Vapaaehtoiset ja tutkijat selvittivät, mikä hajottaa lehmän lannan
Maapallolla on yli miljardi nautaa. Ne tuottavat suunnattoman määrän lantaa, joka päivä. Suurin osa näistä jätöksistä vain häviää, sillä onhan maailma yhä vihreä eikä lannan peittämä. Selvittääkseen, kuka Suomen laidunten lannan hajottaa, Helsingin yliopiston tutkijaryhmä ja nuoret vapaaehtoiset yhdistivät voimansa.
Sittiäiset avainasemassa
Suurin osan lantaläjästä hajoaa mikrobitoiminnan seurauksena – tai haihtuu vesihöyrynä ilmaan läjän kuivuessa. Lantaläjän kokonaispainosta selkärangattomat hajottavat noin kahdeksasosan (13 %).
Kaikki selkärangattomat eivät ole yhtä tehokkaita. Lannassa elävistä hyönteisistä suurimmat, maan alle kaivautuvat sittiäiset, hajottavat lantaa kaksi kertaa nopeammin kuin pienemmät lantakuoriaiset ja lierot.
Ilmastolla on yhtä suuri vaikutus lannan hajoamiseen kuin lantaa syövillä selkärangattomilla: Etelä-Suomessa lantaläjä katoaa paljon nopeammin kuin pohjoisessa.
Vapaaehtoiset sen tekivät
Eri eliöiden ja ilmaston vaikutusta lannan hajoamiseen verrattiin lähes 80 tilalla yli Suomen. Jokaisella paikkakunnalla mitattiin, kuinka nopeasti lehmänläjät hajosivat eri selkärangattomien toimesta. Osa läjistä jätettiin paljaiksi, jotta kaikki hajottajat pääsisivät niihin käsiksi. Toiset lantaläjät suojattiin erilaisilla häkeillä. Näin saatiin selville, paljonko lantaa jää jäljelle kun tietty eliöryhmä puuttuu.
Yksittäinen tutkimusryhmä ei pysty toteuttamaan tätä koetta koko Suomen mittakaavassa. Se toteutettiin vapaaehtoisten ”kansalaistutkijoiden” avulla.
“Kansalaistieteessä vapaaehtoiset osallistuvat suoraan tieteellisen aineiston kokoamiseen. Yhdessä pystymme muodostamaan laajan kuvan” selittää Riikka Kaartinen, hankkeen tutkija.
Joukossa on voimaa!
“Kansalaistieteen mahdollisuudet piilevät lukumäärissä”, sanoo Bess Hardwick, joka opasti vapaaehtoisia kokeen tekemisessä. “Monet luonnossa tapahtuvat muutokset voidaan huomata vain monien silmäparien avulla – kuten eläinten levinneisyysalueiden muutokset, tai tiettyjen lajien harvinaistuminen.”
“Tällä kertaa veimme kansalaistieteen askeleen pidemmälle etenemällä ’pelkästä’ luonnon seuraamisesta todelliseen kokeeseen” sanoo Tomas Roslin, tutkimusryhmän johtaja. “Jonkun tekijän muuttaminen ja sen seurauksien havainnointi on kokeellisen tieteen ydin.”
“Hankkeemme osoittaa, että uusi lähestymistapa voi avata uusia ulottuvuuksia tieteessä”, lisää Roslin. “Kansalaistieteessä vain mielikuvitus on rajana sille, mitä voimme yhdessä saavuttaa.”
Lisätietoja antaa Riikka Kaartinen (riikka.kaartinen@slu.se) tai Tomas Roslin (tomas.roslin@helsinki.fi)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
tiedottaja Karin Hannukainen
puh. 050 415 0328
karin.hannukainen@helsinki.fi
Kuvat
Liitteet
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Vieraan kielen oppiminen voi vaikuttaa musiikin käsittelyyn aivoissa2.8.2021 10:59:11 EEST | Tiedote
Tutkimuksista tiedetään, että musiikkiharrastus lisää kielellisiä taitoja ja vaikuttaa puheäänten käsittelyyn aivoissa. Uuden tutkimuksen mukaan käy myös toisinpäin eli vieraan kielen oppiminen voi vaikuttaa musiikin käsittelyyn aivoissa.
Ihon ikääntymistä voidaan ehkäistä vaikuttamalla ihon kantasoluja ympäröivään sidekudokseen29.7.2021 07:50:00 EEST | Tiedote
Ihon karvatupen ikääntyneet kantasolut kykenevät elvyttämään toimintansa, jos ne siirretään nuorempaan kudosympäristöön, selvisi kansainvälisessä tutkimuksessa. Kantasolujen toiminnan elpyminen voi auttaa ehkäisemään ihon ikääntymistä.
Supikoira on sopeutuva joka paikan munarosvo28.7.2021 09:00:00 EEST | Tiedote
Suomessa runsaslukuinen vieraslaji supikoira osoittautui keinopesäkokeissa luontaisia nisäkäslajeja yleisemmäksi sorsanpesärosvoksi. Supikoiralle kelpasivat pesät niin rannoilla, metsissä, maaseutumaisemassa kuin kaupungissakin.
Nauta- ja sikatilojen eläinsuojeluvalvonnassa kehitettävää27.7.2021 09:15:05 EEST | Tiedote
Väitöstutkimuksen mukaan nauta- ja sikatilojen eläinsuojeluvalvontaa tulisi nykyistä tehokkaammin kohdentaa riskitiloille, jolloin valvontaresursseja voitaisiin hyödyntää paremmin. Tällä hetkellä vain tyypillisesti kaikkein vakavimmat eläinsuojelutapaukset päätyvät oikeuteen.
Elimistön vuorokausirytmit voi jakaa kolmeen tyyppiin – algoritmi auttaa tunnistamaan erot niiden välillä22.7.2021 12:06:58 EEST | Tiedote
Vuorokausirytmin tyyppi vaikuttaa muun muassa uni-valverytmin muodostumiseen ja hyvän unirytmin ylläpitämisen helppouteen.
Laulettu musiikki kuntouttaa kielellisiä toimintoja aivoverenkiertohäiriön jälkeen9.7.2021 10:35:04 EEST | Tiedote
Vokaalimusiikin kuuntelu on helppo ja kustannustehokas tapa tukea kuntoutumista ja aivoterveyttä aivoverenkiertohäiriön jälkeen.
Tutkimuksessa tunnistettu useita koronainfektion vakavalle muodolle altistavia geenejä8.7.2021 18:00:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijoiden koordinoima maailmanlaajuinen tutkimushanke on yksi suurimmista koskaan toteutetuista genomitutkimuksista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme