2023 08:30:00 EET | Press release
Lithium-ion batteries are found in everyday workplace equipment such as phones and computers. However, their manufacture, use and recycling pose risks both to consumers and to the safety and health of those working at different stages. Working with batteries requires identification and awareness of occupational safety risks during their life cycle and risk management.
Det finns litiumjonbatterier på varje arbetsplats men beredskapen för säkerhetsrisker är inte tillräcklig7.3.2023 08:30:00 EET | Tiedote
Litiumjonbatterier finns i vardagliga verktyg på arbetsplatserna, såsom telefoner och datorer. Deras tillverkning, användning och återvinning är dock förknippade med risker för både konsumenter och hälsan och säkerheten för alla som arbetar under olika skeden av batteriernas livscykel. Arbete med batterierna kräver identifiering av och medvetenhet om arbetssäkerhetsrisker som uppstår under batteriets livscykel samt beredskap för dessa risker.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme