Vastaanottorahan maksussa ollut viiveitä – nyt maksut nopeutuvat

– Tämä on erittäin ikävä tilanne sotaa paenneille asiakkaille. Vaikka asiakasmäärän nopea kasvu selittää tilannetta, viiveet vastaanottorahan maksamisessa ovat olleet paikoitellen liian pitkiä eikä asiakkaita ole ohjeistettu tarpeeksi hyvin, kertoo vastaanottoyksikön johtaja Pekka Nuutinen.

Tilapäistä suojelua hakeva saa palvelut omasta vastaanottokeskuksestaan. Vastaanottopalveluihin kuuluu vastaanottoraha. Vastaanottorahan on tarkoitus kattaa asiakkaan perustarpeet, sen määrään vaikuttaa asiakkaan tulot ja varat.

Maahanmuuttovirasto on selvittänyt haasteiden laajuutta. Osassa vastaanottokeskuksissa vastaanottorahan maksut ovat koko ajan toimineet normaalisti. Joissain vastaanottokeskuksissa viivästykset ovat kuitenkin olleet merkittäviä. Normaalisti vastaanottorahan hakemukset käsitellään lain antamissa määräajoissa, eli yleensä viimeistään seitsemän arkipäivän kuluessa hakemisesta. Nyt maksuja on voitu odottaa useita viikkoja.

– Ongelmakohdat on nyt tunnistettu ja vastaanottorahan maksatukset ovat nopeutumassa. Viivästyneissä tilanteissa vastaanottoraha maksetaan takautuvasti tilapäisen suojelun hakemisajankohdasta alkaen, kertoo Nuutinen.

Vastaanottorahaa voidaan maksaa Maahanmuuttoviraston prepaid-kortille, suomalaiselle pankkitilille tai käteisellä. Asiakas hakee vastaanottorahaa ja prepaid-korttia omasta vastaanottokeskuksestaan.

Viiveitä erityisesti yksityismajoituksessa asuvien maksuissa

Asiakkaiden suuren määrän lisäksi tilanteeseen on vaikuttanut myös yksityisesti majoittuneiden suuri määrä ja aikaa vievät käytännön järjestelyt uusia keskuksia perustettaessa. Viivettä on ollut paikoin myös prepaid-korttien toimituksessa ja asiakkaiden tilien avaamisessa, joten vastaanottorahaa on jouduttu maksamaan käteisellä. Käteismaksut ovat myös aiheuttaneet viiveitä. Prepaid-kortteja saadaan laajemmin uusille asiakkaille kesäkuussa.

– Olemme ratkoneet näitä haasteita yhteisyössä vastaanottokeskusten kanssa ja lisänneet ohjeistusta. Olemme myös nopeuttaneet käytänteitä omalta osaltamme niin paljon kuin mahdollista, kertoo Nuutinen.

Viiveitä on ollut erityisesti yksityismajoituksessa asuvilla asiakkailla. Tilapäistä suojelua hakeneista noin 70 prosenttia asuu yksityismajoituksessa, eli on järjestänyt majoituksensa itse. He asuvat esimerkiksi sukulaisten, ystävien tai vapaaehtoisten luona.

– Yksityismajoituksessa asuvia asiakkaita voi olla vaikeampaa tavoittaa, kuin keskuksissa majoittuvia. Heillä voi olla pitkäkin matka lähimpään keskukseen, mikä on voinut vaikuttaa myös korvaavan ruoka-avun järjestämiseen, kertoo Nuutinen.

Oma vastaanottokeskus turvaa perustarpeet, vaikka maksuissa olisi viivettä

Jos hakemuksen käsittely tai vastaanottorahan maksaminen on viivästynyt, vastaanottokeskuksen velvollisuus on turvata asiakkaan välttämättömät perustarpeet muilla tavoin.

– Vastaanottokeskusten velvollisuus on huolehtia asiakkaiden perustarpeiden turvaamisesta siinäkin tilanteessa, että vastaanottorahan maksussa on haasteita. Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi lahjakortteja ruokakauppaan ja maksusitoumusta apteekkiin reseptilääkkeitä varten, kertoo Nuutinen.

Tilapäistä suojelua saaneen oma vastaanottokeskus on yleensä lähin vastaanottokeskus tai yksityismajoittujien palvelupiste. Asiakas saa oman vastaanottokeskuksensa yhteystiedot, kun hän hakee tilapäistä suojelua. On tärkeää, että tilapäistä suojelua hakenut ilmoittautuu omaan vastaanottokeskukseensa.

Jos tilapäistä suojelua saavalla on ongelmia esimerkiksi toimeentulon tai hyvinvoinnin kanssa, hänen kannattaa olla heti yhteydessä omaan vastaanottokeskukseensa. Vastaanottokeskuksissa apua on tarjolla tarvittaessa myös iltaisin ja viikonloppuisin.

Tällä hetkellä toiminnassa on 55 vastaanottokeskusta ja yksityismajoittujien palvelupistettä sekä seitsemän alaikäisyksikköä. Ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan Suomessa oli 20 vastaanottokeskusta, alaikäisyksiköiden määrä on pysynyt samana. Maahanmuuttovirasto vastaa vastaanottojärjestelmän toiminnan ohjauksesta, suunnittelusta ja valvonnasta. Maahanmuuttoviraston omat vastaanottokeskukset sijaitsevat Helsingissä, Lappeenrannassa (Joutseno) ja Oulussa. Muita vastaanottokeskuksia ylläpitävät järjestöt, kunnat ja yritykset.

Lisätietoa medialle: 

Tietoa vastaanottorahasta ja sen määristä