Vastaa: Kuinka käytät musiikkia poikkeusaikana?

Kun koronavirus riehui Italiassa ensi kertaa tappaen tuhansia ihmisiä, kodeissaan karanteenissa olevat italialaiset kohtasivat surunsa ja pelkonsa odottamattomalla tavalla: laulun keinoin. Kuvat italialaisista soittamassa ja laulamassa toisilleen parvekkeilla ovat koskettavia, mutta ne ovat vain yksi esimerkki eri tavoista, joilla ihmiset kääntyvät musiikin puoleen kriisin aikana.

Stressin, ahdistuksen ja surun käsittely on tärkeä syy musiikin kuluttamiselle. Useimmat meistä voivat samaistua musiikkiin tavalla tai toisella. Tutkijoille Jyväskylän yliopiston musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitoksella toimivassa Monitieteisen musiikintutkimuksen tutkijaryhmässä (FinMus) ei tullut yllätyksenä, että ihmiset käyttävät musiikkia vointinsa edistämiseen pandemian aikana.

”Tiedämme aiemmista tutkimuksista, että musiikki on tehokas työkalu mielialan kohentamiseen ja tunteiden säätelyyn. On todettu, että jotkut musiikin kuuntelun tavat ovat tehokkaampia kuin toiset ja linkitettävissä jopa mielenterveyteen”, selvittää tutkijatohtori Margarida Baltazar.

FinMus-tiimi on luonut verkkokyselyn, johon vastaaminen kestää noin 30 minuuttia. Siinä kysytään vastaajien elinolosuhteista, stressitasoista ja kuinka he ovat käyttäneet musiikkia viimeisten muutaman viikon aikana. ”Haluamme saada vastauksia kaikilta, huolimatta siitä koetko tilanteen vaikuttaneen tapoihisi kuluttaa musiikkia vai ei. Toivomme vastaajia ympäri maailman”, sanoo tutkijatohtori ja musiikkiterapeutti Emily Carlson.

Pandemialla on vaikutuksia myös mielenterveyteen

COVID-19-viruksen aiheuttama kuume, yskä ja voimattomuus ovat jo tunnettuja, mutta pandemian vaikutuksen mielenterveyteen ovat jääneet epäselviksi.

”Pandemian vaikutukset henkiseen hyvinvointiin saattavat monin tavoin olla jopa fyysisiä oireita laaja-alaisempia, sillä hekin, jotka eivät ole saaneet tartuntaa joutuvat kohtaamaan stressiä, ahdistuneisuutta, surua ja eristäytymistä,” kertoo Carlson. ”Tiedämme musiikin auttavan, mutta tarvitsemme lisää tietoa ymmärtääksemme, kuinka ihmiset sitä kuluttavat ja kuinka tehokasta se on.”

Kaikkien YouTube-konserttien ja Facebookin Live-tapahtumien keskellä voisi olettaa, että ihmiset kuluttavat nyt enemmän musiikkia stressinlievityksenä. Yllättävää siis on, että suoratoistopalvelimet kuten Spotify ovat raportoineet ihmisten kuunnelleen vähemmän viime aikoina.

”Elämme todella poikkeuksellisissa olosuhteissa, joissa ihmiset tekevät etätöitä ja viettävät päivänsä neljän seinän sisällä hoitaen lapsia, kykenemättä menemään konsertteihin tai viettämään aikaa ystäviensä kanssa musiikkia kuunnellen”, selittää professori Suvi Saarikallio. Saarikallio on asiantuntija musiikin tunnesäätelyn käytössä ja uuden tutkimusprojektin johtaja. ”Yksi musiikin päätehtäviä on tuoda ihmisiä yhteen, joten on tärkeää ymmärtää miten tämä toimii karanteenioloissa.”

Tietoa kyselystä:

Kyselyyn vastanneet voivat halutessaan osallistua myös tutkimuksen toiseen vaiheeseen, joka keskittyy selvittämään, miten jokapäiväinen musiikin kuuntelu on muuttunut sosiaalisen eristäytymisen vuoksi. Voit osallistua käyttäen MuPsych-sovellusta, joka on ladattavissa Google Play-kaupasta. Toiseen vaiheeseen osallistuminen edellyttää siis Android-puhelinta.

”Kun alat kuunnella musiikkia, sovellus kysyy sinulta kysymyksiä mielialasta ja siitä, mitä teet sillä hetkellä”, tutkijatohtori ja MuPsych-tutkimuksen koordinaattori William Randall kertoo. ”Aineiston pohjalta voimme tarjota räätälöityä palautetta kuuntelutavoistasi, siitä kuinka musiikki vaikuttaa tunteisiisi, ja tehdä suosituksia perustuen mielialaasi ja toimintaasi.”

Voit osallistu kyselyyn tästä linkistä: https://www.surveygizmo.eu/s3/90227877/covid19music
Kansainvälisen kyselyn kieli on englanti.

Yhteystiedot:
Emily Carlson, emily.j.carlson@jyu.fi puh. +358 40 805 4323 (englanniksi)
Musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitos, Jyväskylän yliopisto
Suvi Saarikallio, suvi.saarikallio@jyu.fipuh. +358 50 536 1900
Musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitos, Jyväskylän yliopisto