Vapaaehtoiset ja tutkijat selvittivät, mikä hajottaa lehmän lannan
Maapallolla on yli miljardi nautaa. Ne tuottavat suunnattoman määrän lantaa, joka päivä. Suurin osa näistä jätöksistä vain häviää, sillä onhan maailma yhä vihreä eikä lannan peittämä. Selvittääkseen, kuka Suomen laidunten lannan hajottaa, Helsingin yliopiston tutkijaryhmä ja nuoret vapaaehtoiset yhdistivät voimansa.
Sittiäiset avainasemassa
Suurin osan lantaläjästä hajoaa mikrobitoiminnan seurauksena – tai haihtuu vesihöyrynä ilmaan läjän kuivuessa. Lantaläjän kokonaispainosta selkärangattomat hajottavat noin kahdeksasosan (13 %).
Kaikki selkärangattomat eivät ole yhtä tehokkaita. Lannassa elävistä hyönteisistä suurimmat, maan alle kaivautuvat sittiäiset, hajottavat lantaa kaksi kertaa nopeammin kuin pienemmät lantakuoriaiset ja lierot.
Ilmastolla on yhtä suuri vaikutus lannan hajoamiseen kuin lantaa syövillä selkärangattomilla: Etelä-Suomessa lantaläjä katoaa paljon nopeammin kuin pohjoisessa.
Vapaaehtoiset sen tekivät
Eri eliöiden ja ilmaston vaikutusta lannan hajoamiseen verrattiin lähes 80 tilalla yli Suomen. Jokaisella paikkakunnalla mitattiin, kuinka nopeasti lehmänläjät hajosivat eri selkärangattomien toimesta. Osa läjistä jätettiin paljaiksi, jotta kaikki hajottajat pääsisivät niihin käsiksi. Toiset lantaläjät suojattiin erilaisilla häkeillä. Näin saatiin selville, paljonko lantaa jää jäljelle kun tietty eliöryhmä puuttuu.
Yksittäinen tutkimusryhmä ei pysty toteuttamaan tätä koetta koko Suomen mittakaavassa. Se toteutettiin vapaaehtoisten ”kansalaistutkijoiden” avulla.
“Kansalaistieteessä vapaaehtoiset osallistuvat suoraan tieteellisen aineiston kokoamiseen. Yhdessä pystymme muodostamaan laajan kuvan” selittää Riikka Kaartinen, hankkeen tutkija.
Joukossa on voimaa!
“Kansalaistieteen mahdollisuudet piilevät lukumäärissä”, sanoo Bess Hardwick, joka opasti vapaaehtoisia kokeen tekemisessä. “Monet luonnossa tapahtuvat muutokset voidaan huomata vain monien silmäparien avulla – kuten eläinten levinneisyysalueiden muutokset, tai tiettyjen lajien harvinaistuminen.”
“Tällä kertaa veimme kansalaistieteen askeleen pidemmälle etenemällä ’pelkästä’ luonnon seuraamisesta todelliseen kokeeseen” sanoo Tomas Roslin, tutkimusryhmän johtaja. “Jonkun tekijän muuttaminen ja sen seurauksien havainnointi on kokeellisen tieteen ydin.”
“Hankkeemme osoittaa, että uusi lähestymistapa voi avata uusia ulottuvuuksia tieteessä”, lisää Roslin. “Kansalaistieteessä vain mielikuvitus on rajana sille, mitä voimme yhdessä saavuttaa.”
Lisätietoja antaa Riikka Kaartinen (riikka.kaartinen@slu.se) tai Tomas Roslin (tomas.roslin@helsinki.fi)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
tiedottaja Karin Hannukainen
puh. 050 415 0328
karin.hannukainen@helsinki.fi
Kuvat
Liitteet
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 911 (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Tutkijat löysivät mekanismin, jonka avulla solut rakentavat "minilihaksia" tumansa alle2.3.2021 10:42:17 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimusryhmät selvittivät, miten lihaksien supistumisesta vastaava moottoriproteiini myosiini toimii muissa solutyypeissä muodostaen supistumiskykyisiä rakenteita solukalvon sisäpinnalle. Tämä on ensimmäinen kerta kun ”minilihasten”, jotka tunnetaan myös stressisäikeinä, on havaittu muodostuvan solun pohjalle myosiinin muokatessa solukalvon alaista aktiini-säieverkostoa. Ongelmat näiden ”minilihasten” muodostumisessa johtavat ihmisillä moniin häiriöihin, ja vakavimmissa tapauksissa syövän etenemiseen.
Tutkijat selvittivät, miksi HIV-potilaiden immuunijärjestelmä ei nykyisellä lääkehoidolla parane kaikilla tehokkaasti1.3.2021 10:00:00 EET | Tiedote
Uusi tutkimus osoittaa, että HIV-potilaiden immuunijärjestelmän toimintahäiriöön vaikuttavat merkittävästi proteiinikinaasit, jotka käynnistävät vastustuskykyä rapauttavan prosessin kehossa. Näitä proteiinikinaaseja salpaavat lääkkeet voivat olla ratkaisu HIV-potilaiden hoitoon, jos HI-virusta kantavan vastustuskyky ei parane ennalleen viruslääkityksen avulla.
Rehukäytöstä ruoantuotantoon – viljateollisuuden sivuvirtoja voidaan hyödyntää proteiinin ja ravintokuidun lähteiksi26.2.2021 12:03:38 EET | Tiedote
Nykyisellään rehuksi tai energian tuotantoon menevistä leseistä ja muista viljateollisuuden sivuvirroista on mahdollista tuottaa proteiinirikkaita ja hyvin toimivia elintarvikkeiden raaka-aineita. Ne voivat sopia esimerkiksi nestemäisiin ja lusikoitaviin tuotteisiin.
Voimakas tupakkariippuvuus ja masennus ovat yhteydessä toisiinsa25.2.2021 09:14:07 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston koordinoimassa kansainvälisessä tutkimuksessa on saatu uutta tietoa masennuksen ja tupakkariippuvuuden välisistä yhteyksistä. Tutkimusryhmän mukaan olisi tärkeää huomioida tupakointi yhtenä masennusta mahdollisesti ylläpitävänä tekijänä, pyrkiä ymmärtämään tarkemmin kunkin masennuspotilaan tupakkariippuvuutta ylläpitäviä syitä sekä huomioida nämä syyt tupakoinnin lopettamiseen tarjottavia tukimenetelmiä valitessa.
Tropiikin matkailijat altistuvat selvästi suuremmalle määrälle superbakteereja kuin tähän mennessä on uskottu24.2.2021 09:00:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston ja HUSin kansainvälisessä yhteistyötutkimuksessa seurattiin reaaliaikaisesti 20 Kaakkois-Aasiaan lähteneen matkailijan altistumista superbakteereille: heistä jokainen sai superbakteeritartunnan reissun ensimmäisellä viikolla. Myöhemmän sekvensointianalyysin avulla selvisi, että ryhmä kantoi yhteensä yli 80 erilaista bakteerikantaa.
Pienimpien hiukkasten vaikutus ilmanlaatuun osoittautui suurimmaksi23.2.2021 09:09:31 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat ensi kertaa selvittäneet, miten ilmakehän kaikista pienimmät hiukkaset vaikuttavat ilmanlaatuun ja saastesumun muodostumiseen.
Vuorotyöstä johtuva unihäiriö voi vaikuttaa geenien toimintaan – lomalla palauttava vaikutus DNA:n muutoksiin22.2.2021 09:00:00 EET | Tiedote
Loma voi vaikuttaa vuorotyöntekijöihin myös geenien toiminnan tasolla: uuden tutkimuksen mukaan lepääminen lomajakson aikana palautti univajeesta kärsivien vuorotyöntekijöiden DNA:n toimintaan liittyviä muutoksia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme