Varhain herääminen harvinaistui koronavuosina – ja lounaita syötiin epäsäännöllisemmin

Syksyllä 2020 ja 2021 lähes kaksi kolmesta 10–64-vuotiaista oli nukkumassa arkisin kello 6.40. Edellisessä, vuoden 2009 ajankäyttötutkimuksessa osuus oli 59 % ja esimerkiksi vuonna 1979 vain 40 %.

”Osasyynä aamunukkumisen pidentymiseen voivat olla etätöiden ja etäopiskelun yleistyminen sekä työ- ja koulumatkojen vähentyminen. Valvominen myöhäisillassa ei juurikaan lisääntynyt edelliseen tutkimukseen verrattuna”, sanoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Juha Haaramo.

Koronavuosina lounastunti jäsensi arkipäivää aiempaa vähemmän. Esimerkiksi perinteiseen lounasaikaan kello 11.40 syksyn arkipäivinä 57 % 10–64-vuotiaista olikin joko töissä tai opiskelemassa. Vuonna 2009 vastaava osuus oli vain 43 %.

”Todennäköisesti etäopiskelu ja etätyö tekivät arkipäivästä vähemmän jäsentyneen, jolloin lounastauko joko siirtyi paikoiltaan, jäi väliin tai korvautui työn ja opiskelun yhteydessä tapahtuvaksi”, Haaramo arvioi.

Suomalaisten elämänrytmi on ennestäänkin siirtynyt myöhäisemmäksi vuosikymmenten saatossa. Suurin muutos nukkumaanmenoajoissa nähtiin ajankäyttötutkimuksen perusteella kuitenkin jo 1980-luvulla.