Vastaa: Kuinka käytät musiikkia poikkeusaikana?
Kun koronavirus riehui Italiassa ensi kertaa tappaen tuhansia ihmisiä, kodeissaan karanteenissa olevat italialaiset kohtasivat surunsa ja pelkonsa odottamattomalla tavalla: laulun keinoin. Kuvat italialaisista soittamassa ja laulamassa toisilleen parvekkeilla ovat koskettavia, mutta ne ovat vain yksi esimerkki eri tavoista, joilla ihmiset kääntyvät musiikin puoleen kriisin aikana.
Stressin, ahdistuksen ja surun käsittely on tärkeä syy musiikin kuluttamiselle. Useimmat meistä voivat samaistua musiikkiin tavalla tai toisella. Tutkijoille Jyväskylän yliopiston musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitoksella toimivassa Monitieteisen musiikintutkimuksen tutkijaryhmässä (FinMus) ei tullut yllätyksenä, että ihmiset käyttävät musiikkia vointinsa edistämiseen pandemian aikana.
”Tiedämme aiemmista tutkimuksista, että musiikki on tehokas työkalu mielialan kohentamiseen ja tunteiden säätelyyn. On todettu, että jotkut musiikin kuuntelun tavat ovat tehokkaampia kuin toiset ja linkitettävissä jopa mielenterveyteen”, selvittää tutkijatohtori Margarida Baltazar.
FinMus-tiimi on luonut verkkokyselyn, johon vastaaminen kestää noin 30 minuuttia. Siinä kysytään vastaajien elinolosuhteista, stressitasoista ja kuinka he ovat käyttäneet musiikkia viimeisten muutaman viikon aikana. ”Haluamme saada vastauksia kaikilta, huolimatta siitä koetko tilanteen vaikuttaneen tapoihisi kuluttaa musiikkia vai ei. Toivomme vastaajia ympäri maailman”, sanoo tutkijatohtori ja musiikkiterapeutti Emily Carlson.
Pandemialla on vaikutuksia myös mielenterveyteen
COVID-19-viruksen aiheuttama kuume, yskä ja voimattomuus ovat jo tunnettuja, mutta pandemian vaikutuksen mielenterveyteen ovat jääneet epäselviksi.
”Pandemian vaikutukset henkiseen hyvinvointiin saattavat monin tavoin olla jopa fyysisiä oireita laaja-alaisempia, sillä hekin, jotka eivät ole saaneet tartuntaa joutuvat kohtaamaan stressiä, ahdistuneisuutta, surua ja eristäytymistä,” kertoo Carlson. ”Tiedämme musiikin auttavan, mutta tarvitsemme lisää tietoa ymmärtääksemme, kuinka ihmiset sitä kuluttavat ja kuinka tehokasta se on.”
Kaikkien YouTube-konserttien ja Facebookin Live-tapahtumien keskellä voisi olettaa, että ihmiset kuluttavat nyt enemmän musiikkia stressinlievityksenä. Yllättävää siis on, että suoratoistopalvelimet kuten Spotify ovat raportoineet ihmisten kuunnelleen vähemmän viime aikoina.
”Elämme todella poikkeuksellisissa olosuhteissa, joissa ihmiset tekevät etätöitä ja viettävät päivänsä neljän seinän sisällä hoitaen lapsia, kykenemättä menemään konsertteihin tai viettämään aikaa ystäviensä kanssa musiikkia kuunnellen”, selittää professori Suvi Saarikallio. Saarikallio on asiantuntija musiikin tunnesäätelyn käytössä ja uuden tutkimusprojektin johtaja. ”Yksi musiikin päätehtäviä on tuoda ihmisiä yhteen, joten on tärkeää ymmärtää miten tämä toimii karanteenioloissa.”
Tietoa kyselystä:
Kyselyyn vastanneet voivat halutessaan osallistua myös tutkimuksen toiseen vaiheeseen, joka keskittyy selvittämään, miten jokapäiväinen musiikin kuuntelu on muuttunut sosiaalisen eristäytymisen vuoksi. Voit osallistua käyttäen MuPsych-sovellusta, joka on ladattavissa Google Play-kaupasta. Toiseen vaiheeseen osallistuminen edellyttää siis Android-puhelinta.
”Kun alat kuunnella musiikkia, sovellus kysyy sinulta kysymyksiä mielialasta ja siitä, mitä teet sillä hetkellä”, tutkijatohtori ja MuPsych-tutkimuksen koordinaattori William Randall kertoo. ”Aineiston pohjalta voimme tarjota räätälöityä palautetta kuuntelutavoistasi, siitä kuinka musiikki vaikuttaa tunteisiisi, ja tehdä suosituksia perustuen mielialaasi ja toimintaasi.”
Voit osallistu kyselyyn tästä linkistä: https://www.surveygizmo.eu/s3/90227877/covid19music
Kansainvälisen kyselyn kieli on englanti.
Yhteystiedot:
Emily Carlson, emily.j.carlson@jyu.fi puh. +358 40 805 4323 (englanniksi)
Musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitos, Jyväskylän yliopisto
Suvi Saarikallio, suvi.saarikallio@jyu.fipuh. +358 50 536 1900
Musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitos, Jyväskylän yliopisto
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Liikuntaharjoittelun yksilöllisyys kansainvälisen konferenssin pääteemana Jyväskylässä 19.–21.11.202513.11.2025 06:30:00 EET | Tiedote
Miksi toiset kehittyvät liikuntaharjoittelussa nopeammin kuin toiset? Miten harjoitteluvasteita voidaan ennustaa ja miten perimä vaikuttaa harjoittelun tuloksiin? Muun muassa näihin kysymyksiin kuullaan vastauksia Jyväskylässä järjestettävässä kansainvälisessä valmennustieteen konferenssissa, joka kokoaa yhteen yli 200 osallistujaa ja johtavat alan tutkijat ympäri maailmaa.
Väitöstutkimus: Talousjohto tarvitsee eettisissä tilanteissa selviytymiseen myös etiikkaan liittyvää koulutusta11.11.2025 10:38:04 EET | Tiedote
KTM Heljä Syrén tarkastelee Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa tekemässään laskentatoimen ja yritysrahoituksen väitöskirjassaan talousjohdon ammattilaisen työssään kohtaamia eettisiä tilanteita ja niiden ratkaisemiseen liittyvää eettistä päätöksentekoa. Tutkimuksen mukaan selviytyäkseen eettisissä haasteissa laskentatoimen ammattilainen tarvitsee tuekseen koulutusta, jossa käsitellään ”kovan ammattiosaamisen” rinnalla myös etiikkaa. Lisäksi eettisessä päätöksenteossa auttavat organisaation sosiaalipsykologisten prosessien tunnistaminen ja eettisen arvioinnin strategioiden hallitseminen.
EU-rahoitus selvittää siittiöiden ryhmäkäyttäytymistä11.11.2025 07:05:00 EET | Tiedote
Tutkijatohtori Varpu Pärssinen on saanut yli 200 000 euron EU-rahoituksen tutkimukseen, jossa selvitetään, miksi joidenkin eläinlajien siittiöt muodostavat laajoja ryhmiä ikään kuin solujen välistä yhteistyötä tehden. Tutkimus lisää ymmärrystä lisääntymisbiologian evolutiivisista mekanismeista.
Mielen hyvinvointi ja huolenpito toisista yhteydessä työssä jatkamisen toiveisiin10.11.2025 13:31:10 EET | Tiedote
Gerontologian tutkimuskeskuksessa Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa tehty tutkimus osoitti, että generatiivisuus – halu huolehtia seuraavasta sukupolvesta – sekä mielen hyvinvointi ovat merkityksellisiä tekijöitä työssä jatkamisen näkökulmasta.
Väitöstutkimus: Nykykirjallisuuden queer-kerronta voi vastustaa kertojan sukupuolittamista7.11.2025 07:58:00 EET | Tiedote
FM Joonas Säntin väitöskirja käsittelee nykykirjallisuuden poikkeusilmiöitä, mutta yhdistää ne laajempaan analyysiin kertojien sukupuolittamisesta ja yhteiskuntakriittisen kertomustieteen haasteista. Sukupuolettomat kertojat haastavat ja vastustavat lukijoiden tulkinnallisia kehyksiä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme