Patterilahden roskaisuusseuranta on osa laajaa valtakunnallista rantaroskien seurantatyötä. Tällä hetkellä roskia seurataan Suomessa kolmesti vuodessa 14 erityyppisellä merenrannalla. Seurannassa lasketaan ja luokitellaan tutkimusalueen kaikki 2,5 cm:n kokoiset ja sitä isommat roskat. SYKE vastaa valtakunnallisesta rantaroskaseurannasta, jota Pidä Saaristo Siistinä ry toteuttaa kansalaisverkostojen avulla.

”Kansalaisten aktiivisuudella on suuri merkitys roskaantumisen lähteitä, määrää ja roskatyyppejä koskevassa seuranta- ja tutkimustyössä. Suomen rannikko on pitkä, minkä takia asukkaita tarvitaan sekä seurantatyössä että rantojen siivoamisessa. Rotarien seuranta tarjoaa mahdollisuuden tarkastella, minkä tyyppistä roskaa merivirrat kuljettavat lähellä isoa kaupunkia ja saada tarkempi käsitys roskaantumisen lähteistä. Meillä ei ole tarkkaa tietoa ympäristön roskaantumisen kokonaistilanteesta, tai erilaisten ihmistoimintojen tuottaman meriroskan määristä toimialoittain”, erikoistutkija Sanna Suikkanen Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.

Rotarit sitoutuvat Patterilahdella kolmen vuoden seurantaan. Mukana on kolme klubia ja noin 20 rotaria, jotka vuorottelevat seurannassa. Seurantaa tehdään keväällä, kesällä ja syksyllä.

”Rotareilla on hankkeessa myös viestinnällinen tavoite. Koska Rotary on kansainvälinen liike, meillä on paljon yhteyksiä muihin maihin. Yhteiskunnallisen vaikuttamisen mallina Suomenlinnan projekti on erinomainen esimerkki siitä, mitä vapaaehtoistyöllä voidaan saada aikaan. Suomenlinnassa vierailee joka vuosi kauttamme suuri joukko kansainvälisiä vaihto-oppilaita. Heidän kauttaan levitämme projektista tietoa eri puolille maailmaa”, Itämeri-komitean jäsen Liisa Stjernberg Etelä-Suomen Rotarypiiristä sanoo.

Suomenlinnassa vapaaehtoiset osallistuvat sekä roskien seurantaan että siivoamiseen

Suomenlinnan Susisaaren Patterilahdesta on löydetty muun muassa muovipellettejä, panoslankoja ja polymeerikuitua, jota oli käytetty 2010-luvun alkupuolella Länsimetron tunneleiden pintaan suihkutetun ruiskubetonin tukimateriaalina. Kuitua löytyy edelleen, vaikka rantaa on säännöllisesti siivottu usean vuoden ajan. Tyypillisesti rannalta löytyy myös tupakantumppeja, lasinsirpaleita ja muovia.

”Havaintojemme mukaan merivirrat kuljettavat etenkin Suomenlinnan saarten länsipoukamiin mantereenpuoleisten lumenkaatopaikkojen jätteitä, rakentamisen jätteitä sekä muuta veneilystä ja rantojen virkistyskäytöstä syntynyttä roskaa”, maisema-asiantuntija Iina Johansson Suomenlinnan hoitokunnasta sanoo.

Suomenlinnan hoitokunta on opetus- ja kulttuuriministeriön alainen valtion virasto, joka restauroi, ylläpitää, esittelee ja hallinnoi Unescon maailmanperintö­luetteloon kuuluvaa Suomenlinnaa. Hoitokunta tarjoaa vapaaehtoisille mahdollisuuksia osallistua maailmanperintökohteen säilyttämiseen. Erilaisia tapoja ovat muun muassa ranta-alueiden siivoamistalkoot ja puistokummitoiminta.

Roskaantuminen on laaja ongelma

Meriroskalla on paljon mahdollisia lähteitä, koska roskaa syntyy materiaalien tuotannossa, kuljetuksessa, käytössä ja hävityksessä sekä maalla että merellä. Tietyn toimialan tuottaman meriroskan määrää on vaikea arvioida, koska yksittäisten roskakappaleiden lähteen, reitin ja maantieteellisen alkuperän selvittäminen on usein hyvin vaikeaa.

Suikkasen mukaan Suomenlinnan hoitokunnan havainnot tukevat näkemystä, että isojen kaupunkien läheisyydessä rantojen roskaantuminen poikkeaa muiden rantojen roskaantumisesta.

”Helsingin läheisyydessä roskaantumista aiheuttaa rantojen virkistyskäytön lisäksi vene- ja laivaliikenne ja rakentaminen, koska rantojen läheisyydessä sijaitsee useita suuria rantarakennus- ja meritäyttötyömaita. Merellä roskaantumista aiheuttaa kalastus. Muilla seurantarannoilla suurin roskaantumisen syy on rantojen virkistyskäyttö”, Suikkanen sanoo.

Seurantatulosten mukaan noin 90 prosenttia Suomen rantaroskista on muovia, ja kaupunkirannoilla jopa 70 prosenttia on tupakantumppeja. Muita yleisiä roskatyyppejä ovat ruokapakkaukset, vaahtomuovi, pullonkorkit ja kannet, muovikassit ja -köydet sekä tunnistamaton muoviroska.

”Roskaantuminen on yksi maailmanlaajuisista meriympäristöä uhkaavista ongelmista. Tietoa tarvitaan, jotta voimme tehokkaammin tunnistaa keinoja roskaantumisen hillitsemiseksi. Rantaroskaseurannan tuloksia käytetään muun muassa meriympäristön tilaa koskeviin arvioihin, roskaantumisen vähentämiseen tähtäävien toimenpiteiden vaikuttavuuden seurantaan sekä roskien lähteiden selvittämiseen”, Suikkanen sanoo.