Helsingin yliopisto

Vartaloa muokkaava kirurgia on turvallista lihavuusleikkauksen jälkeen eikä vaaranna mahdollista raskautta

Jaa

Lihavuusleikkauksen jälkeinen merkittävä laihtuminen aiheuttaa usein elämää haittaavia ihopoimuja, joita voidaan korjata plastiikkakirurgialla. Suomessa tehdyt alavartaloa korjaavat leikkaukset ovat turvallisia, mutta niitä olisi perusteltua tehdä enemmän, selvisi Helsingin yliopiston tuoreessa väitöstutkimuksessa.

Vartaloa muokkaava kirurgia on ainoa tehokas hoitomuoto laihtumisen jälkeen roikkumaan jääneen ihon korjaamiseksi ja elämää haittaavien ihopoimujen poistamiseksi. Plastiikkakirurgian erikoislääkäri Susanna Pajula on tutkinut väitöskirjassaan alavartalon korjausleikkausten yleisyyttä, turvallisuutta ja vaikutuksia raskauteen ja synnytykseen. Tutkimuksessa ilmeni, että vartalonmuokkausleikkauksen jälkeiset komplikaatiot ovat yleisiä, mutta suurimmaksi osaksi lieviä.

– Vaikka näihin leikkauksiin liittyy usein leikkauksenjälkeisiä tulehduksia tai haavan alueen ongelmia, ne ovat onneksi hoidettavissa antibioottikuurilla tai haavan paikallishoidolla eivätkä vaadi uutta leikkausta tai sairaalahoitoa, Pajula kertoo.

Aiempi korjausleikkaus ei aiheuta vaaraa raskaudelle

Lihavuus on ongelma, joka koskettaa yhä nuorempia ikäluokkia ja lihavuuden leikkaushoitoa sekä sitä seuraavia korjausleikkauksia tehdään myös nuorille. Toistaiseksi on kuitenkin ollut vain vähän tutkimustietoa siitä, ovatko raskaus ja synnytys turvallisia tällaisen vatsan alueelle kohdistuvan leikkauksen jälkeen. Nuorten naisten vartaloa korjaavaan kirurgiaan on maailmalla suhtauduttu varauksella, koska ei ole tiedetty, vaikuttaako vatsan alueen leikkaus haitallisesti raskauteen ja synnytykseen.

– Tuloksemme osoittavat, että raskaus tällaisen leikkauksen jälkeen on turvallista sekä äidille että vauvalle, Pajula vahvistaa.

Korjaava kirurgia tukemaan normaalipainon ylläpitämistä

Pajula selvitti tutkimuksessaan, kuinka monelle lihavuuden leikkaushoidon läpikäyneistä potilaista tehdään myöhemmin vatsan alueen korjaavaa kirurgiaa. Aiempi arvio on ollut, että korjaavia toimenpiteitä tehdään noin kolmannekselle lihavuusleikatuista. Tämän tutkimuksen mukaan luku on Suomessa kuitenkin huomattavasti pienempi: vain 14 prosenttia.

– Samanlaisia tuloksia on raportoitu muistakin maista, Pajula täydentää.

Tutkimusten valossa tiedetään kuitenkin, että potilaat, joille on tehty korjaavaa kirurgiaa, säilyttävät painonsa paremmin alhaisena myöhemminkin.

– Vartaloa korjaava kirurgia lihavuuden leikkaushoidon jälkeen tulisikin nähdä osana lihavuuden hoitoprosessia, Pajula huomauttaa lopuksi.  

Lisätietoja

Susanna Pajula, erikoislääkäri
susanna.pajula@helsinki.fi

Virve Koljonen, professori, ylilääkäri, tukielin- ja plastiikkakirurgia, HUS Helsingin yliopistollinen sairaala ja Helsingin yliopisto
virve.koljonen@hus.fi
puh. 050 427 1980

LL Susanna Pajula väittelee 17.9.2021 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Lower body contouring surgery after massive weight loss - prevalence, outcomes and effects on pregnancy and deliveries".

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.

Tilaisuutta voi seurata etänä. Lisätietoja ja linkki etätapahtumaan Helsingin yliopiston tapahtumakalenterissa.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Forskning: Marknadsföringen av ohälsosamma livsmedel till barn och unga bör begränsas16.9.2021 09:00:00 EEST | Tiedote

Projektet Marknadsföring av ohälsosamma livsmedel till barn och ungdomar (EPELI) kartlade marknadsföringen av ohälsosamma livsmedel till barn och unga och lösningar på deras negativa effekter. Dagens avslutande seminarium presenterade resultaten av studien och slutsatser. Enligt studien behövs strängare och mer restriktiva marknadsföringsregler för att skydda unga människor, särskilt de i åldern 13-17 år.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme