Vapaaehtoistyöllä suuri merkitys roskaantumisen seurannassa

Patterilahden roskaisuusseuranta on osa laajaa valtakunnallista rantaroskien seurantatyötä. Tällä hetkellä roskia seurataan Suomessa kolmesti vuodessa 14 erityyppisellä merenrannalla. Seurannassa lasketaan ja luokitellaan tutkimusalueen kaikki 2,5 cm:n kokoiset ja sitä isommat roskat. SYKE vastaa valtakunnallisesta rantaroskaseurannasta, jota Pidä Saaristo Siistinä ry toteuttaa kansalaisverkostojen avulla.
”Kansalaisten aktiivisuudella on suuri merkitys roskaantumisen lähteitä, määrää ja roskatyyppejä koskevassa seuranta- ja tutkimustyössä. Suomen rannikko on pitkä, minkä takia asukkaita tarvitaan sekä seurantatyössä että rantojen siivoamisessa. Rotarien seuranta tarjoaa mahdollisuuden tarkastella, minkä tyyppistä roskaa merivirrat kuljettavat lähellä isoa kaupunkia ja saada tarkempi käsitys roskaantumisen lähteistä. Meillä ei ole tarkkaa tietoa ympäristön roskaantumisen kokonaistilanteesta, tai erilaisten ihmistoimintojen tuottaman meriroskan määristä toimialoittain”, erikoistutkija Sanna Suikkanen Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.
Rotarit sitoutuvat Patterilahdella kolmen vuoden seurantaan. Mukana on kolme klubia ja noin 20 rotaria, jotka vuorottelevat seurannassa. Seurantaa tehdään keväällä, kesällä ja syksyllä.
”Rotareilla on hankkeessa myös viestinnällinen tavoite. Koska Rotary on kansainvälinen liike, meillä on paljon yhteyksiä muihin maihin. Yhteiskunnallisen vaikuttamisen mallina Suomenlinnan projekti on erinomainen esimerkki siitä, mitä vapaaehtoistyöllä voidaan saada aikaan. Suomenlinnassa vierailee joka vuosi kauttamme suuri joukko kansainvälisiä vaihto-oppilaita. Heidän kauttaan levitämme projektista tietoa eri puolille maailmaa”, Itämeri-komitean jäsen Liisa Stjernberg Etelä-Suomen Rotarypiiristä sanoo.
Suomenlinnassa vapaaehtoiset osallistuvat sekä roskien seurantaan että siivoamiseen
Suomenlinnan Susisaaren Patterilahdesta on löydetty muun muassa muovipellettejä, panoslankoja ja polymeerikuitua, jota oli käytetty 2010-luvun alkupuolella Länsimetron tunneleiden pintaan suihkutetun ruiskubetonin tukimateriaalina. Kuitua löytyy edelleen, vaikka rantaa on säännöllisesti siivottu usean vuoden ajan. Tyypillisesti rannalta löytyy myös tupakantumppeja, lasinsirpaleita ja muovia.
”Havaintojemme mukaan merivirrat kuljettavat etenkin Suomenlinnan saarten länsipoukamiin mantereenpuoleisten lumenkaatopaikkojen jätteitä, rakentamisen jätteitä sekä muuta veneilystä ja rantojen virkistyskäytöstä syntynyttä roskaa”, maisema-asiantuntija Iina Johansson Suomenlinnan hoitokunnasta sanoo.
Suomenlinnan hoitokunta on opetus- ja kulttuuriministeriön alainen valtion virasto, joka restauroi, ylläpitää, esittelee ja hallinnoi Unescon maailmanperintöluetteloon kuuluvaa Suomenlinnaa. Hoitokunta tarjoaa vapaaehtoisille mahdollisuuksia osallistua maailmanperintökohteen säilyttämiseen. Erilaisia tapoja ovat muun muassa ranta-alueiden siivoamistalkoot ja puistokummitoiminta.
Roskaantuminen on laaja ongelma
Meriroskalla on paljon mahdollisia lähteitä, koska roskaa syntyy materiaalien tuotannossa, kuljetuksessa, käytössä ja hävityksessä sekä maalla että merellä. Tietyn toimialan tuottaman meriroskan määrää on vaikea arvioida, koska yksittäisten roskakappaleiden lähteen, reitin ja maantieteellisen alkuperän selvittäminen on usein hyvin vaikeaa.
Suikkasen mukaan Suomenlinnan hoitokunnan havainnot tukevat näkemystä, että isojen kaupunkien läheisyydessä rantojen roskaantuminen poikkeaa muiden rantojen roskaantumisesta.
”Helsingin läheisyydessä roskaantumista aiheuttaa rantojen virkistyskäytön lisäksi vene- ja laivaliikenne ja rakentaminen, koska rantojen läheisyydessä sijaitsee useita suuria rantarakennus- ja meritäyttötyömaita. Merellä roskaantumista aiheuttaa kalastus. Muilla seurantarannoilla suurin roskaantumisen syy on rantojen virkistyskäyttö”, Suikkanen sanoo.
Seurantatulosten mukaan noin 90 prosenttia Suomen rantaroskista on muovia, ja kaupunkirannoilla jopa 70 prosenttia on tupakantumppeja. Muita yleisiä roskatyyppejä ovat ruokapakkaukset, vaahtomuovi, pullonkorkit ja kannet, muovikassit ja -köydet sekä tunnistamaton muoviroska.
”Roskaantuminen on yksi maailmanlaajuisista meriympäristöä uhkaavista ongelmista. Tietoa tarvitaan, jotta voimme tehokkaammin tunnistaa keinoja roskaantumisen hillitsemiseksi. Rantaroskaseurannan tuloksia käytetään muun muassa meriympäristön tilaa koskeviin arvioihin, roskaantumisen vähentämiseen tähtäävien toimenpiteiden vaikuttavuuden seurantaan sekä roskien lähteiden selvittämiseen”, Suikkanen sanoo.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Erikoistutkija Sanna Suikkanen, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 029 525 1660, sanna.suikkanen@syke.fi
Liisa Stjernberg, Suomen Rotary ry, puh. 050 525 8475, stjernberg.liisa@gmail.com
Maisema-asiantuntija Iina Johansson, Suomenlinnan hoitokunta, puh. 029 533 8322, iina.johansson@suomenlinna.fi
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat

Tietoja julkaisijasta
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (SYKE) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. SYKE on tutkimuslaitos, jossa työskentelee 650 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Antalet observationer av cyanobakterier har ökat något i insjöar, längs kusten och i öppna havsområden i Finska viken3.7.2025 13:07:32 EEST | Pressmeddelande
Situationen med cyanobakterier i insjöar utvecklas på ett sätt som är typiskt för högsommaren, medan det vid kustområden har observerats något färre alger än vanligt. I östra Finska viken har cyanobakterier dock observerats både vid kusten och på öppet hav. De kraftiga vindarna i slutet av veckan blandar om vattnet och gör det svårare att observera algerna.
The number of blue-green algae observations has slightly increased in inland waters, along the coast, and in the open sea areas of the Gulf of Finland3.7.2025 13:06:05 EEST | Press release
The blue-green algae situation in inland waters is progressing in a manner typical for midsummer, while slightly less algae than usual have been observed in coastal areas. However, in the eastern Gulf of Finland, blue-green algae have been detected both along the coast and in open sea areas. Strong winds later in the week will mix the water, making it more difficult to observe the algae.
Sinilevähavaintojen määrä lisääntynyt hieman sisävesillä, rannikolla ja Suomenlahden avomerialueilla3.7.2025 13:00:00 EEST | Tiedote
Sisävesien sinilevätilanne etenee keskikesälle tyypilliseen tapaan, rannikkoalueilla levää on puolestaan havaittu hieman tavallista vähemmän. Itäisellä Suomenlahdella sinilevää on kuitenkin havaittavissa niin rannikolla kuin avomerialueilla. Loppuviikon kovat tuulet sekoittavat sinilevän veteen vaikeuttaen sen havainnointia.
Finnish Environment Institute and Kuva Space partner to enhance water quality monitoring3.7.2025 10:32:15 EEST | Press release
This public-private partnership will test the use of hyperspectral satellite observations in developing further the national algae monitoring.
Suomen ympäristökeskus ja Kuva Space käynnistävät yhteistyön veden laadun seurannan parantamiseksi3.7.2025 10:30:00 EEST | Tiedote
Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöhanke testaa suomalaisten hyperspektraalisten satelliittihavaintojen käyttöä valtakunnallisen leväseurannan kehittämisessä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme