Vapaaehtoiset ja tutkijat selvittivät, mikä hajottaa lehmän lannan
Maapallolla on yli miljardi nautaa. Ne tuottavat suunnattoman määrän lantaa, joka päivä. Suurin osa näistä jätöksistä vain häviää, sillä onhan maailma yhä vihreä eikä lannan peittämä. Selvittääkseen, kuka Suomen laidunten lannan hajottaa, Helsingin yliopiston tutkijaryhmä ja nuoret vapaaehtoiset yhdistivät voimansa.
Sittiäiset avainasemassa
Suurin osan lantaläjästä hajoaa mikrobitoiminnan seurauksena – tai haihtuu vesihöyrynä ilmaan läjän kuivuessa. Lantaläjän kokonaispainosta selkärangattomat hajottavat noin kahdeksasosan (13 %).
Kaikki selkärangattomat eivät ole yhtä tehokkaita. Lannassa elävistä hyönteisistä suurimmat, maan alle kaivautuvat sittiäiset, hajottavat lantaa kaksi kertaa nopeammin kuin pienemmät lantakuoriaiset ja lierot.
Ilmastolla on yhtä suuri vaikutus lannan hajoamiseen kuin lantaa syövillä selkärangattomilla: Etelä-Suomessa lantaläjä katoaa paljon nopeammin kuin pohjoisessa.
Vapaaehtoiset sen tekivät
Eri eliöiden ja ilmaston vaikutusta lannan hajoamiseen verrattiin lähes 80 tilalla yli Suomen. Jokaisella paikkakunnalla mitattiin, kuinka nopeasti lehmänläjät hajosivat eri selkärangattomien toimesta. Osa läjistä jätettiin paljaiksi, jotta kaikki hajottajat pääsisivät niihin käsiksi. Toiset lantaläjät suojattiin erilaisilla häkeillä. Näin saatiin selville, paljonko lantaa jää jäljelle kun tietty eliöryhmä puuttuu.
Yksittäinen tutkimusryhmä ei pysty toteuttamaan tätä koetta koko Suomen mittakaavassa. Se toteutettiin vapaaehtoisten ”kansalaistutkijoiden” avulla.
“Kansalaistieteessä vapaaehtoiset osallistuvat suoraan tieteellisen aineiston kokoamiseen. Yhdessä pystymme muodostamaan laajan kuvan” selittää Riikka Kaartinen, hankkeen tutkija.
Joukossa on voimaa!
“Kansalaistieteen mahdollisuudet piilevät lukumäärissä”, sanoo Bess Hardwick, joka opasti vapaaehtoisia kokeen tekemisessä. “Monet luonnossa tapahtuvat muutokset voidaan huomata vain monien silmäparien avulla – kuten eläinten levinneisyysalueiden muutokset, tai tiettyjen lajien harvinaistuminen.”
“Tällä kertaa veimme kansalaistieteen askeleen pidemmälle etenemällä ’pelkästä’ luonnon seuraamisesta todelliseen kokeeseen” sanoo Tomas Roslin, tutkimusryhmän johtaja. “Jonkun tekijän muuttaminen ja sen seurauksien havainnointi on kokeellisen tieteen ydin.”
“Hankkeemme osoittaa, että uusi lähestymistapa voi avata uusia ulottuvuuksia tieteessä”, lisää Roslin. “Kansalaistieteessä vain mielikuvitus on rajana sille, mitä voimme yhdessä saavuttaa.”
Lisätietoja antaa Riikka Kaartinen (riikka.kaartinen@slu.se) tai Tomas Roslin (tomas.roslin@helsinki.fi)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
tiedottaja Karin Hannukainen
puh. 050 415 0328
karin.hannukainen@helsinki.fi
Kuvat
Liitteet
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Lounasravintolat ympäri Suomen ovat innostuneet ilmastokestävästä kasvisruoasta20.10.2021 08:59:43 EEST | Tiedote
Ilmastonmuutoksen hillintään tähtäävät ratkaisut puhuttavat eri sektoreilla, myös julkisissa ja yksityisissä ruokapalveluissa. Koulujen, päiväkotien, sairaaloiden, palvelukeskuksien ja työpaikkojen ravintoloilla on mahdollisuus houkutella tarjonnallaan asiakkaitaan syömään terveellisemmin ja ilmastokestävämmin.
20-vuotias Aleksanteri-konferenssi pureutuu globaaliin maahanmuuttoon yhdessä sisäministeriön kanssa19.10.2021 08:00:00 EEST | Tiedote
Siirtolaisuus on vahvistuva globaali trendi, jonka vaikutukset niin lähtö-, kohde- kuin kauttakulkumaihinkin ovat merkittäviä. 27.-29.10. verkkotapahtumana järjestettävä Eurasia and Global Migration -konferenssi kokoaa eri alojen tutkijoita keskustelemaan maahanmuutosta Euraasian kontekstissa.
Myönteiset odotukset lapsesta raskauden aikana vahvistavat äidin kiintymystä vauvaan – stressi ja masennus lisäävät ongelmien riskiä18.10.2021 09:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaistutkimuksessa viisi prosenttia äideistä kuvasi ongelmia kiintymyssuhteessaan vauvaan. Tutkimustulokset korostavat äidin psyykkisen hyvinvoinnin ja aikuisten välisten vuorovaikutussuhteiden merkitystä jo ennen vauvan syntymää.
Koirien ADHD:n kaltainen käytös muistuttaa ihmisen ADHD:ta15.10.2021 15:52:29 EEST | Tiedote
Noin 11 000 koiran tutkimus Helsingin yliopistossa paljasti, että koiran sukupuoli, ikä ja rotu, käyttäytymisen ongelmat sekä jotkin elinympäristön ominaisuudet ovat yhteydessä yliaktiiviseen ja impulsiiviseen käytökseen ja keskittymiskyvyttömyyteen (ADHD).
Vähemmän lihaa ja maitoa, enemmän palkokasveja ja täysjyväviljaa – planetaarinen ruokavalio muuttaisi huomattavasti lasten ruokailutottumuksia14.10.2021 09:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaislasten ruokailutottumusten tulisi muuttua merkittävästi lähestyäkseen kasvikunnan raaka-aineita painottavaa planetaarista ruokavaliota. Aikuisten esimerkki muutoksessa on tärkeä.
Helsingin yliopisto hakee oikeutta järjestää terveystieteiden maisterikoulutusta – koulutus vahvistaisi sote-alaa koko Uudellamaalla13.10.2021 12:32:17 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto on jättänyt opetus- ja kulttuuriministeriölle osoitetun hakemuksen koulutusvastuusta terveystieteiden alalle. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehy sekä keskeiset pääkaupunkiseudun sote-alan koulutusta tarjoavat ammattikorkeakoulut Metropolia ja Laurea ovat ilmaisseet hankkeelle vahvan kannatuksensa.
Uusi tutkimussukelluskoulutus aloittaa toimintansa Tvärminnessä13.10.2021 10:45:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston Tvärminnen eläintieteellinen asema Hangossa tavoittelee johtavaa asemaa kylmien vesien tutkimussukelluskouluttajana. Ensimmäinen koulutus aloitetaan ensi vuoden huhtikuussa australialaisen Edd Stockdalen johdolla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme