Suomen ympäristökeskus

Vapaaehtoistyöllä suuri merkitys roskaantumisen seurannassa

Jaa

Suomen Rotary ja Suomenlinnan hoitokunta ovat mukana Suomen ympäristökeskuksen SYKEn ja Pidä Saaristo Siistinä ry:n roskaantumisen määrää, roskatyyppejä ja roskaantumisen lähteitä koskevassa seuranta- ja tutkimustyössä. Rotarit ovat sitoutuneet laskemaan ja luokittelemaan kaikki Helsingin edustalla sijaitsevan Unescon maailmanperintökohteen Suomenlinnan Susisaaren Patterilahden roskat.

Suomenlinna on ainutlaatuinen Unescon maailmanperintökohde. Sen ylläpidosta, restauroinnista, esittelystä ja hallinnoinnista vastaa opetus- ja kulttuuriministeriön alainen Suomenlinnan hoitokunta.
Suomenlinna on ainutlaatuinen Unescon maailmanperintökohde. Sen ylläpidosta, restauroinnista, esittelystä ja hallinnoinnista vastaa opetus- ja kulttuuriministeriön alainen Suomenlinnan hoitokunta.

Patterilahden roskaisuusseuranta on osa laajaa valtakunnallista rantaroskien seurantatyötä. Tällä hetkellä roskia seurataan Suomessa kolmesti vuodessa 14 erityyppisellä merenrannalla. Seurannassa lasketaan ja luokitellaan tutkimusalueen kaikki 2,5 cm:n kokoiset ja sitä isommat roskat. SYKE vastaa valtakunnallisesta rantaroskaseurannasta, jota Pidä Saaristo Siistinä ry toteuttaa kansalaisverkostojen avulla.

”Kansalaisten aktiivisuudella on suuri merkitys roskaantumisen lähteitä, määrää ja roskatyyppejä koskevassa seuranta- ja tutkimustyössä. Suomen rannikko on pitkä, minkä takia asukkaita tarvitaan sekä seurantatyössä että rantojen siivoamisessa. Rotarien seuranta tarjoaa mahdollisuuden tarkastella, minkä tyyppistä roskaa merivirrat kuljettavat lähellä isoa kaupunkia ja saada tarkempi käsitys roskaantumisen lähteistä. Meillä ei ole tarkkaa tietoa ympäristön roskaantumisen kokonaistilanteesta, tai erilaisten ihmistoimintojen tuottaman meriroskan määristä toimialoittain”, erikoistutkija Sanna Suikkanen Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.

Rotarit sitoutuvat Patterilahdella kolmen vuoden seurantaan. Mukana on kolme klubia ja noin 20 rotaria, jotka vuorottelevat seurannassa. Seurantaa tehdään keväällä, kesällä ja syksyllä.

”Rotareilla on hankkeessa myös viestinnällinen tavoite. Koska Rotary on kansainvälinen liike, meillä on paljon yhteyksiä muihin maihin. Yhteiskunnallisen vaikuttamisen mallina Suomenlinnan projekti on erinomainen esimerkki siitä, mitä vapaaehtoistyöllä voidaan saada aikaan. Suomenlinnassa vierailee joka vuosi kauttamme suuri joukko kansainvälisiä vaihto-oppilaita. Heidän kauttaan levitämme projektista tietoa eri puolille maailmaa”, Itämeri-komitean jäsen Liisa Stjernberg Etelä-Suomen Rotarypiiristä sanoo.

Suomenlinnassa vapaaehtoiset osallistuvat sekä roskien seurantaan että siivoamiseen

Suomenlinnan Susisaaren Patterilahdesta on löydetty muun muassa muovipellettejä, panoslankoja ja polymeerikuitua, jota oli käytetty 2010-luvun alkupuolella Länsimetron tunneleiden pintaan suihkutetun ruiskubetonin tukimateriaalina. Kuitua löytyy edelleen, vaikka rantaa on säännöllisesti siivottu usean vuoden ajan. Tyypillisesti rannalta löytyy myös tupakantumppeja, lasinsirpaleita ja muovia.

”Havaintojemme mukaan merivirrat kuljettavat etenkin Suomenlinnan saarten länsipoukamiin mantereenpuoleisten lumenkaatopaikkojen jätteitä, rakentamisen jätteitä sekä muuta veneilystä ja rantojen virkistyskäytöstä syntynyttä roskaa”, maisema-asiantuntija Iina Johansson Suomenlinnan hoitokunnasta sanoo.

Suomenlinnan hoitokunta on opetus- ja kulttuuriministeriön alainen valtion virasto, joka restauroi, ylläpitää, esittelee ja hallinnoi Unescon maailmanperintö­luetteloon kuuluvaa Suomenlinnaa. Hoitokunta tarjoaa vapaaehtoisille mahdollisuuksia osallistua maailmanperintökohteen säilyttämiseen. Erilaisia tapoja ovat muun muassa ranta-alueiden siivoamistalkoot ja puistokummitoiminta.

Roskaantuminen on laaja ongelma

Meriroskalla on paljon mahdollisia lähteitä, koska roskaa syntyy materiaalien tuotannossa, kuljetuksessa, käytössä ja hävityksessä sekä maalla että merellä. Tietyn toimialan tuottaman meriroskan määrää on vaikea arvioida, koska yksittäisten roskakappaleiden lähteen, reitin ja maantieteellisen alkuperän selvittäminen on usein hyvin vaikeaa.

Suikkasen mukaan Suomenlinnan hoitokunnan havainnot tukevat näkemystä, että isojen kaupunkien läheisyydessä rantojen roskaantuminen poikkeaa muiden rantojen roskaantumisesta.

”Helsingin läheisyydessä roskaantumista aiheuttaa rantojen virkistyskäytön lisäksi vene- ja laivaliikenne ja rakentaminen, koska rantojen läheisyydessä sijaitsee useita suuria rantarakennus- ja meritäyttötyömaita. Merellä roskaantumista aiheuttaa kalastus. Muilla seurantarannoilla suurin roskaantumisen syy on rantojen virkistyskäyttö”, Suikkanen sanoo.

Seurantatulosten mukaan noin 90 prosenttia Suomen rantaroskista on muovia, ja kaupunkirannoilla jopa 70 prosenttia on tupakantumppeja. Muita yleisiä roskatyyppejä ovat ruokapakkaukset, vaahtomuovi, pullonkorkit ja kannet, muovikassit ja -köydet sekä tunnistamaton muoviroska.

”Roskaantuminen on yksi maailmanlaajuisista meriympäristöä uhkaavista ongelmista. Tietoa tarvitaan, jotta voimme tehokkaammin tunnistaa keinoja roskaantumisen hillitsemiseksi. Rantaroskaseurannan tuloksia käytetään muun muassa meriympäristön tilaa koskeviin arvioihin, roskaantumisen vähentämiseen tähtäävien toimenpiteiden vaikuttavuuden seurantaan sekä roskien lähteiden selvittämiseen”, Suikkanen sanoo.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Erikoistutkija Sanna Suikkanen, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 029 525 1660, sanna.suikkanen@syke.fi

Liisa Stjernberg, Suomen Rotary ry, puh. 050 525 8475, stjernberg.liisa@gmail.com

Maisema-asiantuntija Iina Johansson, Suomenlinnan hoitokunta, puh. 029 533 8322, iina.johansson@suomenlinna.fi

Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa

Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.

Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.

Puh:029 525 1072syke_ajankohtaiset@syke.fi

Kuvat

Suomenlinna on ainutlaatuinen Unescon maailmanperintökohde. Sen ylläpidosta, restauroinnista, esittelystä ja hallinnoinnista vastaa opetus- ja kulttuuriministeriön alainen Suomenlinnan hoitokunta.
Suomenlinna on ainutlaatuinen Unescon maailmanperintökohde. Sen ylläpidosta, restauroinnista, esittelystä ja hallinnoinnista vastaa opetus- ja kulttuuriministeriön alainen Suomenlinnan hoitokunta.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Suomen ympäristökeskus
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 HELSINKI

0295 251 000https://www.syke.fi/fi-FI

On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (SYKE) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. SYKE on tutkimuslaitos, jossa työskentelee 650 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus

Kuuntelimme oppilaiden ääntä kouluruokailusta ja yllätyimme, tuloksena kestävän kouluruokailun keittokirja18.5.2022 09:49:36 EEST | Tiedote

Kouluruokakeskustelu liha- ja kasvisruoan välillä käy kuumana. Oppilaiden mielissä tämä on kuitenkin toissijaista. Aikuisten asettamat lokerot eivät edistä reilua ruokamurrosta, vaan pahimmillaan jarruttavat sitä. Nuorille kouluruokailussa tärkeintä on yhteisöllinen ja rauhallinen ruokailuhetki, jossa tarjolla on monipuolista ja hyvänmakuista ruokaa.

Taimen kotiutui padotun Imatrankosken yhteyteen rakennettuun kaupunkipuroon13.5.2022 11:00:00 EEST | Tiedote

Taimen on alkanut lisääntyä padotun Imatrankosken yhteyteen rakennetussa kaupunkipurossa. Kahdeksan vuotta sitten rakennettuun, luonnonmukaista jäljittelevään puroon on kehittynyt toimiva virtaveden ekosysteemi eliöyhteisöineen. Imatran kaupunkipuro osoittaa, että vesivoiman virtavesille aiheuttamia haittoja voidaan kompensoida luonnonmukaisilla elinympäristöillä voimalaitosten lähialueilla.

Kansalaisraati antoi suosituksensa ilmastoystävällisempään liikennesuunnitteluun5.5.2022 16:30:00 EEST | Tiedote

Liikenteen päästövähennysten saavuttaminen Uudellamaalla edellyttää nykyistä toimivampaa joukkoliikennettä koko maakunnassa, arvioi kansalaisraati. Raati katsoo, että henkilöauto on monille ihmisille välttämätön asutuskeskusten ulkopuolella, ja painottaa autoilun sähköistymistä välttämättömänä osana liikenteen kestävyysmurrosta. Nämä ja monta muuta suositusta saatiin tulokseksi Uudenmaan liiton, Suomen ympäristökeskuksen ja Turun yliopiston järjestämässä kansalaiskeskustelussa, jossa puntaroitiin liikenteen ilmastoratkaisuja. Keskusteluiden tulokset on tiivistetty kirjalliseksi julkilausumaksi, joka luovutetaan Uudenmaan liitolle 5.5.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme