Vartaloa muokkaava kirurgia on turvallista lihavuusleikkauksen jälkeen eikä vaaranna mahdollista raskautta
Vartaloa muokkaava kirurgia on ainoa tehokas hoitomuoto laihtumisen jälkeen roikkumaan jääneen ihon korjaamiseksi ja elämää haittaavien ihopoimujen poistamiseksi. Plastiikkakirurgian erikoislääkäri Susanna Pajula on tutkinut väitöskirjassaan alavartalon korjausleikkausten yleisyyttä, turvallisuutta ja vaikutuksia raskauteen ja synnytykseen. Tutkimuksessa ilmeni, että vartalonmuokkausleikkauksen jälkeiset komplikaatiot ovat yleisiä, mutta suurimmaksi osaksi lieviä.
– Vaikka näihin leikkauksiin liittyy usein leikkauksenjälkeisiä tulehduksia tai haavan alueen ongelmia, ne ovat onneksi hoidettavissa antibioottikuurilla tai haavan paikallishoidolla eivätkä vaadi uutta leikkausta tai sairaalahoitoa, Pajula kertoo.
Aiempi korjausleikkaus ei aiheuta vaaraa raskaudelle
Lihavuus on ongelma, joka koskettaa yhä nuorempia ikäluokkia ja lihavuuden leikkaushoitoa sekä sitä seuraavia korjausleikkauksia tehdään myös nuorille. Toistaiseksi on kuitenkin ollut vain vähän tutkimustietoa siitä, ovatko raskaus ja synnytys turvallisia tällaisen vatsan alueelle kohdistuvan leikkauksen jälkeen. Nuorten naisten vartaloa korjaavaan kirurgiaan on maailmalla suhtauduttu varauksella, koska ei ole tiedetty, vaikuttaako vatsan alueen leikkaus haitallisesti raskauteen ja synnytykseen.
– Tuloksemme osoittavat, että raskaus tällaisen leikkauksen jälkeen on turvallista sekä äidille että vauvalle, Pajula vahvistaa.
Korjaava kirurgia tukemaan normaalipainon ylläpitämistä
Pajula selvitti tutkimuksessaan, kuinka monelle lihavuuden leikkaushoidon läpikäyneistä potilaista tehdään myöhemmin vatsan alueen korjaavaa kirurgiaa. Aiempi arvio on ollut, että korjaavia toimenpiteitä tehdään noin kolmannekselle lihavuusleikatuista. Tämän tutkimuksen mukaan luku on Suomessa kuitenkin huomattavasti pienempi: vain 14 prosenttia.
– Samanlaisia tuloksia on raportoitu muistakin maista, Pajula täydentää.
Tutkimusten valossa tiedetään kuitenkin, että potilaat, joille on tehty korjaavaa kirurgiaa, säilyttävät painonsa paremmin alhaisena myöhemminkin.
– Vartaloa korjaava kirurgia lihavuuden leikkaushoidon jälkeen tulisikin nähdä osana lihavuuden hoitoprosessia, Pajula huomauttaa lopuksi.
Lisätietoja
Susanna Pajula, erikoislääkäri
susanna.pajula@helsinki.fi
Virve Koljonen, professori, ylilääkäri, tukielin- ja plastiikkakirurgia, HUS Helsingin yliopistollinen sairaala ja Helsingin yliopisto
virve.koljonen@hus.fi
puh. 050 427 1980
LL Susanna Pajula väittelee 17.9.2021 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Lower body contouring surgery after massive weight loss - prevalence, outcomes and effects on pregnancy and deliveries".
Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.
Tilaisuutta voi seurata etänä. Lisätietoja ja linkki etätapahtumaan Helsingin yliopiston tapahtumakalenterissa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anu Koivusipiläviestinnän asiantuntijaHelsingin yliopisto | Meilahden kampus
Puh:02941 25491Puh:050 472 5881anu.koivusipila@helsinki.fiTietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Kaasuvuoto aloittaa haavan korjauksen kasveissa2.7.2025 18:01:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat löytäneet mekanismin, jonka avulla kasvit korjaavat suojaavan uloimman kerroksensa, korkkisolukon. Tällä löydöllä voi olla merkittäviä vaikutuksia maatalouteen ja elintarvikkeiden säilyvyyteen. Etyleenin ja hapen diffuusio haavan läpi käynnistää kasvin luonnollisen paranemisprosessin.
Kaksoisvalohoito vähentää ikenien verenvuotoa ja tulehdusta hammasimplanttien ympärillä1.7.2025 09:59:32 EEST | Tiedote
Kaksoisvalohoito (Lumoral) tarjoaa kotikäyttöön turvallisen ja tehokkaan vaihtoehdon implanttien ympäristön tulehduksen hallintaan ilman antibiootteja.
Tutut maatalousympäristön linnut vähenevät, eteläiset yleislajit runsastuvat30.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Moni tuttu lintulaji harvinaistuu entisestään. Varpusia ja kuoveja on nyt vähemmän kuin koskaan aiemmin. Toisaalta monien eteläisten lajien voittokulku jatkuu. Mustarastaita ja peukaloisia esiintyy ennätysmäisen runsaasti.
Panimoteollisuuden sivuvirroista terveellisiä elintarvikkeita27.6.2025 13:02:54 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat keksineet innovatiivisen ja kestävän tavan hyödyntää mäskiä ja muita panimoteollisuuden sivutuotteita muokkaamalla niistä hyödyllisiä elintarvikkeita.
Mielenterveyden häiriöt koskettavat valtaosaa suomalaisista26.6.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Arviolta 77 % naisista ja 70 % miehistä saa elämänsä aikana jonkin mielenterveyden, käyttäytymisen tai neurokehityksen häiriön diagnoosin. Yleisimmät häiriöt ovat ahdistuneisuus- ja mielialahäiriöt. Miehillä häiriö todetaan useimmiten ensimmäisen kerran jo 6-vuotiaana.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme