Vappu avaa grillikauden
27.4.2020 10:59:57 EEST | Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry | Tiedote
Alkoholiton vappujuoma syntyy raikkaiden kotimaisten marjojen inspiroimana. Lammilaisen Kuusamon mansikkatilan emäntä Johanna Mettälä kertoo, että ulkomaisen kausityövoiman saaminen tilalle mietityttää myös Lammilla, mutta normaaleja kevättöitä on aloiteltu tilan oman väen voimin.
- Ensimmäiset herneet on kylvetty, vadelmapensaita kunnostettu ja mansikkamaalta poistettu harsoja, sanoo Mettälä.
Kuusamon tilalla on kesän marjasadon lisäksi myynnissä runsas valikoima marjatuotteita: mehuja, hilloja ja hyytelöitä. Kaikki tuotteet on tehty kotimaisista marjoista. Tilamyymälä on avoinna ja palvelee joustavasti myös marjakauden ulkopuolella.
- Kotimaiset, pienten valmistajien marjatuotteet valmistetaan useimmiten ilman lisä- ja säilöntäaineita perinteisin valmistustavoin. Tuotteissa on näin ollen paljon marjaa ja mahtavasti makua.
Mettälä muistuttaa myös kotimaisten marjojen turvallisuudesta.
- Suomalaisen marjan voi syödä sekä kesällä tuoreena että talvella pakastettuna sinällään, ilman kuumennusta. Marjat ovat oikeita terveyspommeja, ja marjatiloja löytyy ympäri Suomen.
Marjojen ja hedelmien suoramyynti- ja itsepoimintatilat löytyvät Hedelmän- ja marjanviljelijäin liiton karttasovelluksella täältä.
Vappuherkkuja miettivä Mettälä vinkkaa kevään ensimmäisestä rapsakasta varresta, raparperista. Raparperi-mansikkamehu maistuu raikkaana vappujuomana koko perheelle ja raparperimansikkahillo sopii vaikkapa muurinpohjapannulla paistettujen lettujen maustajaksi.
Laaja valikoima pienpanimo-oluita
Suomen pienpanimoliiton hallituksen puheenjohtaja Mikko Mäkelä kannustaa kuluttajaa valitsemaan pienpanimo-oluen.
- Suomessa on valtavan hyviä pienpanimoita, ja näin korona-aikana on panimoiden kannalta elintärkeää, että muistetaan tukea kotimaista tuotantoa, Mäkelä sanoo.
- Kun ravintolat ovat kiinni, pienetkin ostokset voivat olla ratkaisevia. Pienpanimot työllistävät runsaasti, vireyttävät maaseutua ja matkailua, sekä maksavat runsaasti veroja ja ovat silläkin tapaa merkittäviä oman yhteisönsä jäseniä ja kehittäjiä.
Panimoteollisuus on myös tärkeä viljaketjun lenkki. Panimoteollisuus käyttää vuosittain 55 000 tonnia ohrasta valmistettua mallasta. Oluen, jossa on käytetty kotimaista mallasta, tunnistaa tutusta Hyvää Suomesta- merkistä.
Mäkelä muistuttaa, että pienpanimoilla on valikoimassa valtava skaala erilaisia tuotteita perinteisistä lagereista trendikkäisiin IPA- ja hapanoluisiin. Oluita maustetaan muun muassa hedelmillä, marjoilla ja yrteillä. Vappupöytään Mäkelä vinkkaa kokeilemaan kuplivan korvaamista Brut IPA -tyylisellä oluella.
Pienpanimotuotteita löytää nykyään lähes jokaisesta kaupasta, ja omia suosikkeja voi toivoa valikoimaan. Myös Alkosta löytyy kotimaisia pienpanimotuotteita runsaasti. Usealta pienpanimolta voi käydä ostamassa olutta myös paikan päältä. Lähimmän pienpanimomyymälän aukioloaikoineen voi näppärästi etsiä pienpanimoliiton karttasovelluksella täältä.
Kevään marjamaljan resepti nettisivuillamme https://www.mtk.fi/-/vappu
Lisätietoja:
Mikko Mäkelä, Pienpanimoliiton hallituksen puheenjohtaja, 0400 369 700
Johanna Mettälä, Kuusamon mansikkatila, 040 722 9930
Heidi Siivonen, ruokamarkkina-asiantuntija, heidi.siivonen@mtk.fi, 040 568 8802
Tietoja julkaisijasta
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry
Herne nousi yli 50 000 hehtaariin – nyt tarvitaan keinot, joilla peltoviljely myös kannattaa6.11.2026 14:30:00 EET | Tiedote
Suomalaiset peltoviljelijät uudistavat tuotantoaan. Viljakasvien ala pieneni vuonna 2026 noin seitsemän prosenttia, kun peltoalaa siirtyi muun muassa valkuais- ja öljykasveille. Herneen viljelyala nousi yli 50 000 hehtaariin. MTK esittää konkreettisia keinoja, joilla peltokasvituotannon kannattavuus nostetaan kestävälle tasolle. Aiheesta keskusteltiin Helsingissä tänään perjantaina MTK:n peltokasviseminaarissa, joka kokosi yli 200 viljelijää.
MTK:n Tero Hemmilä: Maatalouden investointivelka on kartoitettava kansallisen ruokaturvan varmistamiseksi5.11.2026 16:00:00 EET | Tiedote
MTK:n puheenjohtaja Tero Hemmilä esittää valtakunnallista selvitystä maatalouden kasvavasta investointivelasta ja sen vaikutuksista Suomen huoltovarmuuteen. Maatalouden heikko kannattavuus ja pääomien puute ovat jo vuosia heikentäneet tilojen mahdollisuuksia rahoittaa välttämättömiä korvausinvestointeja. Hemmilä varoittaa, että tuotantokyvyn rapautuminen tapahtuu hitaasti ja jää siksi helposti akuuttien kriisien varjoon.
MTK: Ennallistamisen avoimet kysymykset uhkaavat johtaa yksityisiä maita harmaaseen suojeluun5.11.2026 14:42:37 EET | Tiedote
Suomen kansallinen ennallistamissuunnitelma etenee EU-komissioon tilanteessa, jossa useita maa- ja metsätalouden kannalta keskeisiä määritelmiä ja kriteerejä on edelleen ratkaisematta. MTK varoittaa, että väljät tai puuttuvat määritelmät voivat alkaa rajoittaa maanomistajien ja markkinatoimijoiden päätöksiä jo ennen varsinaisten ennallistamistoimien käynnistymistä.
Muistutuskutsu: Peltokasviseminaari 6.11. – Mitä Suomen pelloilla viljellään vuoden 2030 jälkeen?4.11.2026 09:53:42 EET | Kutsu
MTK keskusliitto ja MTK-Uusimaa kutsuvat toimittajat seuraamaan Peltokasviseminaaria ja haastattelemaan EU-päättäjiä, viljelijöitä ja viljamarkkinoiden asiantuntijoita. Seminaarissa pureudutaan EU-maatalouspolitiikan ajankohtaisiin kysymyksiin, viljamarkkinoiden näkymiin ja siihen, miten ne vaikuttavat viljelijöiden päätöksiin pelloilla. Mitä Suomessa kannattaa viljellä tulevaisuudessa?
MTK: Harmaa suojelu leviää yksityismetsissä – uusi liito-oravatulkinta voi maksaa miljardeja3.11.2026 09:45:38 EET | Tiedote
Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen huomioimisesta metsänkäsittelyssä on tehty uusi viranomaistulkinta, joka uhkaa kasvattaa merkittävästi metsänomistajien omaisuuteen kohdistuvia rajoituksia. MTK:n arvion mukaan Lupa- ja valvontaviraston esittämä puolen hehtaarin pakkosuojelu sekä sen ympärille tuleva muutaman hehtaarin varoalue voisivat merkitä metsänomistajille valtakunnallisesti jopa 5–10 miljardin euron laskua.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme