Varhainen stressi ja masennus ovat yhteydessä unihäiriöihin
Masennukseen liitetään usein varhaisen kehityksen aikainen stressi, univaikeudet ja hermoston plastisuuden muutokset, mutta näiden tekijöiden ja depression suhde tunnetaan huonosti.
M.Sc. Olena Santangeli Helsingin yliopistosta tarkasteli väitöstutkimuksessaan masennuksen ja unihäiriöiden välisiä yhteyksiä keskittyen varhaiseen kehitykseen. Tutkimuksessa tarkasteltiin mm. aivojen molekyylitason mekanismeja eläinmallien avulla ja unihäiriöiden esiintymistä varhaisessa depression vaiheessa teini-ikäisillä pojilla.
Varhaisen stressin vaikutusta myöhempään unen kehitykseen tutkittiin käyttämällä uutta stressimallia, jossa rotan poikaset vaihdettiin eri emoille.
Tuloksista ilmeni, että varhaisen kehityksen aikainen stressi ei näy masennuskäyttäytymisenä varhaisnuoruudessa tai aikuisena, mutta se aiheutti merkittäviä muutoksia erityisesti REM-uneen. REM-unijaksojen lukumäärä ja pituus olivat lisääntyneet. Aivoissa havaittiin myös molekyylitason muutoksia.
– Varhainen stressi jätti siis aivoihin pysyvän jäljen, joka voi toimia depressioon altistavana tekijänä, Santangeli selventää.
Unen häiriöitä varhain alkaneessa masennuksessa mitattiin polysomnografilla, joka mittaa unen mikro- ja makrorakennetta.
– Totesimme, että masentuneilla pojilla hidasaaltouni ja sen normaali purkautuminen oli madaltunut. Madaltuman suuruus korreloi masennuksen vakavuuden kanssa, Santangeli sanoo.
Tulokset vahvistavat käsitystä siitä, että unen häiriöillä ja masennuksella voi olla yhteisiä säätelymekanismeja.
– Yhteenvetona voidaan todeta, että varhain koettu stressi jättää aivoihin pysyvän molekyylijäljen ja unen häiriöt näyttävät olevan herkin mittari varhaisen stressin vaikutuksien toteamisessa. Varhain alkavassa masennuksessa nähdään unen sekä mikro- että makrotasolla muutoksia, jotka korreloivat masennuksen vakavuuteen, Santangeli sanoo.
M.Sc. Olena Santangeli väittelee 20.4.2018 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Sleep and depression: developmental aspects and molecular mechanisms" (Uni ja depressio: kehityskulkuja ja mekanismeja). Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Biomedicum Helsinki 1, Haartmaninkatu 8, luentosali 3.
Väitöskirja julkaistaan sarjassa Dissertationes Scholae Doctoralis Ad Sanitatem Investigandam Universitatis Helsinkiensis. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.
Väittelijän yhteystiedot:
Olena Santangeli, olena.ventskovska@helsinki.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Elisa LautalaViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 318 5682elisa.lautala@helsinki.fiTietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Missä ovat pääkaupunkiseudun monimuotoisimmat ja saavutettavimmat viheralueet?9.5.2025 06:50:00 EEST | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen tulokset osoittavat, että viheralueet, jotka ovat tärkeitä luonnon monimuotoisuuden kannalta, eivät aina ole samoja kuin ne, jotka ovat tärkeitä saavutettavuuden kannalta. Uudet menetelmät auttavat tunnistamaan viheralueiden merkittävyyden eri näkökulmista.
Preeria laajeni ja kutistui – uusi tutkimus paljastaa muinaisen ilmastonmuutoksen syyt8.5.2025 07:57:06 EEST | Tiedote
Pohjois-Amerikan pitkä kuivuuskausi heti jääkauden jälkeen on ollut tiedossa jo pitkään. Uusi tutkimus osoittaa, että ankaran ilmaston aiheutti maapallon kiertoradan muutos.
Helsingin yliopisto palkitsi neljä ansiokasta väitöskirjaa6.5.2025 20:00:00 EEST | Tiedote
Mattia Cordiolin, Paavo Huotarin, Ita Puuseppin ja Ina Satokankaan väitöskirjat käsittelivät biopankkeja, Vanhaa Testamenttia, koululaisten matematiikan taitojen kehitystä ja luonnon monimuotoisuutta.
KUTSU 7.-9.5.2025: Kansainväliseen vammaistutkimuksen konferenssiin 700 osallistujaa6.5.2025 10:37:32 EEST | Kutsu
Nordic Network on Disability Research (NNDR), Helsingin yliopisto, Suomen vammaistutkimuksen seura sekä Kehitysvammaliitto järjestävät kansainvälisen vammaistutkimuksen konferenssin 7.–9. toukokuuta Helsingin yliopistossa (Fabianinkatu 33 ja yliopistonkatu 3).
Ovatko maataloudessa käytettävät kasvinsuojeluaineet uhka myös ympäröivälle luonnolle?5.5.2025 12:29:02 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimus osoitti, että kasvinsuojeluaineilla voi olla negatiivisia vaikutuksia maatalousympäristöissä eläviin lajeihin, jotka eivät ole aineiden varsinaisia kohteita. Vaikutukset kuitenkin vaihtelivat suuresti riippuen testatusta kasvinsuojeluaineesta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme